Siirry pääsisältöön

Tekstit

Risto Rasa: Kaksi seppää

Kirjojen Suomen haaste, Kirjablogit ja 101 kirjaa on edennyt vuoteen 1976 - samaan vuoteen, jolloin minä synnyin. Haaste heitti minut myös tavallista huterammalle alustalle, sillä runojen lukeminen on pakollisten opintojen jälkeen jäänyt vähälle.

Luettavakseni osui Risto Rasan runokokoelma Kaksi seppää. En muista aiemmin tutustuneeni tarkemmin Risto Rasaan, vaikka hänen luontoteemaisesta runoudestaan olenkin kuullut paljon kehuja. Teos sopi luettavaksi juuri tähän kevätaikaan, kun sepät takovat lähistön puissa ja luonto kasvaa voimalla.

Kuten odotinkin, luonto ja sen ilmiöt ovat runoissa pääosassa. Ne ovat inhimillisiä, mutta uskollisia lajilleen. Kukat ja linnut kujeilevat ja kalliolla on syvä kaipaus kadonneeseen. Teksti tarkastelee myös ihmisen ja luonnon suhdetta. Parhaimmillaan suhde näyttäytyy yhteiselona, joka ei kuitenkaan ole vain yhdensuuntaista. Luonto tarkkailee myös ihmistä ja tämän tekoja.

Runoissa on myös yllätyksellisyyttä, iloisuutta ja leikkisyyttä, joka on verhottu…
Uusimmat tekstit

Epäröivä toinen alku

En muista, milloin viimeksi avasin blogin. Viime aikoina lukeminenkin on ollut vähäistä, mutta jotkut kirjat palaavat mieleen jatkuvasti. Huomaan miettiväni yhtäläistyksiä Johanna Sinisalon Auringon ytimen ja Margaret Atwoodin Herran tarhureidein välillä. Joulu taas saa minut kaipaamaan vanhoja rakkaita kirjoja, jotka olen jo monesti lukenut. Kaivoin esiin Terry Pratchettin Noitasiskokset. En tiedä, mistä sain innoituksen etsiä blogin salasanan ja kurkistaa sisään. Ehkä tästä syntyy varovainen toinen aloitus. Tervetuloa mukaan, juuri sinä. :)

Deborah Harkness: Lumottu

Kirjahyllyjen rakentaminen ja kirjojen järjestely on tuonut mukanaan mukavia lieveilmiöitä. Monet kadonneet ja unohtuneet kirjat ovat taas löytyneet. Yksi tällainen on Deborah Harknessin Lumottu, joka piti lukea jo reilu vuosi sitten. Sitten tuli muutto ja pakkaaminen.

Lumottu kertoo Dianasta, noidasta, jolla on ongelmallinen suhde magiaan. Nainen on päättänyt selviytyä elämässään ilman noitakeinoja, vaikka sukurasite on vahva. Hän onkin pärjännyt tutkijanurallaan hyvin, kunnes sattumalta näyttävä asia ajaa Dianan kuitenkin tilanteeseen, jossa hän joutuu luottamaan muiden yliluonnolisten olentojen voimiin omiensa lisäksi. Kolme muuta rotua, noidat, demonit ja vampyyrit ovat yhtäkkiä luonnottoman kiinnostuneita naisen tutkimuksista.

Kirja kertoo jälleen yhden tarinan rotujen välisestä rakkaudesta tällä kertaa noidan ja vampyyrin välillä. Romanssissa ei ole mitään uutta: suhde pyörii vaaran, suojelun, intohimojen ja mahdollisen tulevaisuuden ympärillä. Molemmat päähenkilöt ovat lisäksi …

Vihdoin kirjahyllyjä!

Vihdoin, vihdoin! Vierashuone/kirjasto on toiminut vuoden kirjalaatikoiden ja -kassien säilytyspaikkana. Nyt vihdoin kirjahyllyt täyttävät seinät! Alunperin piti ostaa valkoiset Billyt Ikeasta, niitä kun on jo valmiina muutama. Se olisi kuitenkin vaatinut auton tai peräkärryn ja ajomatkaakin olisi tullut turhan paljon. Tutkailin muita hyllyvaihtoehtoja mm. googlettemalla, mutta kirjahyllymarkkinat ovat kyllä surkeat. Edulliset hyllyt on suunniteltu niin huonosti, että niissä on eniten tilaa tyhjälle ilmalle, eli hyllyvälit ovat suuret ja syvyys samoin. Ja kalliit hyllyt ovat kalliita.
Haku "halpa kirjahylly" ehdotti kuvahakuna erilaisia hyllyjä, joista yksi kiinnitti huomioni. Komea hylly täynnä kirjoja herätti uteliaisuuden. Kuinkas ollakaan päädyin ystäväni blogiin Kirjainten virtaan! Olin jo aiemminkin ihaillut Hannan itsetehtyjähyllyjä. No siitä se ajatus sitten lähti!

