sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Terveisiä lomalta ja arvonnan tulokset!


Pahoittelen pientä blogitaukoa ja ennen kaikkea Ulysses-haasteen taukoa. Käväisimme nauttimassa kuumuudesta ja lämpimästä vedestä Rodoksella, joten blogikin lomaili hiukan. Loma oli mahtavaa nollausta pääkopalle ja paluumatkalla mukana oli paljon enemmän luettuja kuin lukemattomia kirjoja. Niistä kaikista on tulossa arvioita siis lähiaikoina. Ennakkovinkkinä voin jo paljastaa, että mukana oli kaksi aivan mahtavaa kirjaa, pari hyvää ja pari pientä pettymystä. Ja varmaan vielä muitakin, sillä en nyt muista kuinka monta kirjaa oikein luin... Niin tehokasta nollausta siis.

Mutta sitten asiaan, joka kiinnostaa kaikkia. Blogini 3-vuotisarvonta on nyt suoritettu ja voittajiksi julistetaan Disa ja Nenna! Onnea! Otan teihin yhteyttä ja toimitan Adlibriksen lahjakortit eteenpäin. En ole ihan varma, miten se systeemi toimii, mutta eiköhän se selviä.

Kiitos vielä kaikille vastaajille! Oli mahtava lukea ajatuksianne ja palautteitanne. Erityisen iloinen olen useista kirjavinkeistä ja siitä, että blogin ulkoasu miellyttää. Olen monta kertaa kokeillut jotain muuta taustakuvaa, mutta en ole koskaan aktivoinut muutosta, sillä en ole pystynyt luopumaan viljapellostani. Se on ollut taustakuvani siitä saakka, kun vaihdoin tähän alustaan kaksi vuotta sitten. Palaan vielä noihin vastauksiinne ja toiveisiinne myöhemmin omassa postaukessaan.

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

James Joyce: Ulysses, 2. viikko ja luvut 9–10


Hyvin suunniteltu on vain puoliksi tehty, kuten kävi tämän viikon James Joycen Ulysses-annoksen kanssa. Kiire ja ylityöt veivät veronsa ja sain luettua vain puolet tavoitteena olleista sivuista. Eipä tätä kirjaa silti kiireellä parane lukeakaan, joten luku-urakan venyminen ei ole niin vaarallista.

Nämä tämän viikon kaksi lukua olivat aika hauskoja! Luku 9 (Skylla ja Kharybdis) tapahtuu kirjastossa, jossa pohditaan muun muassa Shakespearen Hamletia. Tätä keventävät riettaat sanailut, jotka saivat minut hihittelemään. Suomentajalle mahdottoman isot pisteet tästä luvusta, sillä sitä oli hauska lukea. Nyt heräsi kiinnostus katsoa, miten Saarikoski on tästä selvinnyt. Pitää varmaan tarkistaa.

Loukkurit, eli 10. luku käyttää tekniikkana pistokkaita, eli tekstissä on osia, jotka tapahtuvat samaan aikaan toisaalla, joko jo tapahtuneissa osissa lukua tai vasta tulossa olevissa osissa. Pistokkaita oli kiinnostava seurata ja alaviitteet luotsasivat lukemisen niiden läpi todella kätevästi, ehkä jopa liiankin helposti. Tämä oli muutenkin melko helppo- ja nopealukuinen kappale esimerkiksi tuohon edelliseen verrattuna.

Yleisinä huomioina voidaan sanoa, että lukeminen on nopeutunut ja helpottunut koko ajan. Olen myös erittäin yllättynyt Ulysseksen huumorista ja kaksimielisyyksistä, sillä kuvittelin tämän olevan paljon vakavampi kirja. Henkilöitä kirjassa on ihan liikaa minun makuuni, mutta kyllä niistäkin selvitään.

Lopussa on uusi lukusuunnitelma, mutta en vanno, etteikö siihenkin vielä jotain muutoksia tule.

Lukunäyte sivuilta 252–254 (Skylla ja Kharybdis):
Tässä tarkkailin linnuista enteitä. Lintujen Aengus. Ne menevät, ne tulevat. Viime yönä lensin. Helposti lensin. Ihmiset ihmettelivät. Huorakatu jälkeenpäin. Kermahedelmää melonia hen piteli minulle. Sisään. Näet vielä.
  – Vaeltava juutalainen, Buck Mulligan kuiskasi klovnin kunnioituksella. Näitkö hänen silmänsä? Hän katsoi sinua himoiten. Pelkään sua, sä muinen merenkulkija. Oi Vekara, olet vaarassa. Hanki kalusuojus.
 
