lauantai 20. marraskuuta 2010

Jaakko Hämeen-Anttila ja Heli Hieta: Tuhat ja yksi yötä

Kun sain tämän kirjan käsiini, olo tuntui jotenkin juhlalliselta. Ihan uusi suomennos valikoiduista Tuhannen ja yhden yön tarinoista, suomentajana arvostamani Jaakko Hämeen-Anttila. Kaiken lisäksi kirjassa on Heli Hiedan upea kuvitus. Tuhat ja yksi yötä onkin jo odotettu kirjatapaus.

Kirjan aloittaa Jaakko Hämeen-Anttilan esipuhe, jossa hän kertoo satukokoelman synnystä ja historiasta. Se onkin mielenkiintoista luettavaa. En esimerkiksi tiennyt, että Tuhannen ja yhden yö tarinoita kerrottiin 1500-luvun arabimaailman kahviloissa. Eurooppaan sadut tulivat ranskalaisen Antoine Gallandin ansiosta jo 1600-luvun lopussa, mutta suurimmassa suosiossa ne olivat 1800-luvulta pitkälle 1900-luvulle.

Uusi suomennos hyppää heti aluksi silmille, kun lukija ihmettelee muuttuneita nimien kirjoitusasuja. Mutta hämmästys menee nopeasti ohi, sillä kirjan kieli on sujuvaa ja soljuu nopeasti eteenpäin. Teksti on itse asiassa yllättävänkin nopealukuista. On mahtava lukea tätä kirjaa, kun vertaa miten vanhaa ja konstikasta on edellisen suomennoksen kieli.

Heli Hiedan kuvat sopivat Tuhat ja yksi yötä -kirjaan mainiosti. Ne ovat värikylläisiä, liioittelevia ja yllättäviä. Oranssiin vivahtava punainen, hiekka ja levänvihreän monet sävyt vievät ajatukset heti jonnekin kaukomaille. Kuvia ei kirjassa ole mitenkään kovin runsaasti ja niiden välillä on monia aukeamia täysin ilman kuvia.

Kuvituksen puolesta kirja ei ehkä viehätä ihan niitä perheen pienempiä, mutta muuten tämä on sellainen kirja, joka pitäisi olla joka kodissa. Se sisältää sen verran lyhyitä satuja, että ne sopivat vaikka iltasaduiksi. Mummeille ja kummeille siis vinkiksi, että Tuhat ja yksi yötä on myös hyvä lahjaidea kääräistäväksi joululahjapakettiin.

Lukunäyte sivulta 15:
Kerrotaan, että muinaisina vuosina ja menneinä aikoina Intiaa ja Kiinaa hallitsi kuningas, jolla oli mahtava armeija ja paljon palvelijoita ja hovimiehiä. Hänellä oli kaksi poikaa. Molemmat olivat rohkeita sotureita, mutta vanhempi oli nuorempaa parempi ratsumies.

Hämeen-Anttila, Jaakko ja Hieta, Heli : Tuhat ja yksi yötä. Otava, 2010.

5 kommenttia:

  1. Voi Marjis, sinäkö sait tämän jo käsiisi! Ihanaa! Olen toiveikkaana ajatellut, että josko pukin kontista kolisisi... muussa tapauksessa ostan tämän itse. Jo messuilla meinasin sortua ostamaan, mutta hinta oli niin suolainen. Olen kyllä samaa mieltä, että hyllyynhän tämä on saatava - ei auta!

    VastaaPoista
  2. Mäkin ajatttelin, että pukki voisi tuoda tän mulle - tosin itse voisinkin myös toimia pukkina ja antaa tän pariinkin osoitteeseen. Veikkaan kirjalle hyvää joulumyyntiä. :)

    VastaaPoista
  3. Mä suunnittelin, että olisi voinut vähän vertailla noita suomennoksia, mutta sen täytyy odottaa vähän rauhallisempaa akaa. :) Nyt on niin huono omatunto yhdestä myöhässä olevasta kurssitehtävästä, ettei voi oikein keskittyä mihinkään (enpä silti ole tekemässä sitä tehtävääkään). :D

    VastaaPoista
  4. Tää näyttää upealta laitokselta. Pittääpä katella, jos saisi käsiinsä.

    VastaaPoista
  5. Salla, kannattaa kirjoittaa joulupukille. :)

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...