Seinäjoen kirjamessuille 22.-24.11. + lippuarvonta!

Helsingin kirjamessut jäivät minulta tänä vuonna väliin ja kateellisena luin muiden bloggareiden messuraportteja. Onneksi messuvuosi ei ole vielä ohi, vaan Seinäjoki järjestää ensi viikonloppuna ohjelmaa kirjoista, herkuista, oluesta ja viinistä pitäville, eli siis minulle! Ressitön Viikonloppu Seinäjoki Areenassa pakko käydä katsomassa.

Olen menossa messuille lauantaina ja paikalle on lupautunut muitakin kirjabloggareita. Meitä voi tulla moikkaamaan kirjabloggareiden omalle osastolle. Tosin voi olla, että luuhaamme muilla ostastoilla hamuamassa kirjoja. Ja muita herkkuja.

Sain messujärjestäjältä myös muutaman ylimääräisen lipun, jotka laitan jakoon blogissa. Jos haluat siis yhden päivän lipun Ressittömään viikonloppuun, jätä kommentti tähän juttuun tiistaihin klo 18 mennessä. Lippuja arvotaan kolme kappaletta. Keksi itsellesi nimimerkki, jos sinulla ei ole tiliä, jotta tunnistan sinut. Liput arvotaan tiistaina ja postitetaan heti keskiviikkona.

Nähdään Seinäjoella!

Kirjalaatikoiden keskeltä

Olen viime aikoina kärsinyt toistuvasti siitä, että joku kirja on kateissa. Tiedän, että kirja on minulla, mutta en vain saa päähäni, missä se on. Suurin syy tähän on se, että kirjojen muutto on vielä kesken. Kyllä, vielä kaiken tämän ajan jälkeen.

Syy viivästymiseen on se, että kodistamme on vielä yksi huone pintaremppaa vailla. Tämä huone on juuri se huone, joka saa kunnian toimia kirjastohuoneena. Koska huone on kesken, ei sinne voi laittaa kirjahyllyjä, eli kirjat ovat vähän heitteillä. Kauheaa.

Osa kirjoista on sentään tilapäisessä hyllyssä, mutta osa makaa pinoissa pöydillä ja lattioilla, osa on laatikoissa ja kasseissa. Suurin osa kirjoista on vielä Helsingissä sukulaisen hoivissa. Onneksi häntä kirjojen läsnäolo ei haittaa, päinvastoin. Toivon etteivät kirjat pidä häntä soveliaampana huoltajana kuin minua.

Eilen uskalsin ajatella, että olisi mukavaa, jos remppa olisi jouluksi valmis. Tänään ajattelin, että olisipa ihanaa saada kirjat jouluksi kotiin.

Siiri Enoranta: Nokkosvallankumous

Katsotaanpa onnistunko aloittamaan tätä Nokkosvallankumouksen arviota ilman, että kehuskelen, miten olen jo alusta asti ollut sitä mieltä, että Siiri Enoranta on ihan mahtava kirjailija. Ja miten olen jo hänen esikoisestaan asti tiennyt, että hänellä on harvinainen kirjoittamisen taito. No en tietenkään pysty, sillä tietysti haluan kehuskella sillä, miten oikeassa taas olin!

En lämmennyt juurikaan Enorannan edelliselle kirjalle, Painajaisten lintukodolle, joka ei ollut mielestäni niin loppuun asti ajateltu, kuin olisi voinut olla. Siitä huolimatta tiedän, että kyseessä on harvinaislaatuinen kirjailija, jolla on mahdollisuudet mihin tahansa, kun kaikki palaset loksahtavat kohdilleen. Niin on käynyt Nokkosvallankumouksessa. Rakastin sitä.

Nokkosvallankumous tapahtuu viimeisiä hetkiään elävässä maailmassa, joka on luhistumassa ahneuden alle. Pieni anarkistijoukko elättelee unelmaa vanhan vallan kaatamisesta, mutta joukko koostuu pääosin lapsista ja nuorista – takapihojen nokkosista. Karis…