Seuraava osio:
1. viikko: luvut 1–8 (uuden painoksen sivut 15–213)
2. viikko: luvut 9–10 (uuden painoksen sivut 214–292)
3. viikko: luvut 11–14 (uuden painoksen sivut 293–477)
4. viikko: luvut 15 (uuden painoksen sivut 478–644)
5. viikko: luvut 16–18 (uuden painoksen sivut 647–832)

Joyce, James: Ulysses (Ulysses, 1922). 857 sivua. Suomennos: Leevi Lehto, kansi: Jukka Aalto. Gaudeamus, 2012. ISBN: 9789524952262.

lauantai 14. heinäkuuta 2012

Synttärien kunniaksi lahjakorttiarvonta!

Hupsis! Suunnittelin alkukesästä järjestäväni kunnon synttäriarvonnan, kun blogini täyttää heinäkuussa 3 vuotta. Opintovapaan jälkeinen töihinpaluu sekoitti minut kuitenkin niin, että koko syntymäpäivä pääsi livahtamaan ohi ilman, että edes huomasin. 

Onneksi mikään ei estä järjestämästä juhlia hiukan jälkikäteen. Julistankin nyt avatuksi blogin 3-vuotisjuhlallisuudet lahjakorttiarvonnan merkeissä! Arvonnassa on kaksi palkintoa, eli kumpikin voittaja saa 30 euron lahjakortin Adlibrikseen.

Palkinnot ovat mukavat, mutta ihan helpolla en osallistujia päästä, vaan pyydän teitä kertomaan minulle kommenteissa kolme asiaa. Toivon erityisesti kommentteja ja palautetta blogista sekä kirjavinkkejä. Voitte toki kertoa minulle ihan mitä tahansa muutakin tai vaikka lähettää terveisiä, jos tahdotte.

Synttäriarvontaan voi osallistua kommentoimalla tähän viestiketjuun. (PS: arvontaan osallistuvat kaikki kommentit, oli sitten kerrottu asioita tai ei.) Arvontaan saa osallistua kuka tahansa ja jokaisella on yksi arpa. Nimettömät kommentit eivät osallistu, joten muistakaa lisätä itsellenne nimimerkki tai muu tunnistetieto. Arvontaan voi osallistua la 28.7. klo 24.00 asti ja palkinnot arvotaan sunnuntaina 29.7.

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

James Joyce: Ulysses, 1. viikko ja luvut 1–8


Ensimmäinen viikko James Joycen Ulysseksen kanssa on nyt kulunut. Olo on kimppaluvun suhteen vähän yksinäinen, sillä kovin monia osallistujia ei taida olla mukana. Toivottavasti vielä kuitenkin saataisi muukaan lisää osallistujia, sillä tämä ei ole ollenkaan mahdotonta!

Ulysseksen ensimmäiset kolme lukua olivat minulle vaikeita. Ne eivät ole kovinkaan vetävää tekstiä ja lisäksi luku-urakan pituus vähän kauhistutti. Myös alaviitteiden määrä ahdisti, enkä oikein teinnyt pitäisikö niitä lukea vai ei. Ne avaavat tarinaa mutta samalla myös katkovat kerrontaa. Luinkin niitä alussa vähän satunnaisesti.

Neljännessä luvussa lukeminen helpottui. Osasyynä siihen oli se, että ymmärsin ottaa sekä alaviitteet että lopun taulukot mukaan tekstin tulkitsemiseen ihan aktiivisesti. Jokaisen luvun alussa katson taulukoista lukujen merkityksen, symbolit ja muut. Lisäksi luen alaviitteet, sillä niiden avulla kirja aukeaa ihan eri tavalla. No, ihan kaikkia ihmisiin liittyviä selityksiä en ole lukenut.

Tässä vaiheessa Ulyssesta tuntuu, että olen päässyt mukaan tekstin rytmiin. Parhaimmillaan lauseet saavat hymähtelemään tyytyväisyydestä. Teksti on ovelaa ja varsinkin sisäisten monologien tunnelmat välittyvät mahtavasti. Nautin erityisesti Haades-luvusta, joka synnyttää makaaberia huumoria hautajaisten merkeissä.

