Siirry pääsisältöön

Mitäs sitten lukisi?

Otsikon kysymys on aika usein mielessä varmaan kaikilla kirjojen ystävillä. Kun sulkee loppuun luetun kirjan, nousee usein ihan heti mieleen ajatus siitä, minkä kirjan seuraavaksi voisi lukea. Usein näin saattaa käydä myös silloin, kun edellinen kirja on vielä kesken.

Teen harvoin tarkkoja suunnitelmia siitä, missä järjestyksessä tai mitä kirjoja aion seuraavaksi lukea. Minulla on koneella pari listaa kirjoista, jotka haluaisin mahdollisesti joskus lukea tai jotka haluan itselleni hankkia. Päivitän listoja erittäin satunnaisesti, mutta ne ovat kyllä ihan käyttökelpoisia. Viime aikoina olen alkanut kerätä kirjoja Adlibris-tilin toivelistalle. Se on kätevä lista, johon voi kerätä sekä jo julkaistuja että vasta tulossa olevia kirjoja. Tosin sitäkin pitäisi aina välillä siivota, että siitä olisi jotain iloa.

Lisäksi minulla on ihan konkreettinen luettavien kirjojen pino kotona. Siinä on uusia hankintoja, arvostelukappaleita ja jostain syystä pinoon jumiutuneita kirjoja. Tarkistin juuri eilen, että pisimmän aikaa pinossa ollut kirja taitaa olla Hal Duncanin Vellum, jolle tulee kohta vuosipäivä. Kirja oli minulla lainassa kirjastosta viime kesänä. Aloitin lukemisen lentomatkalla, mutta en kuitenkaan pystynyt silloin keskittymään kirjaan, vaikka pidinkin siitä. Kun tuli aika palauttaa kirja kirjastoon, luovuin siitä ja ostin kirjan omaksi. Se on siitä asti ollut pinossa. Kirjastonkirjoille on vielä oma pinonsa, jolla on sitten ihan omat sääntönsä.

Välillä koen huonoa omatuntoa siitä, että saatan ohittaa pitkään lukuvuoroa odotelleen kirjan ja tarttua sen sijaan johonkin ihan uuteen tulokkaaseen. Joskus taas mikään lukupinossa tai listalla ollut kirja ei sovi, vaan on haettava kirjahyllystä jotain ihan muuta. Mutta lukemisessa on tärkeää myös ajoitus. Kaikki kirjat eivät aina sovi lukufiilikseen. Kun valitsee kirjan fiiliksen mukaan, voi välttää keskeyttämisen, josta onkin juuri nyt puhetta Jennin Koko lailla kirjallisesti -blogissa.

Se, miten milloinkin päätyy valitsemaan luettavan kirjan, on aikamoista salatiedettä, johon en osaa vastata. Pääasiassa valitsen tunteella. Joskus on hyvän kirjan jälkeen luettava jotain ihan toisenlaista ja joskus tekee mieli jotain sellaista luettavaa, josta taatusti pitää. Joskus taas tekee mieli lukea klassikoita, ja toisinaan kiireet tai opiskelupaineet ohjaavat valinnan köykäiseen suuntaan. Siksi en otakaan kovin suuria paineita siitä, että luettavien kirjojen pino on niin suuri. Onhan lukemisessa oltava valinnanvaraa. Luulen, että pino ei varmaan koskaan juurikaan pienene, sillä uusia kirjoja tulee aina luettujen tilalle.

Miten te päätätte seuraavan kirjanne? Onko teillä listoja ja pinoja tai ehkä omia hyllyjä luettaville kirjoille? Tuleeko koskaan tilannetta, että ei kerta kaikkiaan löydy mitään luettavaa? Minulle nimittäin tulee, vaikka kirjoja on kotona sekä luettuna että lukemattomina valtava määrä. Onneksi se tunne on mennyt kuitenkin aina ohi viimeistään seuraavana päivänä.

Kommentit

  1. Kuulostipa ajatuksesi tutuilta. Juuri noin minäkin "valitsen" luettavani. Olen joskus pitänyt listaa, jossa yritin edetä, mutta heitin sen sitten kokonaan pois, koska ei se toiminut. Nyt vain luen. Sama se, missä järjestyksessä.

    Välillä tosin mietin, olisiko järkevää välillä ottaa jokin teema omaan lukemiseen ikään kuin erilaiset haasteet näissä kirjablogeissa. Olen sattumalta lukemassa nyt puolen vuoden sisään kolmatta Intiaa käsittelevää kirjaa, ja Intia voisi olla aihe, josta voisin lukea enemmänkin. Toisaalta tiedän, etten halua tiukasti pidättäytyä teemassa. Sen tähden varsinaista urakkaa on toivoton aloittaakaan. Mikäänhän ei silti estä minua lukemasta lisää Intia-kirjoja, ihan fiiliksen mukaan :-)!

