Siirry pääsisältöön

Maggie Shayne: Ikiyön tarinoita – Yön siivet 1

Tämä Maggie Shaynen Yön siivet -sarjan aloittava Ikiyön tarinoita selkeytti minulle koko Shaynen vampyyriromantiikkakirjojen taustamaailman. Tämä kirja on samalla nimittäin myös alustusta niille kahdelle aikaisemmin lukemalleni Maggie Shaynen vampyyritarinalle, jotka on julkaistu Harlequinin Nocturne-sarjassa. Ne kaikki sijoittuvat samaan maailmaan, vaikkakin aika löyhästi, sillä ainakin silloin lukiessa ne tuntuivat ihan itsenäisiltä teoksilta. Verilinja on Yön siipien uudempia kirjoja, kun taas Pimeyden olennot -kokoelmassa ollut Iltahämärän valat on vähän vanhempaa.

Takaperoinen järjestys ei tuntunut lukiessa juuri haittaavan, vaikka täytyy todeta, että kirjoista olisi varmasti saanut enemmän irti, jos olisi ollut valmista taustatietoa niiden maailmasta. Olen toistaiseksi pitänyt eniten tuosta Verilinjasta, joka on siis näistä suomennetuista kirjoista Shaynen uusinta tuotantoa. Ikiyön tarinat oli kuitenkin myös hyvää luettavaa, sillä pidän kirjojen maailmasta ja kirja oli vauhdikas ja jännittäväkin.

Ikiyön tarinoissa on ideana melko tavallinen romanssi vampyyrin ja ihmisen välillä. Kirjan päähenkilö on Tamara, jonka elämä on kriisissä. Naista vaivaavat jokaöiset painajaiset, eikä hän saa nukuttua. Jostain ilmestyy myös salaperäinen Eric, joka vaikuttaa Tamarasta kovin tutulta. Tamaran kasvatusisä kuitenkin yrittää estää Tamaraa tapaamasta miestä.

Mielenkiintoa kirjaan tuo myös PTI, eli Paranormaalin Tutkimuksen Instituutti, joka tutkii muun muassa vampyyreitä ja selvänäköä. Tamara työskentelee PTI:ssä, jossa myös hänen kasvatusisänsä on töissä. Tamarallekin selviää pian, että Eric on vampyyri, joten hänellä on edes hankala valinta miehen ja kasvatusisänsä välillä. Näiden välillä tuntuu olevan oudon paljon vihaa.

Ikiyön tarinoiden parasta antia on mielenkiintoinen asetelma PTI-viraston ja vampyyreiden välillä. Kirjassa selvitetään myös ajatusta Valituista, jotka ovat ainoita ihmisiä, jotka voivat muuttua vampyyreiksi. Myös vampyyrien ja Valittujen erikoista suhdetta pohjustetaan kunnolla. Eli jos Maggie Shaynen kirjat kiinnostavat, niin tästä ensimmäisestä Yön siivet -sarjan osasta on hyvä aloittaa. Kannattaa kuitenkin varautua aika kuvaileviin intiimeihin kohtauksiin.

Lukunäyte sivulta 42:
Tamaran katse oli sumentunut ravistelusta ja pelosta, ettei hän sittenkään ehkä tuntenut Curtisia niin hyvin kuin luuli – mutta hän näki silti tumman hahmon Curtisin takana. Hän tiesi, kuka se oli. Hän oli aistinut miehen läsnäolon... ehkä jo ennen kuin näki tämän. Hän aisti myös jotain muuta. Miehen sokaisevan vihan.

Shayne, Maggie: Ikiyön tarinoita – Yön siivet 1 (Twilight Phantasies – Wings in the Night 1, 1993). Suomentanut Hanna Arvonen. Harlequin, 2011.

Kommentit