tiistai 29. maaliskuuta 2011

Margaret Atwood ja minä

Ajattelin aloittaa tällaisen pienen kirjoitussarjan, jossa käyn läpi minulle tärkeitä kirjailijoita. Aloitan Margaret Atwoodista, sillä hän on jostain syystä ollut viime aikoina niin paljon ajatuksissani ja esillä blogeissakin.

Tutustuin Atwoodin kirjoihin, kun olin ehkä 25-vuotias – en muista ihan tarkkaan. Eräs ystäväni suositteli kirjailijaa minulle juuri, kun olin sattumalta ostanut Nimeltään Grace -kirjan pokkarina alennuksesta. Kirja teki minuun valtavan suuren vaikutuksen. Luin melko pian myös Sokean surmaajan ja Orjattaresi, jotka kuuluvatkin mielestäni Atwoodin parhaiden kirjojen joukkoon.

Ensi-ihastumisen jälkeen Atwood vähän unohtui minulta, ja vasta kirjallisuustieteen opinnot herättivät vanhan rakkauden. Eräällä kurssilla oli luettavana Atwoodin kirja Yli veden, jonka kautta tutustuin ekokritiikkiin ja ekofeminismiin. Tätä kirjaa ei kai yleisesti pidetä mitenkään huikeana, mutta sillä on minulle suuri merkitys sekä henkilökohtaisesti että noiden minulle tärkeiden tutkimussuuntauksien takia.

Muutama Atwoodin kirja on jäänyt minulta vielä lukematta, mutta tarkoitus on tutustua niihin kaikkiin. Kirjailija ei ole niitä kaikkein helpoimpia luettavia, sillä hänen teostensa aiheet ovat rankkoja ja kirjat tulevat kovin lähelle lukijaa. Mielestäni Booksy kirjoittaa blogissaan hyvin Atwoodista: "vaikka nautin Atwoodin rikkaasta mielikuvituksesta ja taidokkaan yksityiskohtaisista visioista, en ole vielä kertaakaan tuntenut itseäni hyväntuuliseksi Atwoodin jäljiltä." Olen aivan samaa mieltä tästä asiasta. Atwood on kirjailija, jota lukiessa ei voi paeta ahdistuksen tunnetta.

Margaret Atwoodin kirjojen taika on ehkä siinä tarkkanäköisyydessä, jolla hän poimii sekä ihmisten inhimillisyyden että epäinhimillisyyden tarkasteluunsa. Atwood on myös selvästi hyvin tietoinen monista maailman epäkohdista. Toki arvostan häntä varmaan osittain sekin takia, että samat asiat ovat myös minusta tärkeitä.

Blogistani ei valitettavasti löydy arvosteluja muista Atwoodin kirjoista kuin uusimmasta Herran tarhureista ja Oryx ja Crake -kirjasta, jonka arvio on kyllä luvattoman lyhyt. Millaisia kokemuksia teillä on Margaret Atwoodista? Herran tarhurit tuntuu olevan tällä hetkellä aika paljon esillä blogeissa. Mitä muita Atwoodin kirjoja olette lukeneet?

Margaret Atwoodin blogi: Year of the Flood.

25 kommenttia:

  1. Häpeäkseni en ole lukenut ainuttakaan Atwoodin kirjaa. Tämä on asia, jonka haluan korjata mitä pikimmiten. Oikeastaan Atwood on ennen bloggaamista ollut minulle täysin vieras ja minulla on ollut tyystin väärä mielikuva; liitin Atwoodin samaan sarjaan Danielle Steelin ja Nora Robertsin kanssa!
    Ei näin... :D

    VastaaPoista
  2. Luin Herran tarhurit alkuvuodesta ja hehkutin siitä ensimmäisiin blogimerkintöihini. Atwood on ollut vuosikymmeniä pitäisi lukea -listallani, ja joitakin kertoja muistan kantaneeni jonkin kirjan kirjastosta kotiinikin, mutta en ole lukenut. Nyt on puutteet pian korjattava! Tarhureitten jälkeen en todellakaan ollut hyvällä mielellä kuin ainoastaan siksi, että tajusin löytäneeni yhden uuden heinon kirjailijan.Atwood on luonut huikean maailman kirjaan , mutta se ei ole mikään paratiisi. Lohtukirjasta ei ole kyse!

    VastaaPoista
  3. Minä en oikein muista, miten olen Atwoodiin tutustunut, mutta ainakin Orjattaresi oli niin vaikuttava, että siitä tuli jonkinlainen käännekohta: sen jälkeen olen lukenut monia muitakin teoksia (muutama on lukulistalla). Yli veden oli minulle Yli hilseen -osastoa, ehkä kokeilen sitä joskus uudestaan. :D

    VastaaPoista
  4. Hihittelen tuolle Hannan M:n yhdistelmälle. Siinä voisi mennä Stelin ja Robertsin lukijoiden yöunet, jos he vahingossa saisivatkin Atwoodin luettavakseen. :D

    En ole lukenut yhtään huonoa Atwoodia, mutta silti joskus ei vaan tee mieli tarttua hänen kirjoihinsa. Esimerkiksi just tällä hetkellä mulla ei ole ollenkaan sellainen olo, että halauaisin lukea Atwoodia. Ehkä se johtuu opiskelujen paineesta, tiedä häntä.

