lauantai 13. elokuuta 2011

Tove Jansson: Kesäkirja

Vaikka kesä alkaa olla jo lopuillaan, jatkuu kesäkirjojen lukeminen vielä. Vähän harmittelin sitä, että Tove Janssonin Kesäkirjan lukeminen venyi näin myöhäiseen ajankohtaan, mutta lopulta se taisikin olla aika hyvä juttu. Kesäkirjassa on nimittäin otteita monista kesistä aina huhtikuusta elokuulle asti.

Kesäkirja kuuluu niihin kirjoihin, jotka minun on pitänyt lukea jo pitkään. Onneksi vihdoin sain sen luettua, sillä tuntuu kestämättömältä ajatella, etten olisi tutustunut näin upeaan kirjaan. Vaikka olen jotain Janssonin muumitonta tuotantoa lukenut, olen ehkä nyt tarpeeksi vanha nauttiakseni siitä ihan eri tavalla kuin ennen.

Tämä pieni kirja on paljon suurempi kuin päältä arvaisi. Kesäkirja kertoo lyhyitä tarinoita saaresta, jossa kolme sukupolvea viettää kesiään. Pääosissa ovat isoäiti ja Sophia-tyttö, jotka tuntuvat kohtaavan toisensa jollain sellaisella rehellisellä ja suoralla tasolla, johon ei ehkä ole pääsyä muilla. Saari muuttuu jatkuvasti, tulee teitä ja naapureita, luonnonkasveja vaihdetaan istutettuihin ja säät vaihtelevat, mutta joka kevät saarelaiset palaavat ja syksyllä taas lähtevät.

Jokainen kirjan pieni tarina on omanlaisensa helmi, joka sisältää niin paljon viisautta, että minun oli vaikea lukea monta sellaista yhteen menoon. Tuli sellainen olo, että tarinoita pitää miettiä ja sulatella – ehkä vähän säästelläkin. Toisaalta tiedän, että tulen lukemaan tämän kirjan kokonaan ja osissa varmasti vielä monta kertaa. Nyt jo teki mieli palata joihinkin tarinoihin uudestaan.

Kesäkirja osoittaa sen, että hyvä kirja ei tarvitse ihmeellisiä koukkuja tai kikkailuja. Riittää kun on sanottavaa ja kieli, jolla se kertoa. Jansson kykenee luomaan saaren villin kauneuden suoraan lukijan mieleen vähäeleisesti ja koskettavasti. Muumikirjoista tuttu viisaus on Kesäkirjassa vielä vaikuttavampaa ja itse asiassa täysin ajatonta. Tämä on sellainen kirja, joka kaikkien suomalaisten pitäisi lukea. Kuten eräs ystäväni sanoi, tämä kirja sisältää kaiken oleellisen.

Lukunäyte sivulta 69:
Merkillistä, isoäiti ajatteli, en osaa enää kuvata, en löydä sanoja, tai ehkä minä en vain ponnista riittävästi. Siitä on niin kauan. Eikä se liity kehenkään. Jos minä en kerro mielihalusta, siitä syntyy jotain jota ei ole koskaan tapahtunutkaan, se umpeutuu ja sitten se on hukassa. Isoäiti nousi istumaan ja sanoi: Minä en kaikkina päivinä muista asioita oikein tarkkaan. Mutta yritäpä sinäkin joskus nukkua teltassa kokonainen yö.

Kesäkirja WSOY:n sivuilla ja Adlibriksessä.

Jansson, Tove: Kesäkirja (Sommarboken, 1972). 143 sivua. Suomentanut Kristiina Kivivuori, päällys Tove Jansson. 7. painos. WSOY, 2011.

11 kommenttia:

  1. Kirjoitit viisaasti ja kauniisti - ihan Kesäkirjan näköisesti. Kesäkirja on todellinen helmi ja sitä voisi hyvinkin lukea nautiskellen pitkin kesää, aloittaa jo keväällä ja päättää syyskesällä. Siinä on jotain rauhoittavaa.

    VastaaPoista
  2. Kyllä, kirja on juuri nimenomaan rauhoittava. Kirjan viimeinen luku sopi juuri täydellisesti tähän kesän loppumisen ajankohtaan (kyllä, olen jo luopunut kesästä kiinni pitämisessä). :)

    VastaaPoista
  3. Hei Marjis, luin Kesäkirjan myös tänä kesänä ensimmäistä kertaa! Kirjoitit niin hienosti tästä ja puit sanoiksi sen, mitä en itse osannut sanoa enkä kirjoittanut tästä blogiini. Kirjasta tuli juuri sellainen olo, että tarinoita pitää sulatella ja pohdiskella. Mutta kirjaan voi palata aina uudelleen ja lukea osissakin kuten sanoit. Ensi kesänä sitten ja haluaisinkin kirjan omakseni!