Olen yllättynyt, etten ole saanut näppylöitä hen-pronominista. Se ei ole niin korostava kuin ajattelin, ja ymmärrän erottelun tärkeyden. Ajatusten virrassa muut keinot eivät ehkä olisi niin toimivia. Vierastan edelleen silti sanan kirjoitusasua. Olisiko naisellisen pronominin voinut muodostaa vaikka suomen feminiinisen -tar/tär-päätteen avulla? Hen kuulostaa niin vieraalta.

Ulysseksen lukeminen ei tunnu enää mahdottomalta, ja kannustan tarttumaan tähän kirjaan. Toki se on iso, outo ja hämmentävä, mutta mitä siitä. Välillä olen iloisesti eksyksissä. Olen nyt juuri saanut kiinni siitä mustasukkaisuudesta, joka velloo Bloomin päässä. Vaikuttaa siltä, että kiinnostavia lukuja ja tekniikoita on tulossa!

Lukunäyte sivulta 198 (luku 8, Lestrygonit):
Sydän kareilla hän työnsi Burtonin ravintolan oven sisään. Löyhkä tarttui hänen vapisevaan hengitykseensä: pistävä lihanmehu, vihannesten lotina. Katso elukoita ruokitaan.
   Miehiä, miehiä, miehiä.
   Korkeilla baarituoleilla jököttivät, hatut taakse työnnettyinä, pöydissä huutaen lisää leipää ei veloitusta, hörpäten, hotkien kidantäysiä vetistä apettaan, silmät pullistuen, pyyhkien kostuneita viiksiä. 

Seuraava osio:
1. viikko: luvut 1–8 (uuden painoksen sivut 15–213)
2. viikko: luvut 9–13 (uuden painoksen sivut 214–428)
3. viikko: luvut 14–15 (uuden painoksen sivut 429–644)
4. viikko: luvut 16–18 (uuden painoksen sivut 647–832)

Ulysses Gaudeamuksen sivuilla  ja Adlibriksessä.

Joyce, James: Ulysses (Ulysses, 1922). 857 sivua. Suomennos: Leevi Lehto, kansi: Jukka Aalto. Gaudeamus, 2012. ISBN: 9789524952262.

torstai 5. heinäkuuta 2012

Ursula K. Le Guin: Maailma, vihreä metsä

Ursula K. Le Guinin hainilaisen sarjan lukeminen on nyt ulottunut 80-luvulla suomennettuun Maailma, vihreä metsä -kirjaan. Olen muistaakseni yrittänyt lukea sitä jo aivan teininä Maameren velhon innoittamana. Silloin se kuitenkin jäi kesken. Sarjaan taitaa päästä sisään vasta edes vähän viisaampana.

Kirja kertoo vehreästä metsän peittämästä planeetasta, jolle terralainen siirtokunta on perustanut metsänhakkuutyömaan. Planeetalla asuu myös itseään ihmisiksi nimittävää kansaa, athshelaisia. Nämä pienet, karvaiset ja vihreät ihmiset eivät saa kuitenkaan kunnioitusta tunkeilijoilta. Maasta tulleet ovat orjuuttaneet kansan ja käyttävät törkeästi hyväkseen sekä näiden naisia että metsiä.

Maailma, vihreä metsä rakentuu kolmen kertojan varaan. Ensimmäinen, yksinkertaisin on kapteeni Davidsonin näkökulma. Mies on rasisti, sovinisti, tappaja ja varma siitä, että on oikeassa. Kun tällaiselle miehelle antaa valtaa, aseita ja muutaman helppouskoisen alaisen, on tiedossa ikävyyksiä. Toistensa peilikuviksi asettuvat kirjan kaksi muuta kertojaa, maasta tullut antropologi Lyubov ja athshelainen Selver.

Kirjan naiskuva on liioitellun vähäulotteinen. Terralaisten naiset ovat joko miesten morsiamia tai metsureiden ja sotilaiden käyttöön lähetettyjä ilotyttöjä. Heistä yksikään ei esiinny kirjassa muuten kuin miesten puheiden kautta. Paikalliset naiset sen sijaan ovat sukujen johtajia, jotka tekevät päätökset miehiltä saamiensa tietojen perusteella. He esiintyvät kirjassa miesten rinnalla samanarvoisina, ei korkeampina tai alempina.

