Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2010.

Vinkkejä Viron kirjallisuuteen?

Huomasin sivistyksessäni Viron kokoisen aukon. En nimittäin muista lukeneeni mitään virolaista kirjallisuutta. Olisiko kenelläkään hyviä vinkkejä siitä, millä kirjoilla tämän sivistyspuutteen voisi korjata? Minulla on yksi ystävä, joka on perehtynyt virolaiseen kirjallisuuteen, joten saan varmasti häneltä vinkkejä, mutta mitä enemmän kirjaideoita, sitä parempi. Olen miettinyt, että pitäisi laittaa ylös, mistä maista kirjoja on tullut luettua, ettei pääsisi syntymään tällaisia aukkoja. Ehkä pitäisi aloittaa Kirjallinen maailmanvalloitus -haaste? Aakkoshaaste ei ole oikein edennyt, joten tuskin uusi haaste sitä ainakaan enempää hidastuttaa...

Virallinen kesäkirjalista

Tadaa! Tässä se nyt on – virallinen kesäkirjalistani. Loma alkaa vasta viikon kuluttua, mutta ensi viikolla on lukupiiri ja silloin vaihdamme muiden lukislaisten kanssa kesäkirjalistoja. Viime kesänä luin aika huonosti kirjoja listaltani, joten tänä kesänä päätin hankkia kaikki listan kirjat valmiiksi pinoon, josta on sitten helppo poimia aina seuraava kirja luettavaksi. Listalleni pääsi paljon kirjoja, jotka ovat jostain syystä jääneet lukematta, vaikka kiinnostavatkin minua. Lisäksi valitsin mukaan muutamia kesäkirjavalittelussani suositeltuja kirjoja ja tietysti pari vanhaa kunnon klassikkoa, jotka ansaitsevat tulla uudelleen luetuiksi. Bram Stoker: Dracula Vanha tuttu vampyyriklassikko. En olekaan lukenut tätä varmaan viiteentoista vuoteen. Enni Mustonen: Nimettömät Velma suositteli Enni Mustosta minulle. Ensin minua epäilytti hiukan, mutta luin Helsingin Sanomien artikkelin ja vakuutuin. Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen Tämän valitsin Jojon suositte

Uuden näköinen blogi

Uskaltauduin testailemaan uusia sivumalleja ja löysin tällaisen ihanan kesäisen ilmeen. Harmi, ettei taustalle voi ladata itse otettua kuvaa – tai ainakaan en osannut sitä tehdä. Mutta ehkä nyt tulee vaihdettua ilmettä hiukan useammin, vaikka vuodenaikojen mukaan. Voisin vain katsella ja ihailla tätä uutta ilmettä koko ajan.

Arundhati Roy: Joutavuuksien jumala

Arundhati Royn Joutavuuksien jumala on saanut hyvin ristiriitaisia arvioita ympärilläni, mutta minun mielestäni kirja oli todella vaikuttava. Se on kuin minun käsitykseni Intiasta: värikäs, yltäkylläinen, tunkeileva, ylenkatsova ja nöyristelevä. En ole koskaan käynyt Intiassa, eikä tämä kirja kyllä houkuttele sinne lähtemään. Kirja on upea mutta samalla hyvin ahdistava. Kirja kertoo Rahelista, joka palaa eronsa jälkeen intialaiseen kotikyläänsä tapaamaan sukulaisiaan ja kohtaamaan muistojaan kuolleista. Kerronta sukkuloi menneisyydessä, toistaa ihastuttavia pieniä yksityiskohtia ja antaa vinkkejä tulevasta. Kirja piti minua otteessaan alusta loppuun saakka, välillä tosin tuskastuin kaikkeen runsauteen, joka paikoitellen ei tuntunut vievän tarinaa eteenpäin. Loppu ei mielestäni ollut mitenkään kovin yllätyksellinen, vaan sen voima syntyi onnistuneesta rakenteesta. Vaikka kerronta oli päällisin puolin runsasta, kertoja piti tapahtumia pitkään salaisuutena. Lopussa koinkin eniten hel

