Edellinen lukemani Maggie Shaynen kirjoittama tarina Pimeyden olennot -kokoelmassa ei ollut lainkaan vakuuttava, mutta päätin kuitenkin lukea tämän uudemman kirjan, sillä siinä oli kiinnostava aihe. Ja uteliaisuus palkittiin, sillä Verilinja paljastuikin positiiviseksi yllätykseksi.Tarina kulkee aluksi kahdessa tasossa. Ensimmäinen kertoo nuoresta naisesta, joka herää muistinsa menettäneenä ja alastomana sillan alta. Nainen löytää syrjäisestä talosta miehen, joka tuntuu tietävän kuka nainen on. Nainen, Lilith, saa kuulla olevansa vampyyri, samoin kuin mieskin. Heillä molemmilla on yhteyksiä Farmiin, huippusalaiseen valtion laitokseen, joka kasvattaa lapsista vampyyreja epäinhimillisillä keinoilla.
Toinen kerrontalinja kertoo parikymmentä vuotta aikaisemmista tapahtumista, kun juuri synnyttänyt Serena saa kuulla tyttärensä kuolleen. Hän on kuitenkin varma, että on kuullut lapsensa äänen ja epäilee, että jotain hämärää on tekeillä. Serena onkin oikeassa ja pian hän tapaa salaperäisen naisjärjestön, joka voi auttaa häntä löytämään lapsensa.
Verilinja oli hyvin suunniteltu tarina, joka on lisäksi aika jännittäväkin. Lilith on kiinnostava päähenkilö, jolla on vahva itsetunto huolimatta muistinmenetyksestä. Hän tekee itsenäisiä ja rohkeitakin päätöksiä, vaikka samalla joutuu myös miettimään keneen voi luottaa ja onko rakkaus voimakkaampi kuin sukulaisuussiteet. Kirjassa on myös muita vahvoja naisia, joita ei tarvitse pelastaa pulasta.
Minua viehätti tarinassa myös se, että vaikka vampyyrit ovatkin aisteiltaan ylivoimaisia, he kuolevat kuitenkin todella helposti. Haavoittunut vampyyri kuolee nopeasti verenhukkaan, sillä veri ei lakkaa vuotamasta ennen kuin päivän aikaisessa levossa. Tämä tuo tarinaan lisää jännitteitä, kun panoksena on vampyyrienkin henki. Muuten kirjan vampyyrit olivat aika perinteisiä, tosin aika ihmisystävällisiä.
Ajatus vampyyreita kasvattavasta laitoksesta herättää eettisiä mietteitä, mutta kyllä tarina on ensisijaisesti viihdekirjallisuutta. Jos vampyyrit ja paranormaali romantiikka kiinnostavat, kannattaa mahdolliset ennakkoluulot ns. kioskikirjallisuutta kohtaan siirtää syrjään ja kokeilla Verilinjaa. Harlequinin uusi Nocturne-sarja alkaa mielestäni todella lupaavasti, ja jos jatko on samaa tasoa, tulee sarja varmasti menestymään.
Lukunäyte sivulta 24:
Ethan oli tuntenut eläessään vain yhden naisen, jolla oli tuollaiset hiukset. Silloin nainen ei ollut vielä ollut vampyyri. Hän oli ollut vain yksi Valituista, toinen Farmilla kasvatettu vanki. Verilinjalainen.
Shayne, Maggie: Verilinja (Bloodline, 2009). Suomentanut Eeva Parviainen. Harlequin, 2010.
Kommentit
Lähetä kommentti