Metsän kuvailu kirjassa on kiehtovan feminiinistä. Metsä hulmuaa, lehteilee, myötäilee ja on täynnä outoa uneliaisuutta. Metsän sanasto on rikasta, ja pidinkin niistä kohdista eniten. Kirjan siirtomaakritiikki on kuitenkin turhan alleviivattua minun makuuni. Totta kai se on juuri takapajuinen Maa, joka levittää ahneuttaan ympäri avaruutta.

Le Guin kertookin jälkikirjoituksessaan, että Maailma, vihreä metsä syntyi kritiikkinä Vietnamin sodalle. Hän myös tunnustaa tekstissään näkyvän moralisoinnin. Vaikka aikaa on kulunut, ei riistämisen politiikka ole loppunut, vaan se on muuttanut vain muotoaan. Moralisointia ja väärien tekojen tuomitsemista siis tarvitaan varmaan edelleen, vaikka minulta se veikin osan tästä kirjan nautinnosta.

Kirjan ajatus kirkastui lopussa, mutta Maailma, vihreä metsä ei silti noussut mielestäni samalle tasolla kuin sarjan toistaiseksi parhaana pitämäni Pimeyden vasen käsi tai edellisen lukemani Hain-tarinan, Harhakaupungin, loppu. Jotain pelottavaa atshshelaisten toteavassa filosofiassa on: Mitään maailmaan tuotua ei enää voi siitä poistaa. Sen kanssa on vain opittava elämään. Se pistää kyllä miettimään.

Lue myös arvioni sarjan aiemmista osista: Rocannonin maailma, Maanpakolaisten planeetta ja Harhakaupunki.

Maailma, vihreä metsä on arvioitu myös blogeissa Taikakirjaimet ja Booking it some more.

Lukunäyte sivulta 28:
Yksi hyvä seuraus tästä kaikesta olisi. Planeetta puhdistettaisiin nyt perusteellisesti kaikesta vieraasta aineksesta ja otettaisiin kokonaan ihmisten haltuun. Niin olisi pitänyt tehdä heti alkuun. Ei edes Lyubow pystyisi nyt estämään räksien hävittämistä, kunhan kaikki saisivat tietää että juuri hänen lemmikkiräksänsä oli johtanut verilöylyä. Nyt seuraisi perusteellinen rottasota, ja ehkäpä, toivotavasti, se pikku homma annettaisiin hänelle. Ajatus hymyilytti häntä. Mutta kasvot pysyivät ilmeettöminä.
    Merelle hänen alleen levisi harmaa hämärä, edessä kohosivat tummina saaren kukkulat, niiden syväpoimuiset, hulmahtelevat, lehtevät metsät.

Maailma, vihreä metsä  Kirjaseurannassa.

Le Guin, Ursula K.: Maailma, vihreä metsä (The Word for World Is Forest, 1972). 173 sivua. Suomennos: Pirkko Lokka, kansi: Heikki Kalliomaa. WSOY, 1984. ISBN: 9510120812.

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Ulysses-kimppaluku alkaa!


Tervetuloa tarpomaan yhdessä läpi sekä Dublinin että länsimaisen kirjallisuuden klassikon, James Joycen Ulysseksen. Kimppaluku alkaa nyt ja jatkuu tästä neljä viikkoa eteenpäin. Lukea saa mitä tahansa versiota tai kieltä, ja kommentoida saa vaikkei olisi kirjaan koskenutkaan. Toivomme vilkasta keskustelua!

Aikataulu on tässä, mutta ketään ei sakoteta omassa tahdissaan etenemisestä. Kirjoitan aiheesta joka viikon sunnuntai, ellei mitään ihmeellistä satu. Ensimmäinen viikko käynnistyy nyt!

1. viikko: luvut 1–8 (uuden painoksen sivut 15–213)
2. viikko: luvut 9–13 (uuden painoksen sivut 214–428)
3. viikko: luvut 14–15 (uuden painoksen sivut 429–644)
4. viikko: luvut 16–18 (uuden painoksen sivut 647–832)

Tsemppiä ja onnea kaikille osallistujille!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...