Olin keväällä Gummeruksen syksyn kirjojen esittelytilaisuudessa ja siellä kiinnostuin Katja Krekelän Romisko-lastenkirjasta. Viikonloppuna en ehtinyt juurikaan lukea, mutta onneksi Romisko oli nopealukuinen ja sain sovitettua sen aikatauluuni. Kirjan mahtavan kuvituksen on tehnyt Sanna Sipi.Romisko on vanha romuinen talo, jossa asuvat Riepu ja Orpana. He myyvät Romiskosta käsin kaikenlaista tavaraa, mitä joku muu saattaisi sanoa keräilyharvinaisuuksiksi – tai romuksi. Rievun ja Orpanan elämä menee sekaisin, kun heidän puotiinsa tunkeutuu eräänä päivänä Pamppu, joka aikoo laittaa Romiskon maan tasalle.
Riepu ja Orpana ovat kuin kuka tahansa lapsi, joskus reipas kuin Orpana ja joskus taas tavattoman ujo reppana kuten Riepu. Romisko onkin ennen kaikkea Rievun kasvutarina. Aina ei pysty pistämään kampoihin vahvemmille, mutta onneksi pelokaskin voi muuttua rohkeaksi, kun sillä on ystäviä ja hyviä ideoita. Kirjan henkilöhahmot ovat minusta oikein onnistuneita aina sivuhahmoihin asti. Varsinkin oikeamielinen Napasika on vallan hauska kaveri.
Sympaattinen lastenkirja jätti minut kuitenkin kaipaamaan yhtä asiaa. Nimittäin Romiskon tarkempaa esittelyä, sillä olisin halunnut tutustua siihenkin paremmin. Kyllähän kai jokainen haluaisi tutustua tarkemmin taloon, jonka nurkassa majailee kummituskissa, katossa on reikiä ja kolmas porras narisee. Talon luonne jäi minusta liiaksi taka-alalle, vaikka olen varma, että sitä löytyisi talosta runsain mitoin.
Vaikka toivoinkin tutustuvani talon vähän paremmin, on Romisko joka tapauksessa kaunis tarina rohkeudesta ja ystävyydestä. Sanna Sipin hauskat piirustukset tuovat tarinaan ilmettä ja ilkikurisuutta. Minusta tuntuu, että piirroksia voisi katsella vaikka kuinka kauan, sillä aina jostain kengästä pilkistää jokin uusi pikku ötökkä tai hassu yksityiskohta. Kirja sopii myös ääneen luettavaksi, sillä tarina on aika lyhyt – isohko teksti taas auttaa niitä, jotka jo ovat oppineet lukemaan itse.
Lukunäyte sivulta 20:
"Jonain päivän", Riepu sanoi, "puotiin marssii oikea merirosvo, jolla on madonsyömä puujalka. 'Tulit oikeaan paikaan', minä sanon silloin. 'Meillä on kaupungin paras puujalkavalikoima. Löydät sieltä varmasti itsellesi sopivan.' Uskotko, että sellaista voi tapahtua?"
"Minä uskon", Napasika sanoi, "että Romiskossa voi tapahtua melkein mitä tahansa."
Romisko Gummeruksen sivuilla ja Adlibriksessä.
Krekelä, Katja: Romisko. Kuvitus Sanna Sipi. 100 sivua. Kannen suunnittelu Sanna Sipi ja Jenni Noponen. Gummerus, 2011.
Minäkin kiinnostuin tästä kirjasta Gummeruksen keväässä. Ja alan pian lukea tätä. Mutta luen hitaasti, koska tulen lukemaan sen ääneen tyttärelleni. Hän on jo ennakkoon hyvin innostunut kirjasta, joten oli mukava lukea sinunkin pitäneen tästä. :)
VastaaPoistaTämä kyllä vaikuttaa kiehtovalta kirjalta!
VastaaPoistaKatja, kiva sitten kuulla, mitä tyttäresi pitää kirjasta. :)
VastaaPoistaSusa, aiotko lukea Romiskon? Se menee ihan välipalanakin. :)
Tämä kirja kuulostaa siltä, että olisin rakastunut sitä lapsena ja varmaan pitäisin aikuisenakin. Harmi, ettei taloa esitellä sen enempää, se kuulostaa minusta kaikkein kiinnostavimmalta tuossa kirjassa!
VastaaPoistaMulle tuli kirjoituksesasi sellainen olo, että tuossa olisi samaa tunnelmaa kuin Onnelissa ja Annelissa, oma mielikuvituksellinen maailmansa ja lasten ystävyyttä ja selviytymiskeinoja...? Vai olenko hakoteillä. Jos tässä on mitään samaa kuin Onnelissa ja Annelissa, niin haluan lukean kirjan. :)
Jos kirjaa vertaa Onneliin ja Anneliin, niin minusta tämä on pienempien lasten kirja. Romiskossa ei muuten kerrota, mitä ötököitä Riepu ja Orpana ovat, vaikka he kuvissa aika inhimillisiä ovatkin. Siinä ei taidettu myöskään itse asiassa kertoa edes, että he ovat lapsia, mutta jotenkin oletin silti niin. Vähän samanlainen henki kirjoissa kyllä on, vaikka en tätä O:n ja A:n tasolle nostakaan. :)
VastaaPoista