    VastaaPoista
  5. Olen lukenut atwoodini noin kymmenen vvuotta sitten, joten vähän huonosti muistan niitä, mutta pidin kovasti. Nyt mulla odottaa uusin ja haluaisin kovasti lukea uudelleen ne muutkin.

    VastaaPoista
  6. Minä päätin tutustua Margaret Atwoodiin kierrellessäni kirjastossa kerran. Kirjailijan nimi vaikutti älyttömän tutulle, ja hetken jouduin miettimään, että mistä se on niin tuttu. Sitten keksin! Marjiksen kirjablogi :D OLen tosin lukenut vasta kaksi kirjaa Atwoodilta; Nimeltään Grace ja Poikkeustila. Kirjahyllyssä olisi Oryx ja Crake odottamassa :)

    VastaaPoista
  7. Hanna M., pakko peesata Marjista, tuo oli ihana yhdistelmä :D

    Nora Robertsin kirjoihin on paljon helpompi tarttua kuin Atwoodin... mutta ne kyllä unohtuvatkin huomattavasti helpommin. Atwood on vaativaa tavaraa ainakin meikäläiselle :-)

    Ajattelin tänään kipaista kirjastoon katsomaan olisiko Oryx ja Crake saatavilla; sitten se saa taas odottaa ja odottaa kun kerään energiaa.

    (Kiitos muuten linkityksestä, Marjis!)

    VastaaPoista
  8. Aloitin joskus yli kaksi kolme vuotta sitten Atwoodin Orjattaresi ja muistan pitäneenikin siitä, mutta se jäi silti kesken. Atwood on kyllä edelleen lukulistallani ja varmasti luen Orjattaresikin vielä kokonaan!

    VastaaPoista
  9. Miekään en ole Atwoodia vielä lukenut yhtään. Näin tänään lempidivarissani yhden hänen kirjoistaan, mutta teoksen nimi ei ollut ennestään tuttu.

    Hauska blogisarja :)

    VastaaPoista
  10. Onpa kiva lukea teidän kommenttejanne! Aika vaihtelevia lukukokemuksia ihmisillä tuntuu olevan, vaikka ajatukset ovatkin pääosin positiivisia. :)

    VastaaPoista
  11. Margaret Atwood on minullekin rakas kirjailija. Tartuin ihan nimen perusteella kirjaan Nimeltään Grace ja pidin kirjasta ihan valtavasti. Sen jälkeen olen lukenut Sokean surmaajan ja Poikkeustilan ja Ryövärimorsian. Kaikki kovin erilaisia kirjoja keskenään, joten on saanut kokea yllättäviä lukuhetkiä Atwoodin parissa:)

    Booksy on mielestäni osannut todella hyvin tiivistää tunnelmat Atwoodin romaanien jälkeen. Mieli ei todellakaan jää kevyeksi hänen tarinoidensa jälkeen, mutta se ehkä yhdistääkin omia lempikirjojani. Se jotenkin kotoisa onneton olo:)

    VastaaPoista
  12. Olen lukenut Atwoodilta vain Ryövärimorsiamen joskus kun olin itse parikymppinen. En muista enää mistä kirja kertoo, mutta muistan vieläkin kuinka istuin ulkona rappusilla, luin kirjaa, ja ajattelin sillä hetkellä ymmärtäneeni jotain enemmän oikeasti hyvästä kirjallisuudesta. Kirja teki siis todella suuren vaikutuksen! :)

    Olen aina ajatellut lukea lisää hänen kirjojaan, mutta kuten muutkin ovat jo sanoneet, Atwoodin lukeminen vaatii ihan omanlaisensa mielentilan. Hyvä kun otit asian puheeksi, jospa tänä kesänä saisinkin luettua Orjattaresi tai Nimeltään Gracen, tai kenties jopa Ryövärimorsiamen uudelleen. Se ainakin löytyisi omasta hyllystä.

    VastaaPoista
  13. Juuri tuo Ryövärimorsian on yksi niistä kirjoista, joita en ole vielä lukenut. Olen hankkinut sen kyllä ihan omaksi, joten kyllä se jossain vaiheessa tulee luettua.

    Luin muuten juuri Taikakirjaimet-blogista, että Atwoodin Herran tarhurit on ehdolla Helsingin Science Fiction Seura ry:n Tähtivaeltaja-palkinnon saajaksi. http://taikakirjaimet.vuodatus.net/blog/2862530

    VastaaPoista
  14. Atwood ja Steele? Robertson?! Eijeijeijei!!!

