Charlaine Harris: Veren voima

Olen empinyt näiden Sookie Stackhouse -kirjojen lukemista suomeksi, koska olen ne kaikki jo englanniksi lukenut. En myöskään vakuuttunut ensimmäisestä suomennoksen näytetekstistä, joten jätin asian hautumaan. Tänä keväänä minua alkoi kuitenkin houkuttaa tutustuminen Sookieen myös suomeksi, joten luettavien kirjojen pino kasvoi kaikilla kolmella jo julkaistulla Charlaine Harrisin Sookie Stackhouse -kirjalla, joista ensimmäinen on tämä Veren voima.

Veren voima kertoo Yhdysvaltojen eteläosassa sijaitsevassa pikkukaupungissa asuvasta Sookiesta, jonka elämä pyörii pienissä ympyröissä. Sookie kuulee muiden ihmisten ajatukset, joten hän ei voi tehdä ihan samoja asioita kuin muut nuoret naiset. Luvassa on kuitenkin muutos, kun Sookie tutustuu vampyyriin, jonka takia nainen joutuu monenlaisiin vaaroihin ja tapaa muitakin verenimijöitä. Vampyyrit ovat nimittäin astuneet julkisuuteen keinoveren keksimisen myötä. Luvassa on jännityksen lisäksi tietysti myös romantiikkaa.

Oli yllättävän hauska palata Veren voimaan, vaikka mistään maailmanluokan kirjallisuudesta ei olekaan kyse. Kirja tuo esille ihmisten pahimpia puolia vieraiden asioiden edessä. Ennakkoluulot, pelot ja hyödyn tavoittelu leimaavat monien ihmisten suhdetta vampyyreihin. Toisaalta myöskään vampyyrit eivät suhtaudu ihmisiin kovinkaan neutraalisti. Tähän ristiriitaiseen maailmaan tutustuva Sookie on ehdottoman hyvää seuraa, ja hänen nasevia ajatuksiaan ja viatonta intoaan ja uteliaisuuttaan on mukava lukea. Kirjaa lukiessa tulee vähän suojeleva olo, kun tietää, millaisia vaikeuksia Sookiella on edessä.

En ole edelleenkään vakuuttunut tästä suomennoksen kielestä, koska minusta se on enemmän teinikieltä kuin alkuperäinen teksti. Tosin en ole englannin asiantuntija, joten voi hyvin olla, etten vain havaitse kaikkia alkukielen vivahteita. Monessa kohtaa englanti näkyy myös liian paljon suomennoksen lauserakenteissa – sekin on kovin yleistä käännöskirjallisuudessa nykyään.

Hyvä puoli käännöksessä on se, että Sookie on minusta saman tuntuinen kuin aiemminkin, eli oman arvonsa tunteva nuori, näpsäkkä nainen. Ainoastaan paikallinen murre jää puuttumaan. Juuri Sookien persoona tekee tästä kirjasarjasta niin mahtavan. Veren voima onkin oikein hauskaa ja jännittävää luettavaa huumorilla ja romantiikalla maustettuna.

Seuraavaksi lukuvuoroa odottelevat sarjan toinen ja kolmas osa, Verenjanoa Dallasissa ja Kylmäveristen klubi. Tämän vuoden aikana julkaistaan vielä kolme seuraavaa Sookie Stackhouse -kirjaa, joista ensimmäinen, Veren imussa, ilmestyy jo toukokuussa ja Verta sakeampaa sekä Veren perintö myöhemmin tänä vuonna. Gummeruksen Charlaine Harris -sivulla on linkit kaikkiin kirjoihin.

Lukunäyte sivulta 126:
"Hei, sinä komea kammotus", nainen lausui äänellä, jonka toivoi olevan viettelevä. Hän koputti Billin veripulloa tummanpunaiseksi maalatulla kynnellä. "Minulla on aitoa ainetta." Nainen siveli vielä kaulaansa tehdäkseen asian selväksi.
Vedin syvään henkeä hillitäkseni itseni. Minä olin kutsunut Billin tänne, hän ei ollut kutsunut minua. En voinut valittaa, päätti hän tehdä mitä tahansa, vaikka mielessäni välähti hämmästyttävän kirkas kuva siitä miten läimäytin tuon hutsun kalpeaa, pisamaista poskea niin, että siihen jäi punainen jälki.

Veren voima Adlibriksessä, tulossa myös pokkarina.

Harris, Charlaine: Veren voima (Dead Until Dark, 2001). Suomentanut Johanna Vainikainen-Uusitalo. Gummerus, 2010.