tag:blogger.com,1999:blog-44269105217301572682024-03-13T05:14:13.008+02:00KirjamielelläKirjablogi täynnä kokemuksia kirjoista, lukemisesta ja kirjallisuudestamarjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.comBlogger489125tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-33192890368950479192017-05-30T05:00:00.000+03:002017-05-30T11:53:55.725+03:00Risto Rasa: Kaksi seppää<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhp8JTPRyo2E_QsdEnYnvnPODFZ3Log9nN-_WguoDpybUk_Nawd7HLfu14ylw5RcX3BJR-J3JwCljIEU6fNZjLDJfZ7WV2ugw9uA94H9Qm5y0MrMm4S65EMPDsATG_OTqZRK2cgDkQjb08/s1600/IMG_20170528_192609.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1205" data-original-width="1600" height="481" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhp8JTPRyo2E_QsdEnYnvnPODFZ3Log9nN-_WguoDpybUk_Nawd7HLfu14ylw5RcX3BJR-J3JwCljIEU6fNZjLDJfZ7WV2ugw9uA94H9Qm5y0MrMm4S65EMPDsATG_OTqZRK2cgDkQjb08/s640/IMG_20170528_192609.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Kirjojen Suomen haaste, <a href="http://yle.fi/aihe/kirjojen-suomi/kirjablogit-ja-101-kirjaa" target="_blank">Kirjablogit ja 101 kirjaa</a> on edennyt vuoteen 1976 - samaan vuoteen, jolloin minä synnyin. Haaste heitti minut myös tavallista huterammalle alustalle, sillä runojen lukeminen on pakollisten opintojen jälkeen jäänyt vähälle.<br />
<br />
Luettavakseni osui <b>Risto Rasan</b> runokokoelma Kaksi seppää. En muista aiemmin tutustuneeni tarkemmin Risto Rasaan, vaikka hänen luontoteemaisesta runoudestaan olenkin kuullut paljon kehuja. Teos sopi luettavaksi juuri tähän kevätaikaan, kun sepät takovat lähistön puissa ja luonto kasvaa voimalla.<br />
<br />
Kuten odotinkin, luonto ja sen ilmiöt ovat runoissa pääosassa. Ne ovat inhimillisiä, mutta uskollisia lajilleen. Kukat ja linnut kujeilevat ja kalliolla on syvä kaipaus kadonneeseen. Teksti tarkastelee myös ihmisen ja luonnon suhdetta. Parhaimmillaan suhde näyttäytyy yhteiselona, joka ei kuitenkaan ole vain yhdensuuntaista. Luonto tarkkailee myös ihmistä ja tämän tekoja.<br />
<br />
Runoissa on myös yllätyksellisyyttä, iloisuutta ja leikkisyyttä, joka on verhottu arkiseen elämään. Minua ilahdutti tämä Rasan runojen näennäinen keveys, sillä niiden sisälle on kuitenkin mahdutettu pakottava ymmärrys kaiken ohimenevyydestä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgo46DTQ_dZI67OnJ6j0Gh_d55y7AQ6X7G1knLdLtaxBJ4oanuNz0e8LVkpskg1oKAgUCgMR-yxfMfcYmwmpVWrnlKEQp4X2ohYqMewKjJPnI-TRTWf4WnQLw8yFSiAH_bAV1UcK0jPx8g/s1600/IMG_20170528_192419.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgo46DTQ_dZI67OnJ6j0Gh_d55y7AQ6X7G1knLdLtaxBJ4oanuNz0e8LVkpskg1oKAgUCgMR-yxfMfcYmwmpVWrnlKEQp4X2ohYqMewKjJPnI-TRTWf4WnQLw8yFSiAH_bAV1UcK0jPx8g/s640/IMG_20170528_192419.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Risto Rasan teksteissä nousee esiin erityisesti ajan kuluminen. Aika on
arvaamatonta ja se saattaa yllättää kesäruohon ja pesään tekevät linnut. Muutokset
luonnossa ovat äärimmäisiä ja tapahtuvat nopeasti - kesä on lyhyt ja
keväälläkin saattaa yllättää takatalvi.<br />
<br />
Runojen kertoja kulkee lukijansa kanssa yhtä
matkaa. Hän miettii osaako nauttia tästä hetkestä, uskaltaako tarttua ja tehdä.
Runot eivät kehota tai ohjeista, mutta ne
herättävät lukijassa menettämisen tunteen. Tämä hetki, samoin kuin tämä luonto, on kohta poissa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhc__IuwNQTcW9dC8s1WX1sZlr4QhGU1EtLvULwIXl5GmTpzcU7JOidppSYl5_EScjDtF94r4kFN8zoSbKrC4yNanaatWKEGrowtTpHxEQ6dvvwCs6ehroqqOUwJTvdLfV6V9Fb-CDZSMY/s1600/IMG_20170528_192310.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhc__IuwNQTcW9dC8s1WX1sZlr4QhGU1EtLvULwIXl5GmTpzcU7JOidppSYl5_EScjDtF94r4kFN8zoSbKrC4yNanaatWKEGrowtTpHxEQ6dvvwCs6ehroqqOUwJTvdLfV6V9Fb-CDZSMY/s640/IMG_20170528_192310.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Juuri nyt luen tekstin kannanottona kiireelle ja harhakuvalle kaiken pysyvyydestä. Jos menetämme luonnon ja luontosuhteen, kadotammeko samalla otteen elämän luontaiseen kulkuun? Elämmekö ikuisen jatkuvuuden harhassa, jossa voi siirtää asioita huomiseen? Ehkä yllättävä takatalvi voisi opettaa meitä nauttimaan hetkestä, näkemään, tekemään ja sanomaan kaiken sen, mitä emme uskalla tai ehdi.
Mitä jos ymmärrämme sen vasta, kun ei oikeasti enää ole aikaa?<br />
<br />
<a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/03/risto-rasa-kaksi-seppaa-yhteiskunnallisen-luontorunouden-edellakavija" target="_blank">Linkistä </a>pääset Ylen 101 kirjaa -sivun kautta lukemaan Kaksi seppää tai katsomaan Risto Rasan haastattelun.<br />
<br />
Rasa, Risto: Kaksi seppää, 1976, Otava.marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-60850161676670107382016-12-01T20:41:00.001+02:002016-12-01T20:41:37.216+02:00Epäröivä toinen alku<p dir="ltr">En muista, milloin viimeksi avasin blogin. Viime aikoina lukeminenkin on ollut vähäistä, mutta jotkut kirjat palaavat mieleen jatkuvasti. Huomaan miettiväni yhtäläistyksiä Johanna Sinisalon Auringon ytimen ja Margaret Atwoodin Herran tarhureidein välillä. Joulu taas saa minut kaipaamaan vanhoja rakkaita kirjoja, jotka olen jo monesti lukenut. Kaivoin esiin Terry Pratchettin Noitasiskokset. </p>
<p dir="ltr">En tiedä, mistä sain innoituksen etsiä blogin salasanan ja kurkistaa sisään. Ehkä tästä syntyy varovainen toinen aloitus. Tervetuloa mukaan, juuri sinä. :)</p>
marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-51208595253263229132014-07-02T14:50:00.000+03:002014-07-02T14:50:46.702+03:00Deborah Harkness: Lumottu<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeVzQVDIgyCWr3toot0LYTjekD-1yfE2Zr-UMQyA46NJ-oN2fvrEUBMy4nIqy1fc4M-A9fnadDt8ZxBkvu5g5GYgu_5mh580vtb_TY-a3bDZN59CVolDZWDiB-ZtG2Z9X5VQO7yp52OTY/s1600/deborah_harkness_lumottu.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeVzQVDIgyCWr3toot0LYTjekD-1yfE2Zr-UMQyA46NJ-oN2fvrEUBMy4nIqy1fc4M-A9fnadDt8ZxBkvu5g5GYgu_5mh580vtb_TY-a3bDZN59CVolDZWDiB-ZtG2Z9X5VQO7yp52OTY/s1600/deborah_harkness_lumottu.jpg" height="320" width="218" /></a></div>
Kirjahyllyjen rakentaminen ja kirjojen järjestely on tuonut mukanaan mukavia lieveilmiöitä. Monet kadonneet ja unohtuneet kirjat ovat taas löytyneet. Yksi tällainen on <b>Deborah Harknessin </b><i>Lumottu</i>, joka piti lukea jo reilu vuosi sitten. Sitten tuli muutto ja pakkaaminen.<br />
<br />
<i>Lumottu </i>kertoo Dianasta, noidasta, jolla on ongelmallinen suhde magiaan. Nainen on päättänyt selviytyä elämässään ilman noitakeinoja, vaikka sukurasite on vahva. Hän onkin pärjännyt tutkijanurallaan hyvin, kunnes sattumalta näyttävä asia ajaa Dianan kuitenkin tilanteeseen, jossa hän joutuu luottamaan muiden yliluonnolisten olentojen voimiin omiensa lisäksi. Kolme muuta rotua, noidat, demonit ja vampyyrit ovat yhtäkkiä luonnottoman kiinnostuneita naisen tutkimuksista.<br />
<br />
Kirja kertoo jälleen yhden tarinan rotujen välisestä rakkaudesta tällä kertaa noidan ja vampyyrin välillä. Romanssissa ei ole mitään uutta: suhde pyörii vaaran, suojelun, intohimojen ja mahdollisen tulevaisuuden ympärillä. Molemmat päähenkilöt ovat lisäksi ärsyttävän täydellisiä. Näistä asioista ja hitaasta alusta huolimatta <i>Lumottu </i>koukuttaa. Kun sain kahlattua ensimmäiset sata sivua, en meinannut enää saada kirjaa laskettua käsistäni. Mielenkiintoiset sivuhahmot ja perimmäisten mysteerien kaivelu antavat kirjalle omaleimaisuutta. Varsinkin noitien asuttama persoonallinen talo ihastuttaa. <i>Lumotulle </i>on kuitenkin pakko antaa miinusta huolimattomasta tekstistä, sillä vaikuttaa kuin kirjan oikoluku olisi jäänyt kokonaan väliin.<br />
<br />
Harknessin tiedetausta näkyy kirjassa, joka tosin menee paikoin turhankin syvälle tieteeseen. Minua kuitenkin viehätti suuresti ikivanhojen mysteerien yhdistäminen nykytieteeseen. En muista aiemmin lukeneeni aivan tällaista taian ja tieteen liittoa, mikä korvaa kirjan kliseisen romanssin.Valitettavasti <i>Lumottu </i>päättyy juuri, kun saavuttaa kiinnostavuutensa huipun. Siitä syntyykin ongelma, sillä <a href="http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymyksen-katselu/?Id=9881954b-f470-47fe-a579-54383e528494" target="_blank">ilmeisesti </a>WSOY ei aio julkaista kirjasarjan muita osia.<br />
<br />
Toivon, että kustantamossa tultaisi vielä toisiin aatoksiin sillä tällainen sarjojen "kokeilu" on paitsi ärsyttävää myös lukijoiden pettämistä. Kun näin käy jatkuvasti, tulee ainakin minulle houkutus siirtää sarjoihin tarttumista, kunnes sarja on kokonaan julkaistu. On kai turha lukea sarjojen alkuja, jos ne kerran lopetetaan kesken? Tai sitten puitää lukea koko sarja vaikka englanniksi. Toivoisin hiukan parempaa sitoutumista tarinoihin.<br />
<br />