    Hrr... itse luin ensimmäisenä The Blind Assassinin yhtä kurssia varten. Mielenkiintoinen kokoelma eri lajeja, se on pakko myöntää, mutta mielikuvissani kirja on aika haalea. Ehkäpä luen sen joskus uusiksi, josko vaikka irtoaisi enemmän tällä kokemuksella. The Handmaid's Tale on feministinen klassikko, joten sen olen lukenut myös. Yksi vaikuttavimmista kirjoista, jota ei kyllä ihan heti unohda. Kuinka helppoa tosiaan olisi joku päivä vain jäädyttää kaikkien naisten tilit. Musta tuntuu, että edes Räsänen ei olisi näin fundamentalisti.. tai no...

    Oryx and Crake on lukulistalla. Veikkaan, että pidän siitä, dystopioiden ystävä kun olen.

    Saapi muuten nähdä, josko tänä vuonna Atwood pääsisi Nobel-ehdokkaaksi. Peuut pystyssä sille joka vuosi!

    VastaaPoista
  15. Atwoodin kirjoja taidetaan käyttää opetuksessa aika paljon. Muistin juuri, että hain joskus yhdelle tekstianalyysin kurssille, jossa käsiteltiin kirjojen kirjailijoita, ja siellä oli yhtenä kirjana Rouva oraakkeli. En valitettavasti päässyt sille kurssille, koska olen sivuaineopiskelija, joka aina tarpeen tullen ohiteaan pääaineopiskelijoiden tieltä.

    VastaaPoista
  16. Noloa kyllä, olen tainnut lukea vain yhden Atwoodin. Luin Kissansilmän joskus aika nuorena, mieleen jäi lähinnä ahdistava tunnelma.

    Atwood on kyllä ollut jo pitkään henkisellä "pitäisi lukea" -listallani, varsinkin monien blogikommenttien ja kehujen vuoksi.

    VastaaPoista
  17. Nyt kaikki Atwoodiin vielä tutustumattomat saavat tehtäväkseen lukea jonkun Atwoodin kirjan. :)

    VastaaPoista
  18. Iiiks! Atwood on jäänyt minulta pahasti väliin. En ole lukenut yhtäkään kirjaa, vaikka olen törmännyt hänen teoksiinsa monestikin.. Otan tehtävän vastaan mielihyvin! Mitä kirjaa suosittelisit aloittelijalle? :)

    VastaaPoista
  19. Teresita, sulle suositus on ehdottomasti Orjattaresi! Täysillä vaan aloitetaan! :)

    VastaaPoista
  20. Orjattaresi oli minunkin ensiaskeleeni Atwoodin maailmaan (taisi muuten ollan juuri sinun suosituksesi perusteella!) ja toinen askel on sen jälkeen otettu Herran tarhureiden muodossa. :) Molempien maailma onnistui lumoamaan minut ja erityisesti Orjattaresi oli vaikuttava kokemus.

    Nimeltään Grace odottelee nyt lukuvuoroaan...

    VastaaPoista
  21. Zephyr, odotan mielenkiinnolla, mitä siitä tykkät. Se on mulle myös tärkeä kirja, koska se oli eka lukemani Atwood. Luin sen muutama vuosi sitten uudestaan ja kyllä se oli hyvä myös sillä kerralla. :)

    VastaaPoista
  22. Onpas mukava postausaihe, Marjis, ja kiinnostavia kommentteja!

    Minun Atwoodini on ollut Nimeltään Grace. Kaksi odottaa lukemistaan hyllyssä. Orjattaresi on ollut siellä ja pitkään ja sai seurakseen Oryx ja ¨Craken. Myös aivan uusin kirja kiinnostaa.

    VastaaPoista
  23. Kiitoskia vain, Valkoinen kirahvi. Arvioita siis odotellaan sieltäkin suunnasta. :) Saisit joskus muuten kertoa, mistä tuo nimesi oikein tulee :D

    Olisi kiva myös tietää, onko kukaan muu lukenyt Yli veden -kirjaa. :)

    VastaaPoista
  24. Minä aloitin Atwoodit kirjoilla Kivettyneet leikit ja Lievää vakavampi. Löysin hänet noilla itselleni. Orjattaresi on paljon kevyempi välipala. Toista noista en ole löytänyt omakseni, vaikka muu hänen tuotantonsa minulla pitäisi olla, osa kaksin kappalein eli su ja eng. Eli Lievää vakavampi on haussa yhä.

    VastaaPoista
  25. Vastauksena kysymykseesi Atwood-kokemuksista: Olen äskettäin blogannut Cat's Eyesta (suom. Kissansilmä), jonka luimme lukupiirissä. Tässä psykologisessa romaanissa tyyli on realistinen, kerronta yksityiskohtaisen kuvailevaa ja aihe vakava. Kuten kuvailitkin, ahdistava tunnelma taas vallitsee, mutta lopulta käy hyvin. Tämä Atwoodin teos on hyvinkin eheyttävä!

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...