sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

James Joyce: Ulysses, 2. viikko ja luvut 9–10


Hyvin suunniteltu on vain puoliksi tehty, kuten kävi tämän viikon James Joycen Ulysses-annoksen kanssa. Kiire ja ylityöt veivät veronsa ja sain luettua vain puolet tavoitteena olleista sivuista. Eipä tätä kirjaa silti kiireellä parane lukeakaan, joten luku-urakan venyminen ei ole niin vaarallista.

Nämä tämän viikon kaksi lukua olivat aika hauskoja! Luku 9 (Skylla ja Kharybdis) tapahtuu kirjastossa, jossa pohditaan muun muassa Shakespearen Hamletia. Tätä keventävät riettaat sanailut, jotka saivat minut hihittelemään. Suomentajalle mahdottoman isot pisteet tästä luvusta, sillä sitä oli hauska lukea. Nyt heräsi kiinnostus katsoa, miten Saarikoski on tästä selvinnyt. Pitää varmaan tarkistaa.

Loukkurit, eli 10. luku käyttää tekniikkana pistokkaita, eli tekstissä on osia, jotka tapahtuvat samaan aikaan toisaalla, joko jo tapahtuneissa osissa lukua tai vasta tulossa olevissa osissa. Pistokkaita oli kiinnostava seurata ja alaviitteet luotsasivat lukemisen niiden läpi todella kätevästi, ehkä jopa liiankin helposti. Tämä oli muutenkin melko helppo- ja nopealukuinen kappale esimerkiksi tuohon edelliseen verrattuna.

Yleisinä huomioina voidaan sanoa, että lukeminen on nopeutunut ja helpottunut koko ajan. Olen myös erittäin yllättynyt Ulysseksen huumorista ja kaksimielisyyksistä, sillä kuvittelin tämän olevan paljon vakavampi kirja. Henkilöitä kirjassa on ihan liikaa minun makuuni, mutta kyllä niistäkin selvitään.

Lopussa on uusi lukusuunnitelma, mutta en vanno, etteikö siihenkin vielä jotain muutoksia tule.

Lukunäyte sivuilta 252–254 (Skylla ja Kharybdis):
Tässä tarkkailin linnuista enteitä. Lintujen Aengus. Ne menevät, ne tulevat. Viime yönä lensin. Helposti lensin. Ihmiset ihmettelivät. Huorakatu jälkeenpäin. Kermahedelmää melonia hen piteli minulle. Sisään. Näet vielä.
  – Vaeltava juutalainen, Buck Mulligan kuiskasi klovnin kunnioituksella. Näitkö hänen silmänsä? Hän katsoi sinua himoiten. Pelkään sua, sä muinen merenkulkija. Oi Vekara, olet vaarassa. Hanki kalusuojus.
 
Seuraava osio:
1. viikko: luvut 1–8 (uuden painoksen sivut 15–213)
2. viikko: luvut 9–10 (uuden painoksen sivut 214–292)
3. viikko: luvut 11–14 (uuden painoksen sivut 293–477)
4. viikko: luvut 15 (uuden painoksen sivut 478–644)
5. viikko: luvut 16–18 (uuden painoksen sivut 647–832)

Joyce, James: Ulysses (Ulysses, 1922). 857 sivua. Suomennos: Leevi Lehto, kansi: Jukka Aalto. Gaudeamus, 2012. ISBN: 9789524952262.

10 kommenttia:

  1. Joo, liika voi olla liikaa jopa Ulyssesta kerralla.

    Mä tutkailin uutta käännöstä perjantaina, ja se meinasi imaista heti mukaansa. Kai se on hankittava.

    Mä myös oletin kirjan olevan jotenkin tosi vakava, mutta eihän se tosiaan ole yhtään.

    VastaaPoista
  2. Hei, hienoa seurata tätä luku-urakkaa, vaikken itse teokseen näillä näkymin tartukaan. Hassua mutta tuo näyte vastaa sitä tyyliä, mitä oletin teoksessa olevan, oletus tosin perustuu täysin suomennoksesta kerrottuihin lehtijuttuihin ja arvioihin. Hen-pronomini kyllä tuntuu erikoiselta ratkaisulta, mutta toisaalta mikäpäs siinä, saahan sitä kokeilla. Tuli mieleeni, että onkohan muissa kielissä, kuten ruotsissa, tehty vastaavia kokeiluja toisin päin keksimällä neutraali pronomini...?

    VastaaPoista
  3. Mukavaa, että Ulyssesta luetaan nyt - upeaa, että siitä saatiin uusi suomennos! Itse en ole tätä päässyt koskaan vielä loppuun... vaikka se on omassa hyllyssä... vaikken edes ole kovin klassikkokammoinen... vaikka ihan aikuisten oikeesti haluaisin tämän lukea :-D. Kiva seurata urakkaa!

    Marjis, blogissani on sinulle haaste!

    VastaaPoista
  4. Sivustaseuraajana voin vain huokailla, että voi kun olisi omissa käsissä, niin pääsisin mukaan jakamaan kokemuksia. Kiitos raportoinnista!

    VastaaPoista
  5. Lisäsin blogisi kirjastomme kirjallisuusblogin linkkeihin (lukupeto.blogspot.com). Mukavoo luettavvoo tämä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kunniasta, Jenni! Kirjablogeihin pääsee kätevästi tutustumaan myös Facebookissa, Kotimaisten kirjablogien sivulla: https://www.facebook.com/Kotimaiset.kirjablogit Kannatta tykätä! :)

      Poista
  6. Palasin Lofoottien reissulta. Vaikka minulla oli siellä iPad mukana, en onnistunut saamaan kommentteja tähän läpi - samaa ongelmaa yhteensopivuudessa muihinkin bloggerin blogeihin (eli käytännössä suurimpaan osaan seuraamistani kirjablogeista). Tosin ei se aina onnistu kotikoneeltakaan - ongelma kaiketi poistuisi, jos olisi itse sisäänkirjautuneena bloggeriin.

    Mutta tuohon kirjaan. Olen pitänyt kovasti Leevi Lehdon käännöksestä. Kirjan olen kahlannut läpi, mutta en totta puhuen ole ollut aivan järjestelmällinen. Tällaisen teoksen kohdalla sellaisen lukutavan voi mielestäni sallia, sillä ainakin itse olen iloinnut enemmänkin kielestä kuin juonesta. Myös henkilökuvaus on kiinnostavaa, monitasoinen kerronta tuo tyypeistä näkyviin paljon, ja samalla kuitenkin lukija on koko ajan hieman epävarma siitä, miten lauseet oikeastaan liittyvätkään kokonaiskuvaan.

    Mutta juuri samanlaista on elämäkin: ihmissuhteissa aprikoidaan heikkojen signaalien merkityksiä, tehdään ylitulkintoja ja toisaalta osutaan joskus sattumalta aivan oikeaan.

    Tämä uusi suomennos (alaviitteineen) vahvistaa käsitystäni siitä, että tuo Leopold Bloom taitaa kuulua siihen osaan miehistä, jotka ajattelevat koko ajan seksiä. Tai siltä ainakin tuntuu. Tai sitten on kyse jostain muusta: ehkä kerrontaan ja kieleen purkautuu tässä romaanissa ihmisen alitajunnasta tai syvemmältäkin kaikkea ohjaavat perusvietit.

    Noista henkilöistä: oletko lukenut Joycen romaanin Taiteilijan omakuva nuoruusvuosilta? Se on romaanimuodoltaan klassisempi (= helpompi). Päähenkilö on Stephen Dedalus - siis sama kuin Ulysseksen toinen keskeinen mieshenkilö.

    Ja ne kirjeet - mutta niistä vasta viikonloppuna Jäljen äänessä, jos saan jutun aikaiseksi. En halua tukkia kommenttilootaasi ... Ajattelin ottaa omassa postauksessani näkökulmaksi pelkästään tuon kirje-aiheen, joka toistuu muutamassa luvussa.

    Ja seuraan mielenkiinnolla, miten sinun lukemisesi edistyy!

    VastaaPoista
  7. Minun osaltani kimppaluku päättyi tähän (itse asiassa jo elokuun alussa), sillä luin Ulysseksen :) Täältä voi lukea joitakin mietteitäni: http://www.lily.fi/juttu/james-joycen-odysseusulysses-3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi mahtavaa! Onnea, estella! Olen kade! Nyt kun minulle on tullut tuon kanssa taukoa, on into vähän viilentynyt. Kohta kuitenkin jatkuu! :)

      Poista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...