Vinkkejä kesäkirjoiksi

Oma kesäkirjalistani alkaa olla kohta valmis. Tällä kertaa valitsin luettavaksi paljon sellaisia kirjoja, jotka olen halunnut lukea, mutta jotka ovat jostain syystä jääneet lukematta. En kuitenkaan löytänyt listalleni yhtään sellaista täydellistä kesäkirjaa: huoletonta, viihdyttävää ja mahdollisesti vähän romanttistakin. Tässä ovat kuitenkin minun vinkkini juuri sellaisiksi kirjoiksi. H.E. Bates: Oi ihana toukokuu Tämä on ehdottomasti suosikkikesäkirjani. En edes tiedä, miten monta kertaa olen lukenut sen. Kirja kertoo aurinkoisella ja leppoisalla Englannin maaseudulla asuvasta Larkinin perheestä. Perheen päänä huseeraa isä, jolla on bisneksiä vähän siellä sun täällä. Verojen maksu on jäänyt vähän hunningolle, joten paikalle saapuu verotarkastaja. Mutta maaseudun houkutuksia on verotarkastajankin vaikea voittaa. Alice Hoffman: Noitasisaret Kirja kertoo siskoksista, jotka jäävät orvoiksi ja muuttavat erikoisten tätiensä luokse. Tädit ovat noitia, joiden luona kaikki lähialuee

Steph Swainston: Kuolemattomien kaarti

Minua aina vähän epäilyttää tarttua keskiaikaista kuvastoa sisältäviin fantasiatarinoihin, koska usein ne ovat vain toistoa edeltäjistään. Steph Swainstonin Kuolemattomien kaarti osoittautui kuitenkin poikkeukseksi, ja erittäin hyväksi sellaiseksi. Kuolemattomien kaarti on trilogian ensimmäinen osa. Trilogiat ovat näköjään nyt kovassa suosiossa. Tarina on päällisin puolin tyypillinen sotakertomus, jossa vihollinen vaikuttaa ylivoimaiselta ja sitä vastaan taistelevat joukot hajoilevat sisäisten ristiriitojen paineessa. Kirjassa on kuitenkin monia tasoja, jotka nostavat sen tavanomaisuuden yläpuolelle. Siinä käsitellään mm. valtaa, luonnon ja ihmisen ristiriitaa, pelkoja ja addiktioita. Tämä on kirja nimenomaan aikuisille lukijoille. Swainston onnistuu välttämään fantasiakirjojen tyypillisimmät kliseet ja on luonut maailman, joka hämmästyttää kirjan loppuun asti. Olennot ja niiden kummalliset ja brutaalit tavat sekä paikoittain vain hiukan meidän maailmastamme poikkeavat asiat toim

Audrey Niffenegger: Hänen varjonsa tarina

Pidin todella paljon Audrey Niffeneggerin Aikamatkustajan vaimo -kirjasta. Tätä uutta kirjaa kohtaan minulla ei ollut kovinkaan suuria odotuksia, sillä harva kirjailija pystyy tekemään kaksi onnistunutta teosta peräkkäin. Hänen varjonsa tarina on kertomus kaksosista, rakkaudesta, vanhenemisesta ja kuolemasta. Kaksosia lukuun ottamatta teemat ovat siis samoja kuin Aikamatkustajassakin. Parasta kirjassa onkin Niffeneggerin kyky kirjoittaa menettämisestä ja siitä, miten ihmiset kamppailevat läheisyyden ja etäisyyden kanssa. Tarina kertoo samaan aikaan useita kertomuksia, jotka tapahtuvat talossa hautausmaan laidalla. Mies menettää rakastettunsa, kaksoset saavat erikoisen perinnön ja nainen jättää miehen. En kerro juonesta sen enempää sillä se on mielestäni muutenkin niin ennalta arvattava. Kirja alkoi hyvin ja nautiskelin onnistuneesta kerronnasta. Loppupuoli kirjasta ei kuitenkaan oikein toiminut. Se jäi jotenkin epätasapainoon, kun tosia juonenpäitä pyrittiin sulkemaan liikaa ja

Kesäkirjalistan puutos

Voi kauheaa. Havahduin juuri siihen totuuteen, että on jo kesäkuu eikä minulla ole listaa kesäkirjoista, jotka haluan lukea tänä kesänä. Mites tässä näin pääsi käymään? Öö... Myös pää tuntuu olevan aika tyhjä, joten voisiko joku suositella minulle luettavaa? Saa ehdotella millaisia kirjoja tahansa, sillä kesällä yritän olla ennakkoluuloton lukemisten suhteen.