<i>Lumotusta </i>ovat kirjoittaneet ainakin myös <b><a href="http://luettujamaailmoja.blogspot.fi/2012/03/deborah-harkness-lumottu-all-souls-1.html" target="_blank">Kata</a></b>, <b><a href="http://morrenmaailma.blogspot.fi/2012/09/deborah-harkness-lumottu-2011-2012.html" target="_blank">Morre</a></b>, <b><a href="http://saraseeeni.blogspot.com/2012/03/deborah-harkness-lumottu.html" target="_blank">Saraseeeni</a></b> ja <b><a href="http://lukunurkkaus11.blogspot.com/2012/03/sielut-trilogia.html" target="_blank">Q+Black</a></b>.<br />
<br />
Kirja <a href="http://www.risingshadow.fi/library/book/6514-lumottu" target="_blank">Risingshadow'ssa </a>ja WSOYn <a href="http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510377451" target="_blank">sivuilla, </a>josta löytyy myös <a href="http://www.wsoy.fi/sample-pages/9789510377451_lukun.pdf" target="_blank">lukunäyte </a>sekä <a href="http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9510377457" target="_blank">Adlibriksessä</a>. <br />
<br />
Harkness, Deborah: Lumottu ( A Discovery of Witches). 644 sivua. Suomentanut Helene Bütsow. WSOY, 2012. ISBN: 510377457. En muista, olenko ostanut kirjan vai onko se arvostelukappale, todennäköisesti jälkimmäinen.marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com13tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-49076025081150163362014-06-29T11:45:00.000+03:002014-06-29T12:06:46.584+03:00Vihdoin kirjahyllyjä!<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgp6ftwZqR1uHMWvdZH184tfyethe7FycH-LtrZBjM9WmAg8PLPD9y4t9guC_VS5ym8AIopt-d-QJImPV1JvmDXWajGbEd3Q3uBVDc_GIhzpXKGMIkZ17VWUkP4PrAyG66Jf9yihtJKO_g/s1600/%255BUNSET%255D" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgp6ftwZqR1uHMWvdZH184tfyethe7FycH-LtrZBjM9WmAg8PLPD9y4t9guC_VS5ym8AIopt-d-QJImPV1JvmDXWajGbEd3Q3uBVDc_GIhzpXKGMIkZ17VWUkP4PrAyG66Jf9yihtJKO_g/s1600/%255BUNSET%255D" height="225" width="400" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: left;">
Vihdoin, vihdoin! Vierashuone/kirjasto on toiminut vuoden kirjalaatikoiden ja -kassien säilytyspaikkana. Nyt vihdoin kirjahyllyt täyttävät seinät!</div>
<div style="text-align: left;">
</div>
<div style="text-align: left;">
Alunperin piti ostaa valkoiset Billyt Ikeasta, niitä kun on jo valmiina muutama. Se olisi kuitenkin vaatinut auton tai peräkärryn ja ajomatkaakin olisi tullut turhan paljon. Tutkailin muita hyllyvaihtoehtoja mm. googlettemalla, mutta kirjahyllymarkkinat ovat kyllä surkeat. Edulliset hyllyt on suunniteltu niin huonosti, että niissä on eniten tilaa tyhjälle ilmalle, eli hyllyvälit ovat suuret ja syvyys samoin. Ja kalliit hyllyt ovat kalliita.<br />
</div>
<div style="text-align: left;">
Haku "halpa kirjahylly" ehdotti kuvahakuna erilaisia hyllyjä, joista yksi kiinnitti huomioni. Komea hylly täynnä kirjoja herätti uteliaisuuden. Kuinkas ollakaan päädyin ystäväni blogiin Kirjainten virtaan! Olin jo aiemminkin ihaillut Hannan <a href="http://www.kirjaintenvirrassa.com/2011/04/kirjahyllyesittely.html" target="_blank">itsetehtyjä</a> <span id="goog_401281491"></span>hyllyjä<span id="goog_401281492"></span>. No siitä se ajatus sitten lähti!</div>
</div>
<!-- Blogger automated replacement: "https://images-blogger-opensocial.googleusercontent.com/gadgets/proxy?url=http%3A%2F%2F1.bp.blogspot.com%2F-i70OMkmMMEk%2FU6_LS2QwjxI%2FAAAAAAAABg8%2FqfITQApWAq0%2Fs1600%2F%25255BUNSET%25255D&container=blogger&gadget=a&rewriteMime=image%2F*" with "https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgp6ftwZqR1uHMWvdZH184tfyethe7FycH-LtrZBjM9WmAg8PLPD9y4t9guC_VS5ym8AIopt-d-QJImPV1JvmDXWajGbEd3Q3uBVDc_GIhzpXKGMIkZ17VWUkP4PrAyG66Jf9yihtJKO_g/s1600/%255BUNSET%255D" -->marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-10876754652475120622013-11-16T13:39:00.002+02:002013-11-17T10:12:00.469+02:00Seinäjoen kirjamessuille 22.-24.11. + lippuarvonta!<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcCzyFCX3GG5m9jztu2G8NG2Wx5nehHKYga8rJDuhgNuWQwgdz9sBLn76N2KkTuwTDcf7FO9gp3PUdibZdGSuwFeAMwWiQ2WPniK624UcTrGNOekbJzNvMhswrOElZS_GQuVvHEMGY54w/s1600/%255BUNSET%255D" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcCzyFCX3GG5m9jztu2G8NG2Wx5nehHKYga8rJDuhgNuWQwgdz9sBLn76N2KkTuwTDcf7FO9gp3PUdibZdGSuwFeAMwWiQ2WPniK624UcTrGNOekbJzNvMhswrOElZS_GQuVvHEMGY54w/s400/%255BUNSET%255D" width="400" /></a></div>
Helsingin kirjamessut jäivät minulta tänä vuonna väliin ja kateellisena luin muiden bloggareiden messuraportteja. Onneksi messuvuosi ei ole vielä ohi, vaan Seinäjoki järjestää ensi viikonloppuna ohjelmaa kirjoista, herkuista, oluesta ja viinistä pitäville, eli siis minulle! <span id="goog_132394352"></span><a href="http://www.pytinki.fi/ressiton.html">Ressitön Viikonloppu<span id="goog_132394353"></span></a> Seinäjoki Areenassa pakko käydä katsomassa.<br />
<br />
Olen menossa messuille lauantaina ja paikalle on lupautunut muitakin kirjabloggareita. Meitä voi tulla moikkaamaan kirjabloggareiden omalle osastolle. Tosin voi olla, että luuhaamme muilla ostastoilla hamuamassa kirjoja. Ja muita herkkuja.<br />
<br />
Sain messujärjestäjältä myös muutaman ylimääräisen lipun, jotka laitan jakoon blogissa. Jos haluat siis yhden päivän lipun Ressittömään viikonloppuun, jätä kommentti tähän juttuun tiistaihin klo 18 mennessä. Lippuja arvotaan kolme kappaletta. Keksi itsellesi nimimerkki, jos sinulla ei ole tiliä, jotta tunnistan sinut. Liput arvotaan tiistaina ja postitetaan heti keskiviikkona.<br />
<br />
Nähdään Seinäjoella!marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-35867300064018512522013-10-23T09:55:00.001+03:002013-10-23T09:55:57.226+03:00Kirjalaatikoiden keskeltä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEPhZ11BbKtXmYKFjAj16EPzz1xX-aLOK3p_zrBPzFhQ7hYoTVV50LQqjOLZlP9hdSdt50tYm2Umah3TN_5yCi1J6U9zvVNVwysThzDMV6Cy4VODb8YweSYWoM-nNGPgZpx2OFw13JL24/s1600/%255BUNSET%255D" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEPhZ11BbKtXmYKFjAj16EPzz1xX-aLOK3p_zrBPzFhQ7hYoTVV50LQqjOLZlP9hdSdt50tYm2Umah3TN_5yCi1J6U9zvVNVwysThzDMV6Cy4VODb8YweSYWoM-nNGPgZpx2OFw13JL24/s320/%255BUNSET%255D" width="298" /></a></div>
Olen viime aikoina kärsinyt toistuvasti siitä, että joku kirja on kateissa. Tiedän, että kirja on minulla, mutta en vain saa päähäni, missä se on. Suurin syy tähän on se, että kirjojen muutto on vielä kesken. Kyllä, vielä kaiken tämän ajan jälkeen.<br />
<br />
Syy viivästymiseen on se, että kodistamme on vielä yksi huone pintaremppaa vailla. Tämä huone on juuri se huone, joka saa kunnian toimia kirjastohuoneena. Koska huone on kesken, ei sinne voi laittaa kirjahyllyjä, eli kirjat ovat vähän heitteillä. Kauheaa.<br />
<br />
Osa kirjoista on sentään tilapäisessä hyllyssä, mutta osa makaa pinoissa pöydillä ja lattioilla, osa on laatikoissa ja kasseissa. Suurin osa kirjoista on vielä Helsingissä sukulaisen hoivissa. Onneksi häntä kirjojen läsnäolo ei haittaa, päinvastoin. Toivon etteivät kirjat pidä häntä soveliaampana huoltajana kuin minua.<br />
<br />
Eilen uskalsin ajatella, että olisi mukavaa, jos remppa olisi jouluksi valmis. Tänään ajattelin, että olisipa ihanaa saada kirjat jouluksi kotiin.<br />
marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com10tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-68870001556957183702013-08-18T18:38:00.001+03:002013-08-18T18:59:28.820+03:00Siiri Enoranta: Nokkosvallankumous<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjD_xgtS81CEdYloO7ohs1n_legS9XXVc-bVMtVOaTu7q-S11hqxwWIpzpAyGF_Iwg-NY8tCP9IHcKZjd2PLer-868Qplbu0JehPfkbv6pBgjzqbV57bQLjFw6bdfKU-ZIvXX4QO6QH1q8/s1600/Siiri+Enoranta+Nokkosvallankumous.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjD_xgtS81CEdYloO7ohs1n_legS9XXVc-bVMtVOaTu7q-S11hqxwWIpzpAyGF_Iwg-NY8tCP9IHcKZjd2PLer-868Qplbu0JehPfkbv6pBgjzqbV57bQLjFw6bdfKU-ZIvXX4QO6QH1q8/s320/Siiri+Enoranta+Nokkosvallankumous.jpg" width="202" /></a>Katsotaanpa onnistunko aloittamaan tätä <i>Nokkosvallankumouksen </i>arviota ilman, että kehuskelen, miten olen jo alusta asti ollut sitä mieltä, että <b>Siiri Enoranta </b>on ihan mahtava kirjailija. Ja miten olen jo hänen esikoisestaan asti tiennyt, että hänellä on harvinainen kirjoittamisen taito. No en tietenkään pysty, sillä tietysti haluan kehuskella sillä, miten oikeassa taas olin!<br />
<br />
En lämmennyt juurikaan Enorannan edelliselle kirjalle, <i>Painajaisten lintukodolle</i>, joka ei ollut mielestäni niin loppuun asti ajateltu, kuin olisi voinut olla. Siitä huolimatta tiedän, että kyseessä on harvinaislaatuinen kirjailija, jolla on mahdollisuudet mihin tahansa, kun kaikki palaset loksahtavat kohdilleen. Niin on käynyt <i>Nokkosvallankumouksessa</i>. Rakastin sitä.<br />
<br />
<i>Nokkosvallankumous </i>tapahtuu viimeisiä hetkiään elävässä maailmassa, joka on luhistumassa ahneuden alle. Pieni anarkistijoukko elättelee unelmaa vanhan vallan kaatamisesta, mutta joukko koostuu pääosin lapsista ja nuorista – takapihojen nokkosista. Karismaattinen johtaja on ikivanhaa kivisukua mutta heikko houkutusten edessä. Nokkosten joukosta nousee myös toinen voima, ja yhdessä nuoret pääsevät siirtymään toiseen maailmaan, noutamaan viisautta ja uppoutumaan toisiinsa. Tuhoa ja rappiota ei ehkä kuitenkaan voi paeta.<br />