    Kirjastolainat vaikuttavat lukemiseen kyllä. Jokin palautettava kirja pitää lukea loppuun vaikka yöunien kustannuksella, jos palautus on seuraavana päivänä. Näin kävi minulla esim. Oprahin kanssa. Kirja on tajuton tiiliskivi, mutten missään tapauksessa halunnut jättää sitä kesken. Pitkään yöhön meni, mutta olin tyytyväinen.

    VastaaPoista
  2. Tätä on tosiaankin melkein aina ajankohtainen aihe omassakin arjessani. :) Hyllyt pursuavat lukemattomia kirjoja, omia ja lainattuja. Silti on vaikea päättää tai keksiä, mitä lukisi.

    Itse koetan usein valita hieman erilaisen kirjan kuin edellinen. Jos luen vaikka kotimaisen esikoiskirjan, kaipaan seuraavaksi jotain ulkomaista tai ehkä jopa tietokirjaa. Ja jos kohdalle osuus SE kirja - se täydellinen, itselle ihana teos - voi kirjan jälkeinen tyhjiö olla sellainen, että vain aikakauslehdet tai joku hölynpöly auttaa vaiheen yli.

    Toki joskus kaikki kääntyy päinvastoin ja on helppo keksiä se seuraava luettava kirja. :)

    VastaaPoista
  3. Heh, mä just pääsiäisenä sain loppuun tuon Valtaistuinpelin ja kritisoin sen suomennosta.

    Mutta olisi mukava lukea näkemyksesi Taru sormusten herrasta -trilogiasta, luepa se?

    Fiilispohjalta minunkin lukemiseni menevät... ja ohittelen kirjoja aika usein, toiset odottavat vuoroaan kauan ja toisiin tartun ex tempore.

    VastaaPoista
  4. Kirjaston kirjoja pitää joskus vähän puolipakolla lukea tietyssä järjestyksessä, mutta omasta hyllystä valitessani olen hyvin ailahteleva. Saatan ajatella että kunhan saan tämän kesken olevan loppuun, luen seuraavaksi sen ja sen, ja sitten päädyn kuitenkin yhä uudelleen valitsemaan ihan jotain muuta. Mulla ei yleensä ole erityisiä valinnan vaikeuksia, vaan joku kirja vaan tuntuu aina kutsuvan mua puoleensa. :)

    VastaaPoista
  5. Oma hylly pursuaa jo kirjoja, joiden lukemista odotan, mutta kirjastostakin on koko ajan vino pino lainassa ja yöpöydällä oleva "pian lukuun tulevien" pino sen kun kasvaa myöskin. Pääsääntöisesti valitsen kyllä täysin fiilispohjalta, ja yleensä ensin tuosta yöpöydän pinosta. Joidenkin kirjastosta lainassa olevien kohdalla tosin on kiirehdittävä jos tietää, että siitä on jo muita varauksia jne.

    VastaaPoista
  6. Laskin juuri vähän aikaa sitten, että omasta kirjakokoelmasta minulla ei ole lukematta kuin noin 8 kirjaa. Suurin osa niistä on poikaystäväni fantasia-aiheisia kirjoja, kuten Valtaistuinpeli ja Maamerentarinoita. Muutamia ennakkokappaleitakin löytyy, mutta niitä en jotenkin osaa pitää varsinaisina kirjoina:)

    Aikaisemmin kun en työskennellyt kirjakaupassa vaan kävin silloin tällöin kirjastossa, mukanani kulki aina noin 50 kirjaa käsittävä lista. Silloin en seurannut ollenkaan uutuuskirjatilanteita, joten kirjat olivat lähinnä jotain kautta bongattuja. Muutaman kirjan pyrin aina lainaamaan listalta ja loput vain löytyi spontaanisti hyllystä.

    Nyt kun olen kirjojen kanssa päivittäin tekemisissä, listat elävät niin paljon ettei sellaisen tekeminen ole järkevää. Yritän edelleen lukea kirjoja eri listoilta (Guardian, Keskisuomalainen, 100 kirjaa...), jotta klassikkotilanne pysyisi hyvänä, mutta muuten yritän vain lukea sitä mikä juuri sillä hetkellä tuntuu kaikkein parhaimmalta. Kotona minulla ei kuitenkaan yleensä ole kuin 3-4 kirjaa josta valita seuraava kirja.

    Niinkuin Katja huomauttikin, välillä hyvän kirjan jälkeen on todella vaikea löytää seuraavaa kirjaa. Minulla kävi juuri noin Paluu Rivertoniin -kirjan kanssa. Lopulta oli pakko tarttua lapsuuden vanhaan suosikkiin, kun mikään muu ei kelvanut.

