Cecilia Samartin: Nora & Alicia

Luin joulunpyhinä kuubalaissyntyisen Cecilia Samartinin Señor Peregrinon, johon ihastuinkin ikihyvikseni. Odotukseni olivat siis todella korkealla, kun huomasin, että Samartinin esikoiskirja, Nora & Alicia, oli tulossa heti alkuvuodesta. Kirja oli luettava mahdollisimman pian!

Nora & Alicia kertoo kuubalaisesta suvusta, joka hajoaa, kun Castro astuu valtaan. Samartin onkin käyttänyt kirjassa myös oman sukunsa tarinoita. Nora ja Alicia ovat serkuksia, jotka ovat olleet lapsesta asti hyviä ystäviä, mutta nyt erilainen elämä erottaa heidät. Noran perhe muuttaa Yhdysvaltoihin, kun taas Alician perhe päättää jäädä Kuubaan. Tyttöjen elämät lähtevät täysin eri suuntiin, mutta ystävyys jatkuu ajatuksissa, muistoissa ja satunnaisten kirjeiden välityksellä.

Kirjasta välittyy amerikankuubalaisten valtava rakkaus Kuubaa kohtaa ja myös se ääretön viha, jonka kotimaan menettäminen on aiheuttanut. Pakolaisten tunteet entistä kotiaan kohtaan eivät muutu vuosikymmenissä, vaikka itse Kuuba muuttuukin valtavasti. Samartinin kuvaama ennen niin hyvätapainen ja iloinen maa muuttuu lopulta köyhyyden ja epätoivon tyyssijaksi, jossa nuoret tytöt myyvät sitä ainoaa omaisuuttaan, joka heillä vielä on.

Vaikka kuubalaisten ahdinko on suuri, ei Nora & Alicia keskity epätoivon kuvauksiin. Se valaa luottamusta siihen, että elämä jatkuu pienten ja suurempienkin katastrofien jälkeen. Kuluu päivä ja toinen, ja pian on kulunut kaksi vuotta ja elämä on asettunut uudelleen. Uusia perinteitä muodostuu, lapsia syntyy ja ystävyys kestää vuosia ja vuosikymmeniä.

Lue tämä kirja, kun haluat uppoutua upeaan tarinaan ja kaikkiin sen herättämiin tunteisiin. Samartinilla on nimittäin sellainen taito, että hän saa lukija liimaantumaan kirjan sivuille, välillä itku kurkussa ilosta tai surusta. Kirjan suomennos on sujuva ja sen kautta pystyy helposti eläytymään tapahtumiin. Tämä on todella nautittava kirja, jonka toivon mahdollisimman monen lukevan.

Lisäksi minua ilahduttaa suuresti se, että tämä esikoiskirja ja Señor Peregrino ovat niin erilaiset. On niissä toki yhteistäkin, sillä molemmat ovat syvän inhimillisiä kasvutarinoita. Samartin ei kuitenkaan ole toistanut itseään näissä kirjoissa, ja se on piirre, jota ihailen aina uusissa kirjailijoissa. Tätä kirjaa tullaan varmasti hehkuttamaan vielä paljon, ja nimesipä Hanna Nora & Alicia -kirjan jo tämän vuoden parhaaksi käännöskirjaksikin. Ja se on täysin mahdollista.

Kirjoitukseni Cecilia Samartinin Señor Peregrinosta löytyy täältä.

Lukunäyte sivulta 13:
Seison usein vedenrajassa. Kaivan varpaani kosteaan hiekkaan ja tuijotan horisontissa siintävää aavemaista harmaata viivaa, joka erottaa meren ja taivaan. Ummistan silmiäni hiukan niin, etten voi olla enää varma kumpi on kumpi, ja kellun keskellä sinivihreää maailmankaikkeutta. Olen kala ja sen jälkeen lintu. Olen kultainen merenneito, jonka pitkät hulmuavat hiuksen menevät tuulessa takkuun. Pelkällä evän heilautuksella voin molskahtaa takaisin mereen ja uida tutkimaan kaukaisia rantoja. Mutta miten voisin jättää tämän paikan, joka hiljentää sieluni rukouksen?

Samartin, Cecilia: Nora & Alicia (Broken Paradise/Ghost Heart, 2004). Suomentanut Tiina Sjelvgren. Bazar, 2010.