<br />
Kirjassa on monia Enorannan kirjoista tuttuja elementtejä. Huikea kieli rytmittyy niin luontevasti, että se tuntuu hengittävän itsestään. Enoranta kirjoittaa isoista asioista ilman, että tekee niistä isoa asiaa. Se on minusta erinomaisen hieno kyky kirjailijalla. Että osaa kirjoittaa vähäeleisesti niistä kauheimmista asioista tai niistä, joita paheksutaan. Jättää kirjoittamatta sen, mitä odotetaan, ja sen sijaan nostaa esille jotain pientä, vaatimatonta ja koskettavaa. Sellaista, mitä ei näkisi muuten.<br />
<br />
<i>Nokkosvallankumouksen </i>tarina on ehjä. Siinä ei ole mitään liikaa eikä siitä puutu yhtään mitään. Pienet pimennot, jotka lukijan on ylitettävä itse, maustavat tarinaa juuri sopivasti ilman, että niiden ylittäminen on liian vaikea. Omaa loppuaan kohti etenevä tarina on vain osa siitä maailmasta, jonka Enoranta on luonut kirjaa varten. Tällaisen kirjan loppuessa olo on sekä riemukas että surullinen. Kuinka mielelläni olisin lukenut lisää, mutta kuinka onnellinen olenkaan siitä, että sitä ei minulle suotu.<br />
<br />
Sori, <b>Annukka Salama</b>, vaikka <a href="http://kirjamieli.blogspot.fi/2013/08/annukka-salama-piraijakuiskaaja.html"><i>Piraijakuiskaaja </i></a>olikin loistava, tämän vuoden Blogistanian Kuopuksen kärkipisteet taitavat mennä minun osaltani <i>Nokkosvallankumoukselle</i>. Ihmiset, lukekaa tämä kirja.<br />
<br />
Nokkosvallankumous <a href="http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510395226">WSOY</a>:n, <a href="http://www.risingshadow.fi/library?action=book&book_id=6789">Risingshadow'n </a>ja <a href="http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9510395226">Adlibriksen </a>sivuilla. Lukunäytteeseen voi tutustua kirjailijan omilla <a href="http://siirienoranta.com/?page_id=354">sivuilla</a>. Kannattaa poiketa myös ainakin <a href="http://vinttikamarissa.blogspot.fi/2013/05/siiri-enoranta-nokkosvallankumous.html">Vinttikamarissa </a>lukemassa <b>Ahmun </b>arvio.<br />
<br />
Enoranta Siiri: Nokkosvallankumous. 445 sivua. WSOY, 2013. ISBN: <span content="isbn:9789510395226" itemprop="isbn">9789510395226</span><br />
<br />marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com14tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-40315779825767820602013-08-12T15:46:00.001+03:002013-08-12T15:46:25.227+03:00Annukka Salama: Piraijakuiskaaja<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSIv8wwTv-SI-_A75q_dRDgKMs0my-EG3f4ShgnotnO2BUNET5uwt9V4yKiX9zKsrsxatx7N8JIaKZoVWP3faUIGp9YaUG5QICbCDfow-PBfmRZjWP8ovHqtMaayx4gghk6S-3Tu8XGV4/s1600/Annukka+Salama+Piraijakuiskaaja.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSIv8wwTv-SI-_A75q_dRDgKMs0my-EG3f4ShgnotnO2BUNET5uwt9V4yKiX9zKsrsxatx7N8JIaKZoVWP3faUIGp9YaUG5QICbCDfow-PBfmRZjWP8ovHqtMaayx4gghk6S-3Tu8XGV4/s320/Annukka+Salama+Piraijakuiskaaja.jpg" width="202" /></a></div>
Hups. Taas kävi näin. Aloitin myöhään eilen illalla <b>Annukka Salaman </b>Faunoidit-sarjan uuden osan, <i>Piraijakuiskaajan</i>, ja luin sen sitten saman tien loppuun asti vaikka kello kävi aamuyötä. Kirja tempasi mukaansa ensimmäisen osan tavoin, joten oli vain mentävä mukana. Onneksi olin säästellyt kirjaa kesälomaa varten, joten tämän päivän pöpperöisyys ei haittaa. <br />
<br />
<i>Piraijakuiskaaja </i>vie lukijan syvemmälle faunoidien maailmaan. Sarjan ensimmäinen osa, <i>Käärmeenlumooja</i>, keskittyi esittelemään nuoria, vielä itseään ja omaa paikkaansa etsiviä faunoideja, ja vasta tässä kirjassa taisivat esiintyä ensimmäiset aikuiset faunoidit. Minulle tuli yllätyksenä se, miten järjestäytynyt koko niiden maailma oikeastaan on. Pääosassa kirjassa oli toki edelleen Unna ja Rufus, edellisessä kirjassa toisiinsa rakastunut pariskunta.<br />
<br />
Kirjan rakastavaiset olivat välillä melko ärsyttäviäkin, mutta onneksi muut nuoret tasapainottivat tilannetta. Lisäksi mukaan tuli pari uutta tyyppiä, mikä kasvatti <i>Piraijakuiskaajan </i>räjähdysherkät tilanteet ihan uuteen potenssiin. Tämä toi sen verran ristiriitoja henkilöiden välille, että mielenkiinto pysyi huipussaan. Faunoidien ongelma on se, että henkilöt ovat niin voimakkaasti voimaeläimensä kaltaisia, joten jossain vaiheessa heidän olemuksensa alkaa toistaa itseään.<br />
<br />
<i>Piraijakuiskaaja on </i>todella tuore ja ajankohtainen. Pidän Salaman tyylistä todella paljon. Kieli on uskottavaa ja sujuvaa ja tarina kulkee reippaasti ja pysyy sopivan rosoisena. Lisäksi tykkään tästä sarjan uudesta ulkoasusta todella paljon. Se on aiempaa houkuttelevampi ja nuorekkaampi. Tämä ei olekaan mikään lastenkirja vaan meno on välillä aika roisiakin. Mutta jotenkin Salama onnistuu kääntämään veriset leikitkin sympaattisiksi.<br />
<br />
Kirja päättyy toisaalta odottamallani tavalla, mutta samalla täysin odottamattomaan käänteeseen. Mitä nyt tapahtuu? Ovatko kaikki metsästäjät pahoja? Onko joku Unnan lähipiirissä mukana kaikessa. Kai Unna saa koulussa edes jonkun ystävän? Voi miksi seuraava osa ei voi olla jo valmiina? <br />
<br />
Lue myös arvioni sarjan ensimmäisestä osasta: <a href="http://kirjamieli.blogspot.fi/2012/08/annukka-salama-kaarmeenlumooja.html">Käärmeenlumooja</a>, jonka kirjabloggarit valitsivat viime vuoden <a href="http://kirjamieli.blogspot.fi/2012/12/annukka-salaman-kaarmeenlumooja-voitti.html">parhaaksi lasten- ja nuortenkirjaksi</a>. Kirja oli myös oma ykköseni kyseisessä äänestyksessä.<br />
<br />
Piraijakuiskaaja <a href="http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510397473">WSOY</a>:n, <a href="http://www.risingshadow.fi/library?action=book&book_id=6787">Risingshadown</a> ja <a href="http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9510397474">Adlibriksen </a>sivuilla.<br />
<br />
Salama, Annukka: Piraijakuiskaaja. 377 sivua. Graafinen suunnittelu: Niina Yli-Karjala. WSOY, 2013. <span id="ctl00_main_frame_ctrlsearchhit_rptSearchHit_ctl01_lblISBN">ISBN: 9789510397473</span>marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com16tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-37602981807242344842013-07-31T10:34:00.000+03:002013-07-31T10:34:49.925+03:00Kokemuksia äänikirjoista - ja niiden valinnasta<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1p6krVfCyKDpIz0oIqHPYpi4BSfv2_ij-HLxlXo-rGiNtd5CADDxEc1nk1AZab-OIOu7qMokpl6YkhnX_w7NqZCljgSEV-lmUfBqFqaF64_xrBKxaBGHjOKU7jYk08B36eHdMsIU8Zyc/s1600/Grazia+Deledda+Pako+Egyptiin.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="237" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1p6krVfCyKDpIz0oIqHPYpi4BSfv2_ij-HLxlXo-rGiNtd5CADDxEc1nk1AZab-OIOu7qMokpl6YkhnX_w7NqZCljgSEV-lmUfBqFqaF64_xrBKxaBGHjOKU7jYk08B36eHdMsIU8Zyc/s320/Grazia+Deledda+Pako+Egyptiin.jpg" width="320" /></a></div>
Uuden työpaikan ja muuton ansiosta istun auton ratissa nykyään vähintään puolitoista tuntia päivässä. Hiljaisuus alkaa jossain vaiheessa väsyttää, samoin musiikin kuuntelu, joka ei ole kovinkaan aktiivista toimintaa. Radion aamuohjelmat ovat ärsyttäviä, ja niiden poppilista jää päähän soimaan. Onneksi asiaan on ratkaisu, joka on vieläpä täydellinen sellainen: äänikirjat. Niitä kuunnellessa matka menee nopeasti ja mieli pysyy hereillä. Kirjallisuus siis tekee matkasta jopa turvallisemman!<br />
<br />
Äänikirjojen hankkiminen ei kuitenkaan ole täydellistä. Pienen lähikirjaston äänikirjojen valikoiman edessä tuntee suurta valinnan vaikeutta. Ottisiko tämän dekkarin vai tuon dekkarin? Vai tuon <strong>Paasilinnan</strong>? Valinnan varaa ei juuri ole. Vanhoja kirjoja löytyy eniten. Toistaiseksi olenkin kuunnellut mm. <strong>Edgar Allan Poen </strong>kauhutarinoita, <strong>Agatha Christietä</strong> ja<strong> Jane Austenia</strong>. Kaupan valikoima on hivenen runsaampi, mutta ei sekään aiheuta ilon tunteita. <br />
<br />
Äänikirjojen valinta onkin johtanut minut pohtimaan lukemisen valinnan vapautta, sillä monesti tuntuu, että sellaista ei ole. Luulin ongelman johtuvan vain lähikirjastoni koosta, mutta maakunnan suurimmassa kirjastossakin meni sormi suuhun. Kirjoja oli toki enemmän, mutta valinnanvaraa ei. Oli vain enemmän dekkareita ja Paasilinnoja. Onneksi sain kuitenkin kirjabloggarikollegalta vinkin, että pitää kärkkyä uutuuslistoja ja varailla sieltä parhaita päältä.<br />
<br />
Itse äänikirjoissa on yllättävän paljon eroja. Lukijalla on suuri rooli siihen, miten tunnelmat välittyvät. Itse en kuitenkaan pidä siitä, että lukija eläytyy ja näyttelee tekstiä liikaa. Varsinkin äänen voimakkuuden vaihtelu on autossa kuunnellessa ikävää. Kuiskaukset ja muut hiljaiset kohdat katoavat täysin hurinan alle. Myös erilaisten äänten näytteleminen nyppii minua. Molempia edellä mainittuja oli minun makuuni ihan liikaa esimerkiksi <strong>Rick Riordanin</strong> <em>Salamavarkaassa</em>. Koska olen vielä niin kokematon äänikirjojen kuuntelija, en vielä tiedä, onko näytteleminen nuortenkirjoissa muutenkin tapana.<br />
<br />
Millaiset äänikirjat teidän mielestä ovat parhaita? Entä lukijat?marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com21tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-86018996221137937592013-07-26T14:39:00.001+03:002013-07-26T14:43:02.217+03:00Huhuu, onko täällä ketään?Bloggaustauko on venynyt ja venynyt, vaikka tarkoitus ei ollut edes varsinaisesti taukoilla. Uusi työ, uusi osoite ja uudet työmatkat, tietokoneen hajoaminen ja maaseudun internetyhteydet olivat kuitenkin liikaa bloggaamiselle. Remontti jatkuu edelleen, mutta nyt alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä, että aika riittää päivässä vähän muuhunkin.<br />
<br />
Kirjoja en ole hylännyt missään vaiheessa, joten toivottavasti pääsen purkamaan arvostelusumaa pikkuhiljaa. Tulossa on ainakin uusin <strong>Siiri Enoranta</strong> (mahtava) ja joukko pikkuisesta kunnankirjastosta lainattuja äänikirjoja, joita ei varsinaisesti ole saanut itse valita. Työmatkoilla on kuunneltava niitä eniten kiinnostavia kirjoja valikoimasta, joka ei kauheasti kiinnosta. Tosin juuri nyt kuuntelen<strong> Miina Supisen</strong> <em>Orvokki Leukaluun urakirjaa</em>, joka on hauska.<br />
<br />
Virallisesti lupaan siis täten, että en enää ole taolla. Toivottavasti täällä on vielä joku muukin.marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com18tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-23714938330795725862013-03-06T09:30:00.000+02:002013-03-06T09:30:00.837+02:00Kirjahyllyt muuttolaatikoissaEdessä on suuri urakka. Kirjahyllyt sisältöineen, sekä tietysti kaikki muutkin vähemmän tärkeät tavarat, on tämän kevään aikana muutettava uuteen paikkaan. Tämä bloggari nimittäin palaa kotiseudulleen Länsi-Suomeen. Uusi työ alkaa jo reilun viikon päästä! Onneksi muuttaa ei tarvitse ihan yhdellä urakalla, vaan tavaroita siirrellään ja pakataan pikkuhiljaa. <div>
<br /></div>
<div>
Kirjaihmisen mielestä parasta tässä on se, että kirjat saavat lisää tilaa ja saa luvan kanssa ostaa uusia kirjahyllyjä. Kirjojen järjestely on myös kivaa, jos unohtaa sen varsinaisen siirtovaiheen siitä edestä. Muistan erittäin hyvin yhden hikisen hellepäivän pari muuttoa sitten, jossa yhden ystäväni kanssa kannoimme kirjalaatikkojani hissittömän talon kolmanteen kerrokseen. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kirjaihmisen mielestä huonojakin puolia tällä on. En nimittäin ehdi juuri nyt oikein lukea tai päivittää blogia. Lupaan kuitenkin pitää blogin kuulolla tapahtumista ja varsinkin niistä tulevista kirjahyllyajatuksista. Ja ehkä siitä ikävästä pakkaamisestakin. Kirjojenpakkausvinkkejä otetaan ilolla vastaan! </div>
marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com11tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-2719717042586089892013-02-01T10:00:00.000+02:002013-02-01T10:00:11.407+02:00Kirjamielen ehdokkaat Blogistanian Globalia 2012 -kilvassa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRshbVQYCyad9L41yFFTksrirZTbS_Aoey0SS83lxc3OKfNC-q9_R2PmKOk7g0ZyaBwEXxcsJuccgYfyvukWL1CG4-aF2GAX8UqIP4NUWBcGirXbE2zxNgvJKCe_Ft37H3WPjnoyePbr0/s1600/blogistanian_globlia.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRshbVQYCyad9L41yFFTksrirZTbS_Aoey0SS83lxc3OKfNC-q9_R2PmKOk7g0ZyaBwEXxcsJuccgYfyvukWL1CG4-aF2GAX8UqIP4NUWBcGirXbE2zxNgvJKCe_Ft37H3WPjnoyePbr0/s400/blogistanian_globlia.jpg" width="400" /></a></div>
Blogin kirjoittaminen tuntuu olevan edelleen jäässä, mutta onneksi on olemassa niin tärkeitä asioita, ettei niitä voi jättää välistä. Tänään on nimittäin se päivä, kun kirjabloggarit äänestävät vuoden 2012 parhaasta käännetystä aikuisten kaunokirjasta. Tässä tulevat siis Kirjamielellä-blogin vuoden 2012 Blogistanian Globalian ehdokkaat, eli vuoden parhaat käännöskirjat!<br />
<br />
1. <b>Sergei Lukjanenko</b>: <i><a href="http://kirjamieli.blogspot.fi/2012/04/sergei-lukjanenko-yopartio.html">Yöpartio</a> </i>(3 pistettä)<br />
Ehdoton ykköslukukokemus viime vuonna. Sarjan seuraava osa on tulossa tämän kevään aikana, ja odotan sitä jo kovasti.<br />
<br />
2. <b>Ursula K. Le Guin</b>: <i><a href="http://kirjamieli.blogspot.fi/2012/02/ursula-k-le-guin-harhakaupunki.html">Harhakaupunki </a></i>(2 pistettä)<br />
Sitoo yhteen vanhat ja uudet käännökset, joten on jo sitäkin kautta arvokas käännös. Ja kirja on oikeasti ihan mielettömän hyvä.<br />
<br />
3. <b>Liz Williams</b>: <i><a href="http://kirjamieli.blogspot.fi/2012/10/liz-williams-aavekauppiaan-tytar.html">Aavekauppiaan tytär</a> </i>(1 piste)<br />
Toivoin, että olisin voinut antaa tällekin enemmän pisteitä, sillä tämä minulle ennalta täysin tuntematon kirja valloitti monipuolisella maailmallaan. Myös tähän on tulossa jatkoa tänä keväänä!<br />
<br />
Nyt sitten vain jännitetään miten käy! Blogistanian Kuopuksen ykkösehdokkaani <b>Annukka Salama</b> voitti <i>Käärmeenlumoojallaan</i> koko sarjan, mutta Blogistanian Finlandia -äänestys jäi minulta välistä. Sen voitti <b>Aki Ollikaisen</b> <i>Nälkävuosi</i>.<br />
<br />
Säännöt ja Globalian tulokset löytyvät <b>Karoliinan</b> <a href="http://www.anna.fi/kirjavakammari/">Kirjava kammari</a> -blogista, joka on vähän aikaa sitten muuttanut Anna-lehden sivulle. Globalia on silti edelleen pelkästään kirjabloggareiden jakama tunnustuspalkinto. Tulokset julkaisitaan blogissa maanataina 4.2. <br />
<br />
<br />marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-48569864962600236412013-01-10T16:07:00.000+02:002013-01-10T16:07:04.264+02:00Guillermo del Toro ja Chuck Hogan: Yö ikuinen<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwfdnY1-2DwkIGJPGnjs-HQyNmIofXw1ZUKPZjXmIVfD9BnTidd3qGV7ZI0NUfzQcHAwsI62KHWHsDVnlwAwTAqavXfd4KJSevJlLY7qqJSsatvWqQH70gWLAA8fjAciWz8IxnJmWWu1w/s1600/Guillermo+del+Toro+ja+Chuck+Hogan+Yo%CC%88+ikuinen.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwfdnY1-2DwkIGJPGnjs-HQyNmIofXw1ZUKPZjXmIVfD9BnTidd3qGV7ZI0NUfzQcHAwsI62KHWHsDVnlwAwTAqavXfd4KJSevJlLY7qqJSsatvWqQH70gWLAA8fjAciWz8IxnJmWWu1w/s320/Guillermo+del+Toro+ja+Chuck+Hogan+Yo%CC%88+ikuinen.jpg" width="212" /></a>Mieleni teki lukea jotain vähän synkempää mutta ei kuitenkaan ahdistavaa kirjaa. Siihen tarjosikin hyvän mahdollisuuden <b>Guillermo del Toron</b> ja <b>Chuck Hoganin</b><i> </i>yhteisteos <i>Yö ikuinen. </i>Vampyyrisarjan kolmas osa päättää tarinan, jossa ihmiskunta on alistettu nopeasti lisääntyneiden vampyyreiden ravinnoksi.<br />
<br />
<i>Yö ikuinen</i> -kirjan teemat ovat ankeita. Kirja kierrättää keskitysleireistä tuttua kuvastoa, ja sen esittelemä vampyyrihallinto muistuttaa historian ikävimmistä puolista. Hyödyttömät ihmiset tuhotaan ja sopiviksi katsotut alistetaan lisääntymään ja tuottamaan ravintoa hirmuhallinnolle. Vastarinta on säälittävän pientä ja voimatonta. <br />
<br />
Maailmanlaajuiseen kriisiin heijastuvat vastarintajoukon perhesuhteet. Kukaan ei ole selvinnyt ilman menetyksiä. Toiset hoivaavat rakkaidensa muistoa päässään, joku taas piilottelee muutettua perheenjäsentään piilossa maan alla. <i>Yö ikuinen</i> -kirjan keskiöön nousee jälleen poikaansa etsivä Eph Goodweather, joka ei hyväksy menetystään. Sen rinnalla lähes kaikki muu on mitätöntä.<br />
<br />
Kakkososan epätyydyttävän notkahduksen jälkeen <i>Yö ikuinen</i> oli yllättävän hyvä päätös sarjalle. Toki siinä on minun makuuni hiukan liian konservatiivinen lopetus, mutta en anna sen häiritä muuten vallan toimivaa ja vetävää lukukokemusta. Juoni oli myös lievästi ennalta arvattava, mutta sekään ei laimentanut tarinaa liikaa. Jotain pysyi yllätyksenäkin.<br /><br />Kokonaisuutena sarja on hyvä, vaikka sen ehkä olisi voinut lyhentää kahteen osaan – <i>Vitsauksesta</i> oltaisi voitu siirtyä suoraan <i>Yö ikuinen</i> -kirjaan. En edes enää muista, mitä siinä keskimmäisessä osassa tapahtui. Tarinasta jäi kokonaisuutena hyvä mielikuva, ja varsinkaan vampyyrien kuvaus ei lähde mielestäni ihan heti.<br />
<br />
Lue myös arvioni trilogian aiemmista osista, <a href="http://kirjamieli.blogspot.com/2010/05/guillermo-del-toro-ja-chuck-hogan.html"><i>Vitsauksesta</i></a> ja <i><a href="http://kirjamieli.blogspot.fi/2011/06/guillermo-del-toro-ja-chuck-hogan.html">Lankeemuksesta</a></i>. Kirjasta löytyy arvioita myös ainakin näistä blogiesta: <a href="http://luettujamaailmoja.blogspot.fi/2012/04/guillermo-del-toro-chuck-hogan-yo.html">Luettuja maailmoja</a> ja <a href="http://lukuisa.blogspot.fi/2012/06/guillermo-del-toro-chuck-hogan-yo.html">Lukuisa</a> sekä <a href="http://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/yo-ikuinen-kolmas-kirja/">Kirjavinkeistä</a>.<br />
<br />
Lukunäyte sivulta 76:<br />
<i>Kelly astui sisälle linnaan vilkaisemattakaan Zackia. Hänen märät jalanjälkensä ja tunnustelijoiden käsissään ja jaloissaan sisään kantama kura eivät erottuneen kivilattialle kerääntyneestä ryönästä. Zack katseli häntä ja näki hetkellisesti äitinsä kasvojen ilmestyvän näkyviin, vaikkakin vampyyrimutaation vääristäminä. Mutta aivan yhtä silmänräpäyksellisesti illuusio särkyi ja muistikuvan saastutti tämä alati läsnä oleva hirviö, jota hän ei voinut olla rakastamatta. Kaikki muut hänen elämänsä tärkeät ihmiset olivat poissa. Tämä oli kaikki, mitä Zackilla oli jäljellä: rikkinäinen nukke pitämässä seuraa.</i><br />
<br />
<i>Yö ikuinen </i>Tammen <a href="http://www.tammi.fi/kirjat/-/product/no/9789513149017">sivuilla</a> ja <a href="http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9513149013">Adlibriksessä</a>. <i><br /></i><br />
<br />
Del Toro, Guillermo ja Hogan, Chuck: Yö ikuinen – Kolmas kirja (The Night Eternal). 440 sivua. Suomentanut Risto Raitio. Tammi, 2012. ISBN: <span itemprop="isbn">9789513149017.</span>marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-17862794004434022272013-01-08T16:49:00.001+02:002013-01-08T17:22:43.414+02:00Tahaton taukoilijaTämä tahaton taukoilija lähti ennen joulua lomalle ja pakkasi mukaansa ison kasan kirjoja ja läppärin, jotta voisi myös päivittää blogia vuodenvaihteessa. Suunnitteilla oli teemaviikkoa, jouluntoivotuksia ja Blogistanian Finlandia -äänestystä.<br />
<br />
Toisin kuitenkin kävi, sillä vaikka kaikki tietokonehärpäkkeet olivat laukussa, itse tietokone jäi olohuoneen pöydälle. Edessä oli siis kaksi viikkoa ilman konetta. Nettiin toki pääsin kännykällä, mutta minun vanhassa puhelimessani sitä ei voi hyvänä puolena pitää.<br />
<br />
Siihen kariutuivat sitten kaikki suunnitelmat, joista harmittavimpana oli tietysti BF-äänestys. Tuloksen kävin toki katsomassa kännykällä, joten ihan ulkopuoliseksi en jäänyt. Yllättävän helppoa oli kuitenkin olla ilman konetta ja nettiä, siitä piti huolta lähes jokapäiväinen remontointi ja muu ohjelma.<br />
<br />
Nyt ollaan kuitenkin kotona, joten päivittämättömyyteen ei ole teknisiä esteitä. Lupaankin pyhästi, että alan jälleen päivittää blogia hiukan tiiviimpään tahtiin. Kiitos kaikille teille, jotka olette mukana pysyneet, ja kirjarikasta vuotta 2013. :)marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-86425600888403125772012-12-14T13:27:00.000+02:002012-12-14T13:27:38.664+02:00Käärmeenlumooja palkitaan huomenna!Nyt tulee vielä vähän asiaa <b>Annukka Salaman</b> <i>Käärmeenlumoojasta</i> ja Blogistanian Kuopus -tunnustuspalkinnosta. Nimittäin huomenna lauantaina 15.12. klo 13 kirjailija vastaanottaa kukkaset ja kunniakirjan kirjablogistien edustajalta WSOY:n kirjakaupassa Helsingin Bulevardilla.<br />
<br />
En itse valitettavasti pääse paikalle, mutta menkää te kaikki muut sankoin joukoin onnittelemaan tämän hienon kirjan kirjoittajaa ja kuulemaan kirjasta lisää. Lisää tapahtumasta voi lukea WSOY:n <a href="http://www.wsoy.fi/uutiset/-/news/2427469">sivuilla</a>.marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-23173646887009798102012-12-04T09:46:00.000+02:002012-12-04T09:46:00.843+02:00Annukka Salaman Käärmeenlumooja voitti Blogistanian Kuopuksen!<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8Md9VW1jAuCVgllcgMSF6V9qG4ZZz4WlWpCOOdbDicoB1cupsUg2F5SLBPsYUBV0zepgEeal-KngQH62Pbuti9m4LoP3Wew2fFrBnMOvpffC9K23xbjsSJnLEG8JvOxZqGHevxpcF-fo/s1600/Annukka+Salama+K%25C3%25A4%25C3%25A4rmeenlumooja.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8Md9VW1jAuCVgllcgMSF6V9qG4ZZz4WlWpCOOdbDicoB1cupsUg2F5SLBPsYUBV0zepgEeal-KngQH62Pbuti9m4LoP3Wew2fFrBnMOvpffC9K23xbjsSJnLEG8JvOxZqGHevxpcF-fo/s320/Annukka+Salama+K%25C3%25A4%25C3%25A4rmeenlumooja.jpg" width="202" /></a>Olen nyt oikein iloinen, sillä yksi tämän vuoden parhaita lukukokemuksiani on sytyttänyt myös monet muut bloggarit. <b>Annukka Salaman</b> <i>Käärmeenlumooja</i> (WSOY) sai monelta täydet pisteet Kuopus-äänestyksessä ja voitti tunnustuspalkinnon! Se onkin mahtava kirja ja hehkutin sitä myös <a href="http://kirjamieli.blogspot.fi/2012/08/annukka-salama-kaarmeenlumooja.html">arviossani</a>.<br />
<br />
Kärkikolmikkoon pääsivät myös <b>Enna Airikin</b> <i>Haavemaa</i> (Karisto) ja kolmanneksi <b>Salla Simukan</b> <i>Jäljellä</i> (Tammi). <i>Haavemaata</i> en ole vielä lukenut, mutta <i>Jäljellä</i>-kirjasta löytyy blogistani <a href="http://kirjamieli.blogspot.fi/2012/04/salla-simukka-jaljella.html">arvio</a> ja sen toinen osa <i>Toisaalla</i> on tulossa lukuun myös pian. Olen erityisen tyytyväinen myös siitä, että kärjessä komeilee kolme kotimaista kirjaa. Onnea siis kaikille!<br />
<br />
Kaikkiaan äänestyksessä oli mukana 42 kirjaa, ja koko kirjalistan pistemäärineen voi käydä katsomassa kilpailua emännöineestä Saran kirjat -<a href="http://sarankirjat.blogspot.fi/2012/12/blogistanian-kuopus-2012-voittajat.html">blogista</a>. Itse sain ainakin muutaman todella hyvä kirjavinkin sieltä. Ja ehkä moni näistä kirjoista pääsee myös pukinkonttiin!marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-45251524186978738522012-12-01T10:00:00.000+02:002012-12-04T09:49:04.533+02:00Kirjamielen ehdokkaat Blogistanian Kuopus 2012 -kilpailuun<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBrk4AhJKfhkhRcpvvS5GitY1eo2FhJOXSUw8rUo95D7YZjzTwBMWcKP_Ezasl0hE4UFSc49iSqUe2vb8YTqjsGa5iCUbgvP0z-HaTw90z8_elrg9wHhq0KLF-hg9YPXa5_Swl6xghloU/s1600/blogistanian_kuopus.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBrk4AhJKfhkhRcpvvS5GitY1eo2FhJOXSUw8rUo95D7YZjzTwBMWcKP_Ezasl0hE4UFSc49iSqUe2vb8YTqjsGa5iCUbgvP0z-HaTw90z8_elrg9wHhq0KLF-hg9YPXa5_Swl6xghloU/s320/blogistanian_kuopus.jpg" width="320" /></a>Juhlahumu alkaa! Joulukuun ensimmäinen päivä on koittanut, ja sehän tarkoittaa sitä, että vuoden 2012 Blogistanian Kuopuksen ehdokkaat julkaistaan!<br />
<br />
Kuopus on mukana Blogistanian kirjakilpailuissa nyt ensimmäistä kertaa, ja olen sarjasta hyvin innoissani. Kuopus-sarja on tarkoitettu lasten- ja nuortenkirjoille, jotka on tänä vuonna julkaistu Suomessa. Myös tänä vuonna julkaistut käännöskirjat ovat mukana. Kilpailua emännöi <a href="http://sarankirjat.blogspot.fi/2012/11/blogistanian-kuopus-kilpailu-2012.html"> Saran kirjat </a>-blogi, ja kilpailuun voi osallistua ilmoittamalla omat ehdokkaansa kisaan juuri nyt, eli tasan kello kymmenen. Kilpailun säännöt voi käydä katsomassa Saran blogista.<br />
<br />
Tänä vuonna oma kirjasaldoni on jäänyt valitettavan pieneksi monesta syystä, mutta onneksi lukemani kirjat ovat olleet hyviä. Paljon kirjoja on vielä lukematta, ja tässä vaiheessa se harmittaa. Äänestää voi kuitenkin vain kirjoja, jotka on itse lukenut. Tässä ovat siis Kirjamielellä-blogin kolme vuoden parasta lasten- ja nuortenkirjaa.<br />
<br />
1. <b>Annukka Salama</b>: <a href="http://kirjamieli.blogspot.fi/2012/08/annukka-salama-kaarmeenlumooja.html"><i>Käärmeenlumooja </i></a>(3 pistettä)<br />
Mahtava ja aito nuortenkirja, joka lumoaa sekä nuoret että aikuiset.<br />
<br />
2.<b> Laura Lähteenmäki</b>: <i><a href="http://kirjamieli.blogspot.fi/2012/03/laura-lahteenmaki-north-end-niskaan.html">North End – Niskaan putoava taivas </a></i>(2 pistettä)<br />
Koskettava tarina itsenäistymisestä jäätävässä maailmassa. <br />
<br />
3.<b> Diana Wynne Jones:</b> <a href="http://kirjamieli.blogspot.fi/2012/08/diana-wynne-jones-kohtalon-koukkuja.html"><i>Kohtalon koukkuja </i></a>(1 piste)<br />
Yksinkertaisesti vain rakastan näitä maailmoja.<br />
<i><br /></i>
Nyt siis vain jännittämään tuloksia, jotka julkaistaan Saran kirjoissa 3.12.2012 klo 20.00.marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-90606598066985037952012-11-12T21:49:00.001+02:002012-11-12T22:20:16.478+02:00Anssi Krannila ja Anne Paalo: Omenapuu<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhamDm-JHmCFJvyW1rT0FwWldLh-AqwxNE2URHBJ41qwyTSBST1XvUeFj8x9-5bNZ4HldvjFORoQWkpRuktdcRNxA-kG-wFQWxLqw_3mj4fAZ6ThIVKrveTdIP7nCQlL5MzTFx2IUcs0Q8/s1600/Anssi+Krannila+ja+Anne+Paalo+Omenapuu.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhamDm-JHmCFJvyW1rT0FwWldLh-AqwxNE2URHBJ41qwyTSBST1XvUeFj8x9-5bNZ4HldvjFORoQWkpRuktdcRNxA-kG-wFQWxLqw_3mj4fAZ6ThIVKrveTdIP7nCQlL5MzTFx2IUcs0Q8/s320/Anssi+Krannila+ja+Anne+Paalo+Omenapuu.jpg" width="249" /></a>Kotoisten omenapuidemme takana on paljon historiaa, ihmisiä ja kokeiluja. Koska olen saanut kunniatehtäväkseni elvyttää muutaman omenapuun, päätin tutustua omenapuihin vähän tarkemmin asiantuntijoiden opastuksella. <b>Anssi Krannila </b>on hortonomi, puutarhaneuvos ja Hirvensalmen taimitarhan omenanviljelijä ja <b>Anne Paalo </b>on toimittaja ja tietokirjailija. He ovat yhdistäneet voimansa ja kirjoittaneet <i>Omenapuu</i>-kirjan kotimaisista omenapuista.<br />
<br />
Omenapuun historia ulottuu myytteihin asti, mutta kirja paneutuu historiaosuudessaan kuitenkin tunnettuun historiaan. Varsinkin kotimainen omenankasvatus on etusijalla. Täytyy sanoa, että omenan historia Suomessa on pidempi ja kiinnostavampi kuin ajattelinkaan. Monet epäonnistumiset ja pakkastalvet ovat koetelleet omenoita, mutta sattumat ja sinnikkäät puutarhurit ovat aina onnistuneet pelastamaan omenapuut jälkipolville.<br />
<br />
<i>Omenapuu-</i>kirja kertoo hyvin seikkaperäisesti ja tarkasti omenapuun viljelystä ja kasvattamisesta. Se näyttää kuvien avulla muun muassa varttamisen ja muut toimenpiteet, joihin tavallisen kotipuutarhurin harvoin tarvitsee tarttua. Se on silti mielenkiintoista tietoa, josta on varmasti hyötyä kovemman luokan tarhureille. Eipä silti, täytyy tunnustaa, että minuakin alkoi kiehtoa pieni varttamiskokeilu. Ehkä jonain päivänä! <br />
<br />
Minulle tärkeintä tietoa kirjassa on omenan kasvinsuojelu ja luonnonmukainen hoito. Omissa omenapuissani on sekä muumiotautia että omenarupea, joten kaikki keinot niiden vähentämiseksi ovat tarpeellisia. Kirjassa onkin onneksi monia hyviä vinkkejä tauteja ja ötököitä vastaan. Myös lannoittaminen ja mahdolliset ruiskuttamiset on käsitelty. Kirjan lopussa on ohjeita omenoiden käytöstä ja jonkun verran omenareseptejäkin. Niissä pysytään turvallisissa perusruoissa, eikä mitään kovin yllättävää tule vastaan.<br />
<br />
Suuren osan kirjasta vie omenoiden lajiluettelo lyhyine kuvauksineen omenoista. Olisin kaivannut tähän listaan enemmän kuvia vaikka ihan joka omenalaadusta, sillä omenoiden tunnistaminen on todella vaikeaa. Omenakuvauksia lukiessa tekee mieli hamstrata omenapuita vähän enemmänkin, sillä omenoiden lajikirjo on valtava. Lisäksi kirjassa esitellään lyhyesti muitakin Suomessa kasvatettavia hedelmäpuita, eli päärynöitä, luumuja ja kirsikoita.<i> Omenapuu </i>on kattava ja hyödyllinen tietopaketti, johon tulen varmasti palaamaan vielä monta kertaa, seuraavan kerran varmaan keväällä omenapuiden leikkauksen aikaan.<br />
<br />
Lukunäyte sivulta 44:<br />
<i>Talvella pakkassäällä puun ohuissa tiehyissä oleva neste on sulana mutta alijäähtyneessä tilassa. Pienikin tärähdys, potkaisu puun kylkeen tai talvimyrskyn riepottelu aiheuttaa alijäähtyneen nesteen äkkinäisen jäätymisen. Se aiheuttaa puulle sisäisiä ruhjevammoja eli paleltumia.</i><br />
<br />
<i>Omenapuu </i>Moreenin <a href="http://www.moreenikustannus.fi/Products.asp?document_id=527">sivuilla </a>ja <a href="http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9522540331">Adlibriksessä</a>. <br />
<br />
Krannila, Anssi ja Paalo, Anne: Omenapuu. 192 sivua. Kannen kuva: Anssi Krannila, kannen ulkoasu: Merika Pyörökivi. Moreeni, 2010 (1996). ISBN: 9789522540331.marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-48302031957774074872012-11-11T20:46:00.002+02:002012-11-11T20:48:13.545+02:00Kuin kaksi marjaaKuvapankkikuvien käytössä on vaaransa...<br />
<b>J. R. Wardin </b><i>Vapautettu rakastaja </i>(pari kertaa flipattuna)<i> </i>ja <b>Charlaine Harrisin </b><i>Pedon veri</i>.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPJyJQ1k9wnKrRQn8nTTVd0KH8N-JB82ayIwV_eZDw07_oKAJ1XQOOzE-O7cAt811wUpx6QXUGhzhpkRrsJ3OmMSI-HIrNqzAeOr9byJOHyi_WQv9OZOLmAP498VHizHCrNiAPvyCzxJI/s1600/J.+R.+Ward+Vapautettu+rakastaja+charlaine+harris+pedon+syleily.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="295" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPJyJQ1k9wnKrRQn8nTTVd0KH8N-JB82ayIwV_eZDw07_oKAJ1XQOOzE-O7cAt811wUpx6QXUGhzhpkRrsJ3OmMSI-HIrNqzAeOr9byJOHyi_WQv9OZOLmAP498VHizHCrNiAPvyCzxJI/s400/J.+R.+Ward+Vapautettu+rakastaja+charlaine+harris+pedon+syleily.jpg" width="400" /></a></div>
<br />marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com12tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-70276490801947318072012-11-06T22:04:00.004+02:002012-11-06T22:04:51.524+02:00Hanna van der Steen: Kirous – Tähtisilmät 2 <a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOzI60PyuK-MfYJtKyb3IvnP2BbNcgyt5XVlnum3Xp1kwJZ09cYgHNYKsqLBRV-4ITQ9ESivMNPz_UGylnjXSQlQMq9rZeux78cEqmet5Kjn3yKa8mLCZiuWKq9MW7lyBeMI9-BGI7EdU/s1600/Hanna+van+der+Steen+Kirous+%E2%80%93+T%C3%A4htisilm%C3%A4t+2.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOzI60PyuK-MfYJtKyb3IvnP2BbNcgyt5XVlnum3Xp1kwJZ09cYgHNYKsqLBRV-4ITQ9ESivMNPz_UGylnjXSQlQMq9rZeux78cEqmet5Kjn3yKa8mLCZiuWKq9MW7lyBeMI9-BGI7EdU/s1600/Hanna+van+der+Steen+Kirous+%E2%80%93+T%C3%A4htisilm%C3%A4t+2.jpg" /></a><b>Hanna van der Steenin </b><i>Tähtisilmät</i>-sarjan ensimmäinen osa oli hyväntuulinen ja piristävä lukukokemus. Tämä toinen osa, <i>Kirous</i>, näytti ja kuulosti heti kättelyssä aika tavalla synkemmältä. Onneksi ihan mustanpuhuvasta kirjasta ei kannesta huolimatta ole kuitenkaan kyse, vaan ensimmäisen kirjan mukava tunnelma kulkee tässäkin kirjassa mukana.<br />
<br />
<i>Ennustuksessa </i>päästiin tutustumaan sadunhohtoiseen fantasiamaailmaan, mutta <i>Kirous </i>tapahtuukin yllättäen suurimmaksi osin Suomessa. Ihan tavallista elämää ei kuitenkaan ole tiedossa, sillä sisarukset Elena ja Armada saavat yhdessä aikaan kaikenlaista pientä sähellystä. Lisäksi Elenan kotikaupungin asukkaista paljastuu yllätyksiä, jotka tarkkaavainen lukija tosin on jo ennalta arvannutkin.<br />
<br />
<i>Kirous </i>laajentaa <i>Tähtisilmien </i>maailmaa ja tuo uusia kiinnostavia henkilöitä mukaan tarinaan. Pernaisten rehtori ja hänen 49 poikaansa tulevat tutuiksi ja paljastuvat aika mahtaviksi tyypeiksi. Pientä romantiikkaakin leijuu ilmassa, mutta sen suhteen jäädään kuitenkin odottelemaan seuraavaa kirjaa. Minua ainakin mietityttää, miten tyttöjen ystävyys ja sisaruus kestää ihastumiset.<br />
<br />
Ihastumisten ohella <i>Kirouksessa </i>on synkempiä teemoja kuin edellisessä kirjassa. Olin aika yllättynyt varsinkin yhdestä surullisesta jutusta, mutta se käsiteltiin kuitenkin kauniisti. Syviä sävyjä kulkee tarinan teemoissa, joista suurimpana tässä kirjassa on anteeksianto. Sen ratkaisu tuntui minusta ensin liian yksinkertaiselta ja tylsältä, mutta asiaa pohdittuani tajusin, että ratkaisu olikin juuri oikea. Anteeksi antamista on turha pukea monimutkaiseksi, koska se on jo itsessään niin vaikea asia, että yksinkertaistaminen on juuri oikea esitystapa. <br />
<br />
<i>Kirousta </i>ei piinaa kakkososien tavallinen kirous, eli notkahdus. Pidin tästä kirjasta itse asiassa ensimmäistä enemmän. Välillä joitain asioita kerrottiin turhan yksityiskohtaisesti, mutta kokonaisuutena kirja rullasi hyvin. Hörähtelin jälleen ääneen muutamille hassutuksille, joista monesta oli vastuussa mahtava Reino-yksisarvinen. <i>Tähtisilmien </i>parasta antia onkin tavallisten ja yliluonnollisten asioiden yhdistäminen hupaisalla tavalla. Seuraavaa osaa odotellessa!<br />
<br />
Lue myös arvioni sarjan ensimmäisestä kirjasta, <a href="http://kirjamieli.blogspot.fi/2012/05/hanna-van-der-steen-ennustus.html"><i>Ennustuksesta</i></a>. <br />
<br />
<i>Kirous </i>on luettu myös blogeissa <a href="http://luenjakirjoitan.blogspot.fi/2012/10/hanna-van-der-steen-kirous.html">Luen ja kirjoitan </a>ja <a href="http://hemulinkirjahylly.blogspot.fi/2012/07/seikkailua-ja-aklotysta-lapsille-ja.html">Hemulin kirjahylly</a>.<br />
<br />
Lukunäyte sivulta 38:<br />
<i>Tytön ajatukset jatkoivat vaeltamista ja hän huomasi, että ruokalan seinillä riippui suomalaisten eläinten kuvia. Otukset olivat niin vieraan ja kummallisen näköisiä, että Armadaa alkoi naurattaa. Esimerkiksi eläin, jonka kuvan alla luki "sonni", muistutti kovasti Reinoa, hänen yksisarvistaan... paitsi että sonnilla ei ollut siipiä ja sillä oli kaksi sarvea yhden sijasta. Lisäksi eräässä kuvassa oli "elefantti", joka näytti ihan alastomalta sarvitimanttifantilta.</i><br />
<br />
<i>Kirous </i>Kariston <a href="http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjat/?action=kirja&pid=1567">sivuilla </a>ja <a href="http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9512355388">Adlibriksessä</a>.<br />
<br />
Steen, Hanna van der: Kirous – Tähtisilmät 2. 417 sivua. Kansi: Sakari Tiikkaja. Karisto, 2011. ISBN: 789512355389.marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-69965449648401341882012-11-05T15:11:00.003+02:002012-11-05T15:11:50.990+02:00Tapahtui lokakuussaSyksy on kierähtänyt vauhdilla alkutalveksi. Kirjamielellä-blogi on elänyt pienessä horroksessa koko syksyn, sillä tuntuu, että blogille ei ole juuri tällä hetekllä niin paljon aikaa kuin ennen. Syitä on monia, opiskelut, työkiireet ja ennen kaikkea se, että olemme remontoimassa ihanaa vanhaa asuntoa. Se vie aikaa, mutta toisaalta on ollut hauska suunnitella kirjoillekin lisää tilaa. Remontti tulee jatkumaan vielä pitkään, joten päivitystahti on jatkossakin ehkä hidasta, mutta blogi ei ole katoamassa mihinkään. Hyviä kirjoja on tullut taas luettua ja ne odottavat jo pääsyä blogiin. Toivottavasti pysytte mukana!<br />
<br />
Lokakuu jäi mieleeni kahdesta tärkeästä kirjallisesta asiasta. Ensin kirjabloggarit järjestivät virtuaalisen flashmob-tapahtuman, jossa julkaistiin kasapäin valearvioita klassikoista. Oma valearvioni löytyy <a href="http://kirjamieli.blogspot.fi/2012/10/george-orwell-elainten-vallankumous.html">täältä</a>. Ja esimerkiksi Morrelasta taas löytyy tapahtuman <a href="http://morrenmaailma.blogspot.fi/2012/10/kirjabloggarit-tempaisevat-plagiointia.html">tiedote</a>. Tapahtuman tarkoitus oli nostaa tietoisuutta plagioinista, jota tapahtuu koko ajan. Tähänkin blogiin tullaan etsimään esseitä ja vastauksia säännöllisesti. Sen lisäksi hakukone tuo vierailijoita myös tekstinpätkillä, jotka on selvästi kopioitu kirja-arvosteluistani. Opettajatkin osaavat googlettaa, joten ainakin osa kopioijista jää kiinni. <br />
<br />
Toinen lokakuinen tapahtuma on tietenkin kirjamessut. Omat messuni jäivät tässä kuussa yhden päivän mittaisiksi, sillä muut asiat tulivat messuilun teille. Pääsin kuitenkin hipelöimään kirjoja, tein mukavia kirjalöytöjä ja tapasin pari hyvää ystävää messujen merkeissä. Tavoite tuli siis saavutettua yhdenkin päivän aikana. Ja täytyy sanoa, että kyllä sitä rahaa saa kirjoihin päivässäkin kulumaan!<br />
<br />
<br />marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-68741215569498345472012-10-23T21:50:00.000+03:002012-10-23T21:50:01.669+03:00Liz Williams: Aavekauppiaan tytär<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgovXUByoEDMdeUKlhqKJWau0iAlnxG9Kke2w1fg2pgAHi6mIipRKYWBOd6IR76No-iE4R7K1E61i9yq_Er1395rtv3QLSWNLd4C59-CKYlpbeg2J_y4hE6vxyhlf3APXWV5VBB6kj8ojg/s1600/Liz+Williams+Aavekauppiaan+tyt%C3%A4r.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgovXUByoEDMdeUKlhqKJWau0iAlnxG9Kke2w1fg2pgAHi6mIipRKYWBOd6IR76No-iE4R7K1E61i9yq_Er1395rtv3QLSWNLd4C59-CKYlpbeg2J_y4hE6vxyhlf3APXWV5VBB6kj8ojg/s320/Liz+Williams+Aavekauppiaan+tyt%C3%A4r.jpg" width="208" /></a><b>Liz Williamsin </b><i>Aavekauppiaan tytär </i>on yksi niistä mahtavista löydöistä, joista en tiennyt ennakkoon juuri mitään. Kirjan takakannen juoniselostuksen sijaan minut oikeastaan houkutteli kirjan pariin kuvaus kirjailijasta: taikuri-isän ja kauhukirjailijaäidin druiditytär. Aivan pakko siis oli testata!<br />
<br />
Kirjan päähenkilö on komisario Chen, joka on poliisilaitoksen outo lintu. Yhteydet yliluonnolliseen maailmaan, taivaaseen ja helvettiin, tekevät miehestä epämiellyttävää seuraa kaikille tavallisille poliiseille - ja kaikille muillekin ihmisille. Yliluonnolliset rikokset kuitenkin tarvitsevat omat poliisivoimansa, sillä maailman tasapainoa on pidettävä yllä, eikä byrokraattinen ja monitasoinen maailma pysy itsestään kasassa.<br />
<br />
<i>Aavekauppiaan tytär </i>on kiehtova yhdistelmä itämaista mystiikkaa, tiedettä, demoneja, pakanuutta ja etsivätarinaa. Suorastaan ahmin kirjaa päästäkseni perille sen maailmasta, enkä pettynyt kertaakaan. Varsinkin helvetin maantiede ja hierarkiat olivat mielikuvitusta innostavaa luettavaa ja demoni Zhu Irzhi yllättävän hottis.<br />
<br />
Komisario Chen on miellyttävän pohtiva ja epätäydellinen sankari, jonka suurin heikkous on hänen vaimonsa Inari. Tämän hahmo olikin minusta kirjan kiehtovin henkilö. <i>Aavekauppiaan tyttären </i>alussa Inarista ei oikein pääse kärryille, mutta tarinan kehittyessä hahmo kasvoi ja kiinnyin siihen valtavasti. Ehkä imin itseeni Chenin suojelevaisen asenteen vaimoaan kohtaan?<br />
<br />
Olin erittäin positiivisesti yllättynyt <i>Aavekauppiaan tyttärestä</i>. En kannen perusteella odottanut kirjasta juuri mitään, sillä no, eihän se kerro yhtään mitään! Missä on mystiikka ja kirjasta huokuva tummanpuhuva hiljainen huumori? Suosittelen kuitenkin katsomaan kannen ohi, sillä kirja oli mainio. Se on myös sarjan ensimmäinen osa, ja palan halusta lukea tästä maailmasta vielä lisää.<br />
<br />
<i>Aavekauppiaan tyttären </i>kantta on kritisoitu myös <a href="http://taikakirjaimet.blogspot.fi/2012/06/liz-williams-aavekauppiaan-tytar.html">Taikakirjaimet</a>-blogissa, vaikka kirja itse saikin ihan hyvän arvion. <a href="http://kaannajosivua.blogspot.fi/2012/09/liz-williams-aavekauppiaan-tytar.html">Käännä jo sivua</a> -blogissa ei kannen lisäksi pidetty Inarista, mutta sielläkin kirja sai muuten kehuja. Lisää arvioita löytyy myös näistä blogeista: <a href="http://bookingitsomemore.blogspot.fi/2012/07/aavekauppiaan-tytar.html">Booking it some more, </a><a href="http://kirjojenkeskella.blogspot.fi/2012/08/aavekauppiaan-tytar.html">Kirjojen keskellä</a>, <a href="http://kirjastonkummitus.blogspot.fi/2012/08/liz-williams-aavekauppiaan-tytar.html">Kirjaston kummitus</a> ja <a href="http://luettujamaailmoja.blogspot.fi/2012/05/liz-williams-aavekauppiaan-tytar.html">Luettuja maailmoja</a>.
<br />
<br />
Lukunäyte sivulta 21:<br />
<i>Chen siemaili teetään ja teki ristiviittauksia kuolleiden tyttöjen nimistä niiden sielujen nimiin, jotka olivat todellakin saapuneet taivaaseen. Taivaallisen maahanmuuton osasto oli legendaarisen tunnettu pedanttisuudestaan ja läpikotaisuudestaan, ja Chen oli varma, ettei kukaan voinut tippua seulan läpi. Silti ainakaan viittä kuolleiden listan nimeä ei löytynyt vastaavista maahanmuuttoasiakirjoista. Tämä saattoi tietenkin tarkoitta myös sitä, että sielujen määränpää oli ollut helvetti eikä taivas, ja helvetin asiakirjoihin käsiksi pääsemisessä menisi pidempään ja niitä varten pitäisi lunastaa erinäisiä palveluksia.</i><br />
<br />
<i>Aavekauppiaan tytär </i>Liken <a href="http://www.like.fi/kirjat/aavekauppiaan-tytar">sivuilla </a>ja <a href="http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9520107401">Adlibriksessä</a>.<br />
<br />
Williams, Liz: Aavekauppiaan tytär (Snake Agent, 2005). 352 sivua. Suomennos: Marianna Leikomaa. Like, 2012. ISBN: 9789520107406.
marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-26930963895596258492012-10-14T20:39:00.002+03:002012-10-14T20:39:21.587+03:00Siiri Enoranta: Painajaisten lintukoto<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFea3ZvC-r3rgnqAN0WER-NhHbtqw6WUWsZ64Dz7-9RmlQ0PIGZ0eZYhIZvY5N8k7VVGlXkA8iPeJspm9fDkCK5Rc_P2HYBzn-Y7zkUGDJOFm9Sw8-ATH10qI8hzOEJcd3bfO9POzjdQY/s1600/Siiri+Enoranta+Painajaisten+lintukoto.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFea3ZvC-r3rgnqAN0WER-NhHbtqw6WUWsZ64Dz7-9RmlQ0PIGZ0eZYhIZvY5N8k7VVGlXkA8iPeJspm9fDkCK5Rc_P2HYBzn-Y7zkUGDJOFm9Sw8-ATH10qI8hzOEJcd3bfO9POzjdQY/s320/Siiri+Enoranta+Painajaisten+lintukoto.jpg" width="212" /></a></div>
<b>Siiri Enoranta </b>on yksi niitä kotimaisia kirjailijoita, joiden uraa seuraan hyvin tarkasti. Olen tainnut tästä ennenkin jo paasata, joten jääköön esittely tällä kertaa vähän lyhyemmäksi. Odotan kuitenkin joka kerta suurella mielenkiinnolla sitä, mitä tämä ehdottomasti yksi tämän hetken taitavampia nuoria sanankäyttäjiä on saanut aikaan.<br />
<br />
<i>Painajaisten lintukodossa </i>Enoranta palaa jälleen puhtaaseen fantasiaan. Kirja kertoo Lunnista, joka hylkää perheensä ja tehtävänsä oman onnensa vuoksi. Lunni kulkee unissa ja valveessa etsien sitä, kuka oikeastaan on. Huolet kotiväestä seuraavat Lunnia koko ajan, kunnes hänen on pakko kohdata taakse jääneet.<br />
<br />
<i>Painajaisten lintukodon </i>kieli on jälleen enorantamaisen kaunista, mutta eri tavalla kaunista kuin esimerkiksi <a href="http://kirjamieli.blogspot.fi/2012/02/siiri-enoranta-gisellen-kuolema.html"><i>Gisellen kuolemassa</i></a>. Sen kielessä oli taikaa, joka syntyi realismin puristuksessa. Tämä taas on täynnä lyyristä kauneutta, jonka tehoa epämääräisyys vähän syö, mutta vain ihan vähän. Sanat ovat Enorannan tehokkain työkalu.<br />
<br />
Olin todella valmistautunut pitämään <i>Painajaisten lintukodosta</i>,
mutta lukukokemus jäi hitusen tyhjäksi. Kirjan
teemat ovat suuria, mutta ne eivät minusta nouse tarpeeksi esille. Ihan
kuin nekin jäisivät unen ja valveen välitilaan ja hiukan
epämääräisiksi. Ehkä odotin jotain erilaista? Kirjan maailma ja
päähenkilö ovat kuitenkin molemmat aivan mahtavia, ja monet muut kirjassa tavatut
hahmot ovat riemastuttavia. <br />
<br />
Kirja on todella viimeistellyn ja mietityn oloinen – aivan kuin jokaisella sanalla olisi harkittu paikka. Jotenkin kirjasta oli kuitenkin vaikea saada otetta ja olisin kaivannut perusteellisempaa pohjustamista. Moni asia jäi mielestäni liian vähäiselle käsittelylle. Olisin halunnut esimerkiksi tietää tarkemmin, miksi juuri painajaisia ja miksi juuri linnut. <br />
<br />
<i>Painajaisten lintukodon </i>taiteellisuus sai minut miettimään kirjan kohdeyleisöä. Enoranta on taitava rakentamaan vaikeasti määriteltäviä kirjoja, joista ei oikein osaa sanoa, kenelle ne on kirjoitettu. Vaikka tämä onkin luetteloitu nuortenfantasian alle, epäilen, että kirjasta voisi nauttia paljon vanhempikin yleisö. Olisi kuitenkin kiva kuulla varsinkin nuorten ajatuksia kirjasta.<br />
