Maggie Shaynen Yön siivet -sarjan toisessa osassa, Hämärän muistoissa, tavataan Rhiannon, entinen Egyptin prinsessa ja nykyinen hemaiseva vampyyrinainen. Rhiannon on iskenyt silmänsä toisen vampyyriin, jo sarjan ensimmäisessäkin osassa vilahtaneeseen Roland-vampyyriin. Miehellä on kuitenkin salaisuus, joka estää häntä lankeamasta Rhiannonin viettelyksiin.
Hämärän muistot -kirjassa seikkailevat myös ensimmäisen kirjan päähenkilöt, Eric ja Tamara, sekä Jamey-poika. Myös vanha vihollinen on selvinnyt taisteluista ja vaanii jälleen vampyyreitä. Tällä kertaa asialla on yliluonnollisia asioita tutkivan järjestön lisäksi myös toinen uhkaaja. Suuri osa kirjaa on kuitenkin päähenkilöiden välistä rakkausdraamaa, kun ei osata ilmaista omia tunteita ja ymmärretään väärin kaikki, mitä toinen tekee.
Tämä kirja kuuluu siihen romanttiseen Nocturne-kirjojen luokkaan, jossa haikaillaan rakastetun perään ja epäillään tämän tunteita samalla, kun taistellaan vihollista vastaan. Toki Hämärän muistoissa on myös pari kuvailevaa sänkykohtausta ja yksi asia, joka sai kulmakarvani nousemaan vähän. Kirja oli hitaasta alusta huolimatta loppua kohden ihan mukavan vauhdikas, vaikka en noista teini-ikäisten tavoin käyttäytyvistä aikuisista vampyyreista varsinaisesti pidäkään. Lisäplussia tämä kirja saa minulta hienosta kannesta ja kirjassa esitellystä mustasta lemmikkipantterista.
Ennen Hämärän muistoihin tarttumista kannattaa lukea sarjan ensimmäinen osa, Ikiyön tarinoita, sillä se sisältää olennaista tietoa tämän kirjan taustoista, vaikka päähenkilöinä tässä kirjassa ovatkin eri vampyyrit. Yön siipien kolmas osa, Pimeyden taikuri, julkaistaan kesäkuun puolivälissä.
Lue myös arvosteluni sarjan ensimmäisestä osasta Ikiyön tarinoita.
Lukunäyte sivulta 20:
Rhiannonista tuntui kuin häntä olisi läimäytetty kasvoille, ja se kirveli kipeästi. Hänen suuttumuksensa heräsi nopeasti, mutta ei tarpeeksi nopeasti, ettei hän olisi ehtinyt tuntea tuskaa, joka tuli torjunnan myötä. Roland siis saattoi ahmia häntä katseellaan perin pohjin ja lähteä sen jälkeen noin vain tiehensä?
Hämärän muistot Harlequinin sivuilla.
Shayne, Maggie: Hämärän muistot – Yön siivet 2 (Twilight Memories – Wings in the Night 2, 1994) Suomentanut Hanna Arvonen. Harlequin, 2011.
Hämärän muistot -kirjassa seikkailevat myös ensimmäisen kirjan päähenkilöt, Eric ja Tamara, sekä Jamey-poika. Myös vanha vihollinen on selvinnyt taisteluista ja vaanii jälleen vampyyreitä. Tällä kertaa asialla on yliluonnollisia asioita tutkivan järjestön lisäksi myös toinen uhkaaja. Suuri osa kirjaa on kuitenkin päähenkilöiden välistä rakkausdraamaa, kun ei osata ilmaista omia tunteita ja ymmärretään väärin kaikki, mitä toinen tekee.
Tämä kirja kuuluu siihen romanttiseen Nocturne-kirjojen luokkaan, jossa haikaillaan rakastetun perään ja epäillään tämän tunteita samalla, kun taistellaan vihollista vastaan. Toki Hämärän muistoissa on myös pari kuvailevaa sänkykohtausta ja yksi asia, joka sai kulmakarvani nousemaan vähän. Kirja oli hitaasta alusta huolimatta loppua kohden ihan mukavan vauhdikas, vaikka en noista teini-ikäisten tavoin käyttäytyvistä aikuisista vampyyreista varsinaisesti pidäkään. Lisäplussia tämä kirja saa minulta hienosta kannesta ja kirjassa esitellystä mustasta lemmikkipantterista.
Ennen Hämärän muistoihin tarttumista kannattaa lukea sarjan ensimmäinen osa, Ikiyön tarinoita, sillä se sisältää olennaista tietoa tämän kirjan taustoista, vaikka päähenkilöinä tässä kirjassa ovatkin eri vampyyrit. Yön siipien kolmas osa, Pimeyden taikuri, julkaistaan kesäkuun puolivälissä.
Lue myös arvosteluni sarjan ensimmäisestä osasta Ikiyön tarinoita.
Lukunäyte sivulta 20:
Rhiannonista tuntui kuin häntä olisi läimäytetty kasvoille, ja se kirveli kipeästi. Hänen suuttumuksensa heräsi nopeasti, mutta ei tarpeeksi nopeasti, ettei hän olisi ehtinyt tuntea tuskaa, joka tuli torjunnan myötä. Roland siis saattoi ahmia häntä katseellaan perin pohjin ja lähteä sen jälkeen noin vain tiehensä?
Hämärän muistot Harlequinin sivuilla.
Shayne, Maggie: Hämärän muistot – Yön siivet 2 (Twilight Memories – Wings in the Night 2, 1994) Suomentanut Hanna Arvonen. Harlequin, 2011.
Kommentit
Lähetä kommentti