    VastaaPoista
  4. Olipa kaunis teksti, kiitos! Jo kuvailustasi tuli hyvä ja rauhallinen olo.

    Minulla on vielä Kesäkirja lukematta, ja tuli sellainen tuntemus että nyt sen aika voisi olla. Pian. Ehkä tämän voisi lukea syksylläkin kesää muistellen.

    VastaaPoista
  5. Hienosti puit sanoiksi tämän suuren pienen kirjan. Minäkin luin Kesäkirjan vasta ja jäin ihan samoihin ajatuksiin ja tunnelmiin kuin sinäkin! Varsinkin kommenttisi siitä, että hyvässä kirjassa ei tarvitse aina olla koukkuja ja kikkailuja, oli osuvasti sanottu. Kiitos kauniista arvostelusta, Kesäkirja ansaitsee kaikki mahdolliset blogisavut!

    VastaaPoista
  6. Ah, ihanaa, lisää Kesäkirjan ymmärtäjiä! :) Kirjoitin itse siitä viime kesän jälkeen ja tänä vuonna melkein harmitti, ettei ollut mitään vastaavaa saaristo-kirjaa luettavana veneellä. Samaa mieltä, jokainen suomalainen voisi lukea sen. En edes tajua, miten se voi olla niinkin tuntematon kirja Suomessa. Muumit ovat tavallaan vieneet huomiota pois siitä, miten suuri kirjailija Jansson on myös Muumi-kuvion ulkopuolella.

    VastaaPoista
  7. Kiitos vain kehuista kaikille. :) Olen vieläkin vähän hämmästynyt siitä, etten ollut aiemmin tiennyt, kuinka hieno kirja tämä on. Onneksi kuitenkin ystävien ja blogien suosittelu meni vihdoin perille. :D

    Kesäkirja kannattaa ehdottomasti lukea, vaikka siihen kyllä jääkin sitten koukuun. Ja sen voi ihan hyvin lukea koska vain, vaikka talvella se varmaan aiheuttaa valtavaa kevätkaipuuta. :)

    VastaaPoista
  8. Yhdyn ihasteluihin: hyvin ja kesäkirjamaisesti kirjoitettu ja HUH ja JEE, onneksi pidit Kesäkirjasta! Vaikka pakkohan siitä on pitää, mutta... Joka tapauksessa minusta kirja on niin täydellinen, että olen hyvin tuohtunut, jos joku ei pidä siitä. ;)

    Koska olit siteerannut minun kommenttiani lopussa, heh, täsmennän vielä, että kirja sisältää kaiken olennaisen sekä elämästä että kirjallisuudesta. Ihan varmasti. Voi, nyt tulikin sellainen olo, että pitäisi lukea Kesäkirja taas kerran.

    Ja vaikka Muumit ovat ihania ja nerokkaita kirjoja nekin, pitäisi määrätä, että ihmiset lukisivat muutakin Janssonina.

    Mä voin muuten hyvin lukea kesästä talvella, koska kaipaan kesää tai ainakin kevättä talvisin, mutta talvikirjoja en lue koskaan muulloin kuin talvella. Kun se kesä on vihdoin saatu, talvi tuntuu liian epätodelliselta että siitä voisi lukea.

    VastaaPoista
  9. Jenni, hyvä että tarkensit! En tosin tiedä onko olemassa mitään muuta tärkeää kuin elämä ja kirjaillisuus. ;)

    Nyt perustetaan toimikunta, joka määrää Kesäkirjan pakolliseksi luettavaksi jokaiselle suomalaiselle. Ja ehkä kaikille muillekin ihmisille?

    VastaaPoista
  10. Kiva arvio sinulla :)

    Aloitin lukemaan kirjaa ruotsiksi.

    Kestänee kauan, mutta luen jotain samalla suomeksikin, on mukavia lyhyitä lukuja

    VastaaPoista
  11. Jokke, kiitos! :) Kun opiskelin jokin aika sitten ruotsia kurssilla, otin myös luettavakseni ruotsinkielistä Janssonia, tosin luin Muumeja. Ne toimivat tosi hyvin ruotsiksi! :) Kerro sitten, miten lukeminen etenee!

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...