<br />
Enoranta on muuten mahtava tuottelias kirjailija. Seuraava kirja, <a href="http://siirienoranta.com/?page_id=354"><i>Nokkosvallankumous </i></a>on jo työn alla! Kansi näyttää oikein hyvältä, kuten muuten tässä <i>Painajaisten lintukodossakin</i>.<br />
<br />
<i>Painajaisten lintukodosta </i>löytyy lisää arvioita ainakin näistä blogeista: <a href="http://sarankirjat.blogspot.fi/2012/08/siiri-enoranta-painajaisten-lintukoto.html">Saran kirjat</a>, <a href="http://tarinautical.blogspot.fi/2012/08/siiri-enoranta-painajaisten-lintukoto.html">Tarinauttisen hämärät hetket</a> ja <a href="http://tarinautical.blogspot.fi/2012/08/siiri-enoranta-painajaisten-lintukoto.html">Vinttikamarissa</a>.<br />
<br />
Lukunäyte sivulta: 9<br />
<i>Olin riemuissani. Minä makasin rannalla henkeä haukkoen ja yökkäilin suustani levää ja lietettä, köhin ja yskin ja nauroin niin, etten tiennyt kyyneliäkö ne olivat vai yhä vain putoavaa jokivettä. Katsoin ympärilleni ja siinä oli maailma, koko maailma joka minulta oli siihen asti pidetty salassa, minä olin siinä ja maailma minun. Nousin seisomaan ja huusin koska saatoin, karjuin uutta valtaani ilmoille. Olin vapaa!</i><br />
<br />
Painajaisten lintukoto <a href="http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510389324">WSOY</a>:n ja <a href="http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9510389323">Adlibriksen </a>sivuilla.<br />
<br />
Enoranta, Siiri: Painajaisten lintukoto. 330 sivua. Kansi: Mika Tuominen. WSOY, 2012. ISBN: 9789510389324.marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com14tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-61484431452492776642012-10-01T10:00:00.000+03:002012-10-01T11:21:38.545+03:00George Orwell: Eläinten vallankumous <h3 class="post-title entry-title">
</h3>
<div class="post-header">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg48zbkKRb7NJGHt9kN90g2mn4gzXe6NOHSNam5C1aaGkCx3uT5TiYkIGBo-pdFpY2uC4yCZwIUWUqn-x5IgAZDsPG_4bANl3xQLqLlOYd-Uj9Of7HPRuni8k0MuQ3evLbG_C4x9FNsMIY/s1600/George+Orwell+El%C3%A4inten+vallankumous.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg48zbkKRb7NJGHt9kN90g2mn4gzXe6NOHSNam5C1aaGkCx3uT5TiYkIGBo-pdFpY2uC4yCZwIUWUqn-x5IgAZDsPG_4bANl3xQLqLlOYd-Uj9Of7HPRuni8k0MuQ3evLbG_C4x9FNsMIY/s320/George+Orwell+El%C3%A4inten+vallankumous.jpg" width="198" /></a></div>
Luinpa taas pitkästä aikaa uudestaan <b>George Orwellin</b> <i>Eläinten vallankumous</i> -kirjan. Tämä surullinen kirja itkettää minua aina niin kauheasti. Se on kuin mallivastaus siitä, miten tasa-arvo ja yhteisöllisyys toimivat parhaiten, kun kaikilla on samat arvot.<br />
<br />
Kirja kertoo maatilasta Ranskassa, jossa eletään mukavaa elämää. Ahneet lampaat kuitenkin päättävät juonia vallan maatilalla itselleen. Ne käynnistävät vallankumouksen, jonka seuraukset ovat kauhistuttavat. Maatalon mukava emäntä ja isäntä joutuvat lähtemään lapsineen pakoon, ja koko maatila jää hunningolle. Onneksi kirjassa on kuitenkin onnellinen loppu.<br />
<br />
<i>Eläinten vallankumous</i> onkin vertauskuvallinen essee Ranskan vallankumouksesta. Vaikka kirja on todella surullinen, on siinä satunnaista huumoria. Kirjan hassuin tapahtuma on se, kun siat marssivat Aurinkokuninkaan palatsiin vain huomatakseen olevansa myöhässä. Lampaat ovat jo nousseet siellä valtaan ja siat joutuvat tyytymään palvelijoiden rooleihin. <br />
<br />
Kirja ei anna kovin positiivista kuvaa lampaista, sillä niiden käsitys oikeudesta on hyvin kummallinen. Vallassa olevat lampaat johtavat koko valtakunnan kaaokseen, jossa kerä villaa on arvokkaampi kuin ruoka. Muiden eläinten pitää nimittäin pukeutua villapaitoihin voidakseen esiintyä lampaiden hovissa. Villaa ei kuitenkaan ole tasaverroin tarjolla kaikille, joten palvelijoiden joukossa kytee kapina. En paljasta loppuratkaisua, mutta voin kertoa, että siihen liittyy kerimistä. Tässä näkyy jälleen kirjan huumori, joka tosin on melko peiteltyä.<br />
<br />
Kirja on yksinkertainen ja helppotajuinen pikku opus, josta voisi kirjoittaa vaikka kuinka monta kirja-arvostelua. Sen juoni on mukaansatempaava ja klassikoksi kirja onkin oikein kelpo eläinsatu. Tyhmät lampaat ovat kuin vertauskuva kuninkaallisista, jotka hienostelevat, vaikka oikeasti hekin kakkivat lattialle. Voin suositella kirjaa kaikille, jotka tykkäävät helpoista klassikoista. <br />
<br />
Lukunäyte sivulta 29:<br />
<i>– Mitä kaikelle tuolle villalle tapahtuu? muuan kysyi.</i><br />
<i>– Äiti kutoi siitä joskus meille villahousuja, yksi kanoista sanoi.</i><br />
<i>– Älkää piitatko villoista, karitsaiseni! päälammas huusi ja asettui villakasojen eteen. – Niistä pidetään kyllä huoli. Syöminen on tärkeämpää. Pikkukaritsa Lumipallo johtaa teitä. Minä tulen perässä parin minuutin
kuluttua. Eteenpäin, karitsanpulleroni! Sapuska odottaa.</i><br />
<i>Niinpä eläimet marssivat palatsiin ja väistelivät papanoita kulkiessaan. Niitä riitti jo lähes puolen metrin verran jokaisella palatsin pääväylällä. </i><br />
<br />
Orwell, George: Eläinten vallankumous (Animal Farm, 1945).marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com39tag:blogger.com,1999:blog-4426910521730157268.post-59198405767502390012012-09-30T19:59:00.001+03:002012-09-30T20:00:18.945+03:00Gena Showalter: Kodittomat sielut<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzjEr7rbO-vwK7FBDsN4-kqG022kyeprs4fGzQ-7c19i7G2nUUDaoU5V6k5fw5xPF2c0CFD9B7GHqGinmZF65dfmJBC0Hu0m3FO2G1SidKBfI5RFhL_LZLbpd0S0VeiIw7radpX23DWZM/s1600/Gena+Showalter+Kodittomat+sielut.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzjEr7rbO-vwK7FBDsN4-kqG022kyeprs4fGzQ-7c19i7G2nUUDaoU5V6k5fw5xPF2c0CFD9B7GHqGinmZF65dfmJBC0Hu0m3FO2G1SidKBfI5RFhL_LZLbpd0S0VeiIw7radpX23DWZM/s320/Gena+Showalter+Kodittomat+sielut.jpg" width="191" /></a></div>
<b>Gena Showalter </b>on ollut yksi Harlequinin uuden yliluonnollisen kirjasarjan positiivisia yllätyksiä. Hänen <i>Manalan valtiaat </i>-sarjansa on yksi suosikeistani ja tämä uusi, nuorille suunnatun fantasiasarjan aloittava <i>Kodittomat sielut </i>on jälleen hyvä osoitus Showalterin ajankohtaisesta tyylistä.<i> </i><br />
<br />
<i>Kodittomat sielut </i>kertoo kahden epätavallisen nuoren kohtaamisesta. Aden on hulluna pidetty nuorisohuligaani, jonka ongelmat johtuvat siitä, että hänen päänsä sisällä on neljä ylimääräistä sielua, joilla kaikilla on lisäksi jokin yliluonnollinen taito. Aden ystävystyy Mary Ann -nimisen tytön kanssa, jolla on kyky hetkeksi hiljentää nämä sielut. Tytön kanssa Aden saa kokea, millaista on olla ihan tavallinen nuori ihan tavallisessa koulussa. Tai ainakin melkein.<br />
<br />
Ongelmia nuorilla kuitenkin riittää, sillä Adenin taidot houkuttelevat paikalle kaikenlaista yliluonnollista väkeä. Mary Annia vaanii musta susi ja Adenin unissa kummittelee oudon kaunis tyttö. Paikoin tarina meinasi käydä vähän liian hempeäksi, mutta onneksi
Adenin pään sisällä olevat tyypit katkaisivat <i>Kodittomien sielujen </i>romantiikkaa
kommenteillaan juuri sopivasti. <br />
<br />
Vaikka <i>Kodittomat sielut </i>käyttää tuttuja myyttejä, on niihin
puhallettu vähän uutta eloa. Kirjan alku oli minusta vähän outo, eikä
suoraan sanoen tempaissut mukaansa. Mutta se muuttui, kun kirjaa luki
hiukan eteenpäin. Yliluonnollisten yllätysten lisäksi kirjassa kohdataan
ihan arkisia huolia, kuten murheita poikaystävän taholta sekä aikuisten
ja nuorten välisen luottamuksen rakentumista.<br />
<br />
Jotkin <i>Kodittomien sielujen </i>juonenkäänteet olivat aika arvattavia, mutta mikä tärkeintä, kirjan suuret linjat eivät ole liian ennakoitavia. Tämän ensimmäisen kirjan jälkeen en uskaltaisi mennä sanomaan, miten sarja jatkuu, ja se on aina hyvä merkki. Odotan jo malttamattomana sarjan jatkumista. Nämä
nuorille suunnatut sarjat ovat osoittautuneet muutenkin erittäin hyviksi
yliluonnollisiksi romansseiksi.<br />
<br />
Lukunäyte sivulta 22:<br />
<i>Kuolleet olivat kaatuneet. Äänet Adenin päässä olivat kadonneet. Tyttö oli katsonut häntä ja rauha, josta hän oli vain uneksinut, oli ympäröinyt hänet.</i><br />
<i>Hänen oli saatava kokea tuo rauha uudelleen. Oliko tyttö tosiaan saanut sen aikaan? Oliko tyttö se, jota hän oli odottanut?</i><br />
<i>Hän pelkäsi, että ruumiit heräisivät jälleen, ja irrotti nopeasti kahden viimeisen päät. Mutta sotkun siivoamisen sijasta hän huomasi ottavansa reppunsa ja kiiruhtavansa tytön perään. Oli vain yksi keino selvittää, oliko tyttö saanut kaiken aikaan ja kuka tyttö todella oli.</i><br />
<br />
<i>Kodittomat sielut </i>Harlequinin <a href="http://www.eharlequin.fi/kodittomat-sielut.html">sivuilla</a>. <br />
<br />
Showalter, Gena: Kodittomat sielut (Intertwined, 2009). 397 sivua. Suomennos: Hanna Arvonen. Harlequin, 2012.marjishttp://www.blogger.com/profile/12905517094234371677noreply@blogger.com0