keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Deborah Harkness: Lumottu

Kirjahyllyjen rakentaminen ja kirjojen järjestely on tuonut mukanaan mukavia lieveilmiöitä. Monet kadonneet ja unohtuneet kirjat ovat taas löytyneet. Yksi tällainen on Deborah Harknessin Lumottu, joka piti lukea jo reilu vuosi sitten. Sitten tuli muutto ja pakkaaminen.

Lumottu kertoo Dianasta, noidasta, jolla on ongelmallinen suhde magiaan. Nainen on päättänyt selviytyä elämässään ilman noitakeinoja, vaikka sukurasite on vahva. Hän onkin pärjännyt tutkijanurallaan hyvin, kunnes sattumalta näyttävä asia ajaa Dianan kuitenkin tilanteeseen, jossa hän joutuu luottamaan muiden yliluonnolisten olentojen voimiin omiensa lisäksi. Kolme muuta rotua, noidat, demonit ja vampyyrit ovat yhtäkkiä luonnottoman kiinnostuneita naisen tutkimuksista.

Kirja kertoo jälleen yhden tarinan rotujen välisestä rakkaudesta tällä kertaa noidan ja vampyyrin välillä. Romanssissa ei ole mitään uutta: suhde pyörii vaaran, suojelun, intohimojen ja mahdollisen tulevaisuuden ympärillä. Molemmat päähenkilöt ovat lisäksi ärsyttävän täydellisiä. Näistä asioista ja hitaasta alusta huolimatta Lumottu koukuttaa. Kun sain kahlattua ensimmäiset sata sivua, en meinannut enää saada kirjaa laskettua käsistäni. Mielenkiintoiset sivuhahmot ja perimmäisten mysteerien kaivelu antavat kirjalle omaleimaisuutta. Varsinkin noitien asuttama persoonallinen talo ihastuttaa. Lumotulle on kuitenkin pakko antaa miinusta huolimattomasta tekstistä, sillä vaikuttaa kuin kirjan oikoluku olisi jäänyt kokonaan väliin.

Harknessin tiedetausta näkyy kirjassa, joka tosin menee paikoin turhankin syvälle tieteeseen. Minua kuitenkin viehätti suuresti ikivanhojen mysteerien yhdistäminen nykytieteeseen. En muista aiemmin lukeneeni aivan tällaista taian ja tieteen liittoa, mikä korvaa kirjan kliseisen romanssin.Valitettavasti Lumottu päättyy juuri, kun saavuttaa kiinnostavuutensa huipun. Siitä syntyykin ongelma, sillä ilmeisesti WSOY ei aio julkaista kirjasarjan muita osia.

Toivon, että kustantamossa tultaisi vielä toisiin aatoksiin sillä tällainen sarjojen "kokeilu" on paitsi ärsyttävää myös lukijoiden pettämistä. Kun näin käy jatkuvasti, tulee ainakin minulle houkutus siirtää sarjoihin tarttumista, kunnes sarja on kokonaan julkaistu. On kai turha lukea sarjojen alkuja, jos ne kerran lopetetaan kesken? Tai sitten puitää lukea koko sarja vaikka englanniksi. Toivoisin hiukan parempaa sitoutumista tarinoihin.

Lumotusta ovat kirjoittaneet ainakin myös Kata, Morre, Saraseeeni ja Q+Black.

Kirja Risingshadow'ssa ja WSOYn sivuilla, josta löytyy myös lukunäyte sekä Adlibriksessä.

Harkness, Deborah: Lumottu ( A Discovery of Witches). 644 sivua. Suomentanut Helene Bütsow. WSOY, 2012. ISBN: 510377457. En muista, olenko ostanut kirjan vai onko se arvostelukappale, todennäköisesti jälkimmäinen.

13 kommenttia:

  1. Vaikka olen kallistunut tuohon "luen englanniksi" -vaihtoehtoon, minuakin harmittaa suomennosten lopettaminen kesken. Muistan, kuinka ärsyttävää se oli silloin, kun luin kaiken suomeksi ja tiedän, että monia varmasti harmittaa, kun mieleisen sarjan jatkoa ei voikaan lukea.

    Tämä sarja kiinnostaa, mutta en ole vielä ensimmäiseenkään osaan tarttunut. Hyvä kuulla, että kirja koukuttaa, sillä näin pitkä kirja on silloin paljon mukavampaa lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä vähän epäilen, että kirjan tieteellinen termistö on mulle liikaa enkunkielisenä. Harmillinen juttu, sillä epäilen kakkoskirjan olevan kiinnostava. Höh!

      Poista
  2. Mulle jäi vähän samanlaiset fiilikset tästä kirjasta aikoinaan, jos pitäisi antaa tähti-rating niin kolmea enempää ei missään nimessä. Luin myös sarjan toisen osan (luen siis englanniksi) ja se oli mielestäni tosi tylsä, eli ainakaan mun mielestäni et ole menettänyt kauheasti. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maisa, hyvä tietää! :D Epäilen että sarja jää osaltani tähän ellei suomennosta ilmesty.

      Poista
  3. Minuakin ärsyttää ettei suomennosta ole tullut. Ostin kirjan lopulta englanniksi ja hyvin pääsinkin eteenpäin, mutta sitten se vain alkoi tuntua raskaalta ja jäi helppolukuisempien kirjojen jalkoihin. Ehkä pitäisi kokeilla uudelleen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, sinunkaan kokemuksesi ei ole kovin lupaava, Saraseeeni. Mutta suomeksi kirja ehkä olisi jouhevampi lukea?

      Poista
  4. Nyt kyllä alkoi houkuttamaan tämä! Kiitos vinkistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiva! Muista mekkaloida sitten käännöspuutteesta myös! :D

      Poista
  5. Minut tämä kirja lumosi ihan täysin ja siksi olen kauhean pettynyt kun jatko-osa jätetään suomentamatta :| Julmaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rosales, ymmärrän täysin tunteesi. :( Joskus sarjojen suosio tulee vähän jälkijunassa, ei välttämättä ekan kirjan jälkeen. Kannattaakin ehkä muistutella kustantamoa lukijoista vielä vaikka tälläinen päätös olisikin tehty.

      Poista
  6. Luin tämän kirjan viime kesänä. Kirjan kuvaus ja idea kuulostivat aivan ihanilta takakannessa, mutta pertymys sisällön suhteen oli aika massiivinen. Olisi aika vaikeata ajatella lukevansa seuraavaa osaa enää. Kirja oli pitkä ja monisanainen, mutta hyvä juonen idea ei vaan saanut tulta alleen ja hyvä idea jäi minun mielestäni alkuasetelmaansa.

    Ymmärrän toki kritiikin siitä, että on harmillista, että kirjasarjan kustantaminen lopetetaan kesken. Mutta onhan se ihan realiteetti pienessä kielikunnassa, että kirjan käännös ja painatus maksaa ja sitä ei voi tehdä suurella tappiolla jos sitten vain parikymmentä ihmistä ja muutama kirjasto hankkii tuon seuraavan osan.

    VastaaPoista
  7. Varasin tekstisi perusteella kirjan kirjastosta. Harmi, että jää kesken.

    VastaaPoista
  8. Hei!
    Blogisi on todella kivaa luettavaa. Törmäsin tähän sattumalta googlessa etsiessäni arvostelua Tove Janssonin kesäkirjasta.
    Jos nuortenkirjat (ja vähän muutkin) kiinnostavat, tervetuloa lukijaperheeseeni:
    http://elamalukijana.blogspot.fi/

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...