    VastaaPoista
  7. Kiits mahtavan pitkistä ja perustelluista vastauksistanne! On ollut tosi kiva lukea niitä. :)

    Paula, tuollainen teema voisi olla hyvä lukuohjenuora. Toisaalta sitten siitä voisi tulla liian "pakollista" ja menisi maku teemasta. Mutta usein huomaa, että tulee valittua samanaiheisia- tai -teemaisia kirjoja jopa ihan tiedostamatta. :)

    Katja, mä luen usein tosi samantyyppisiäkin kirjoja putkeen, mutta esimerkiksi lukupiirin kirjoja valitessa haluaa usein jotain erilaista kuin viimeksi. Ja hyvät kirjat tosiaan vaikuttavat muhun niin, että haluan jotain ihan erilaista. :)

    Salla, meinasin laittaa kuvaan kuvateksitin, että "Kuvan kirjat eivät liity juttuun". Nappasin sen vain kuvitukseksi jostain vanhasta blogimerkinnästä. :D Mutta voisi olla hyvä idea lukea pitkästä aikaa taas Taru sormusten herrasta. :)

    Satu, ihan totta! Mäkin olen huomannut, ettei kovin tarkkaa lukujärjestystä (hih!) kannata tehdä, koska mieli ehtii muuttua niin nopeasti.

    Susa, samojen ongelmien parissa painitaan sielläkin siis. Tai mitä ongelmia nuo nyt ovat, onhan vaan ihanaa, että lukemista riittää. :D

    Sonja, arvostan todella sitä, että olet lukenut lähes kaikki kirjahyllysi kirjat. Minulla tuntuu niitä lukemattomia olevan vaan koko ajan enemmän. Olen jumiutunut aakkoshaasteessakin alkuunsa, vaikka sen tarkoitukena oli nimenomaan lukea omasta kirjastosta sellaisia kirjoja, jotka ovat vielä lukematta. Pitäisi kyllä elvyttää sekin haaste. :)

    Lapsuuden suosikkikirjat ovat muuten olleet hyvä apu lukujumitusten hoitoon. :)

    VastaaPoista
  8. Seuraavan kirjan valitseminen tosiaan on aikamoista salatiedettä, välillä mennään fiiliksen ja välillä pakon (=kirjaston laina-ajat) mukaan. Omat, hyllyyn ostetut kirjat jäävät minulla sinne liian helposti lojumaan.

    Kuten Lumiomena, minäkin valitsen aika usein vähän erilaisen kirjan kuin edellinen lukemani.

    VastaaPoista
  9. Minä saatan suunnitella lukemisiani pitkänkin matkan päähän, mutta en kyllä useinkaan noudata lukusuunnitelmiani, eli käytännössä menee fiiliksen mukaan.

    Kotona pidän lukematta olevia kirjoja pinossa, mutta se on kyllä melko kestämätöntä, kun niitä kirjoja on niin paljon. Se ei ole enää pino, vaan röykkiö. Olen ajatellut, että voisin laittaa kaikki kirjat hyllyyn, mutta tehdä listan lukematta olevista, etteivät ihan katoa sinne hyllyn uumeniin. Toistaiseksi jatkan kuitenkin röykkiölinjalla. Pääröykkiön lisäksi meiltä löytyy kirjallisia sivuröykkiöitä. ;)

    VastaaPoista
  10. Fiilis-pohjalta itsekkin valikoin lukemiseni ja hieman tilanteen mukaan. Kaikkea ei voi lukea kaikkialla nimittäin, varsinkaan ns. itku-kirjoja. Ja on hyvän kirjan tuhlausta lukea se rauhattomassa paikassa kiireen keskellä.

    Itselläni on koneella lista mielenkiintoisista kirjoista, samoin käytän myös Adlibriksen toivelistaa ja valvo-toimintoa, lisäksi kännykkään eksyy välillä tiedot jostain bongaamastani kirjasta.

    Lukemattomia kirjoja on tuolla kirjahyllyssä ja sängyn vierella useampi kymmenen varmaan tällä hetkellä. Omia kirjoja siis. Ennen olin myös kirjaston suurkuluttaja ja kirjoja saattoi olla satoja lainassa kerralla (olin hyvä lainaamaan, huono palauttamaan) mutta viime vuoden kestäneen kirjasto-lakkoni aikana tuo on korjaantunut nyt taitaa olla yksi kirja lainassa tällä hetkellä..Tosin tarkoituksena on ollut jo parin päivän ajan käydä siellä katsomassa josko löytyisi jotain uutta kiinnostavaa..

    VastaaPoista
  11. Tessa, huomaan välillä, että jos olen lukenut samanlaisia kirjoja peräkkäin, niiden tapahtumat menevät helposti sekaisin. Siksi tuo sinun taktiikkasi valita erilainen kirja on varmasti hyvä! :)

    Jenni, kirjaröykkiöt kuulostavat kotoisalta! :D Lukemattomien kirjojen lista olisi hirmuisen järjestelmällistä, mutta myös tosi pelottavaa. En tiedä uskaltaisinko tehdä sellaista, koska sitten tulisi liikaa paineita oman kirjahyllyn suhteen. Lukemattomia kirjoja on meillä siis aivan liikaa.

    Katinka, olet oikeassa! Hyvä kirja menee ihan hukkaan, joss en lukee väärään aikaan. Tästäkin taitaa olla juttua siellä Jennin postauksessa. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti