Toinen Rhyannon Byrdin Veren viemät -trilogian osa, Suden ylpeys, ehti ilmestyä melkein saman tien, kun luin tuon sarjan ensimmäisen osan. Olen sen verran malttamaton lukija, että haluaisinkin saada aina kaikki sarjojen osat mahdollisimman pian lukuun.Suden ylpeys kertoo edellisen kirjan sankarin, Masonin, ystävästä ja lunastajakumppanista Jeremystä. Mies joutuu palaamaan ihmissusien kylään, jotta lunastajat saisivat selville, kuka on luopiosusien taustalla. Muutto kotimaisemiin ei ole kuitenkaan helppo, sillä puoliverisiä ihmissusia vihataan, ja lisäksi kylässä odottaa Jeremyn valittu, jonka kanssa miehellä on kuitenkin mennyt välit poikki.
Kirjan päähenkilöt ottavat yhteen monta kertaa, ennen kuin pääsevät yhteisymmärrykseen asioista, joten romantiikkaa ja empimistä riittää. Suden ylpeyden rakkaussuhde ei ollut minusta aivan yhtä kiinnostava kuin sarjan edellisen osan. Minua ihmetytti nimittäin se, miksi ihmissusi ja lauman kanssa kasvanut nainen ei muka ymmärrä tuota valittujen suhdetta, vaan tuskailee rakastamisen epävarmuudessa. Onneksi asiaa kuitenkin vähän selitettiin kirjan loppupuolella, mutta silti koko juttu jäi vähän epäuskottavaksi.
Oli mielenkiintoista lukea Suden ylpeydestä enemmän ihmissusien laumasta ja elämäntavasta. Tässä kirjassa alkoi myös hahmottua enemmän tuo taustalla oleva kuvio, joka paljastui oletettua suuremmaksi. Minulla on vankka epäily pääpahiksista, mutta saa nähdä olenko oikeassa. Tämä kirja ei ollut ehkä ihan yhtä hyvä kuin tuo edellinen osa, mutta pidin varsinkin siitä, miten taustakuvio tässä kehittyi.
Sarjan kolmas ja viimeinen osa, Suden arvet, ilmestyy syyskuussa. Silloin ilmestyy muuten myös seuraava osa Kissojen kesken -sarjasta, jee!
Lue myös arvioni sarjan aiemmasta osasta Suden taisto.
Lukunäyte sivulta 22:
Oliko koko lauma menettänyt järkensä? Henkivaeltajat eivät taistellet omia susiaan vastaan. Noidan haastaminen oli yksi Lycanien kulttuurin suurimpia tabuja, samoin kuin naapurien syöminen ja muodon muuttaminen keskellä New Yorkin Times Squarea uudenvuoden aattona. Jos sudet aikoivat selviytyä hengissä nykymaailmassa, sääntöjä oli noudatettava, tai heidän koko elämäntapansa romahtaisi heidän ympärillään nopeammin kuin korttitalo.
Suden ylpeys Harlequinin sivuilla.
Byrd, Rhyannon: Suden ylpeys – Veren viemät 2 (Last Wolf Hunting, 2008). 349 sivua. Suomentanut Eeva Parviainen. Harlequin, 2011.
Minustakin ensimmäinen osa oli parempi ja toisesta "pääpahiksestakin" minullakin on vankka epäily. Mutta eikös nuo seuraavat osat tule jo syyskuussa (eli ensi kuussa)? Niin olin ainakin lukevinani Harlequinin sivuilta..
VastaaPoistaNo, joo tulevat! Mihinkäs minä koko syyskuun tästä välistä unohdin? :D Korjaan tuonnekin!
VastaaPoistaSiis tämä ei nyt liity näihin kirjoihin mitenkään, mutta oletko lukenut Ally Condien kirjaa tarkoitettu, itse löysin vahingossa ja pidin todella paljon ja odotan kirjalle jatkoa.
VastaaPoistaHei Micce! Kaikki kommentit ovat yhtä tervetulleita, koskivat ne sitten mitä tahansa. :) Tuo Tarkoitettu on minulta vielä lukematta, mutta aion lukea sen ihan lähiaikoina! Kiva kuulla, että se on mielestäsi hyvä. :)
VastaaPoistaOn pitänyt tulla monta kertaa tänne kiittämään tästä blogistasi. Olen saanut sinulta hyviä kirjavinkkejä ja kirjamakusi tuntuu olevan jossain määrin samansuuntainen kuin itselläni. :)
VastaaPoistaNyt kun tuosta Tarkoitettu-kirjasta tuli puhe, niin pakko minunkin kehua, että pidin siitä kovasti ja suosittelen lämpimästi. Omassa tuoreessa blogissani on siitä lyhyt arvio. Tervetuloa vierailulle sinnekin! :)
sinidean, kiitos! :) Kävin heti kurkkaamassa blogissasi, mutta en uskaltanut lukea Tarkoitetun arvostelua. Luen sen sitten, kun olen kirjan ensin lukenut itse. :D
VastaaPoista