sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Maggie Shayne: Varjojen nälkä – Yön siivet 5

Kohta on kulunut vuosi siitä, kun luin ensimmäiset Harlequinin julkaisemat Nocturne-sarjan paranormaalin romantiikan kirjat. Päätin silloin, että aion lukea vuoden ajan jokaisen Nocturne-kirjan ja kirjoittaa niistä blogiini. Pakko myöntää, että lievää kisaväsymystä on joidenkin kirjailijoiden kanssa tullut. Kirjoitan aiheesta kuitenkin oman blogimerkinnän sitten, kun saan luettua tuon viimeisenkin vielä uupuvan kirjan.

Maggie Shayne ei kuulu ykkössuosikkeihini, mutta hänen Yön siivet -sarjansa on kuitenkin ihan kohtuullisen kiinnostavaa luettavaa. Kirjat muistuttavat aika paljon toisiaan, mutta onneksi näissä viimeisissä on ollut jokin uusi juttu, joten lukija ei hyydy samanlaisiin tarinoihin. Edellisessä kirjassa oli yllätysvauva, ja tässä Varjojen nälässä mukaan on tuotu rinnakkainen tarina, jonka päähenkilöt ovat ihan tavallisia ihmisiä.

Varjojen nälkä -kirjassa tutustutaan vanhaan Dante-nimiseen vampyyriin ja kahteen ihmisnaiseen, Morganiin ja Maxineen. Naiset ovat eläneet täysin erilaista elämää, eikä heillä ole mitään yhteistä. Morgan on aloitteleva käsikirjoittaja, joka löytää vanhan talon ullakolta mielenkiintoisia päiväkirjoja. Ne kertovat nuoren miehen, Danten, elämästä ja siitä, miten hänestä tuli vampyyri. Mies alkaa kiinnostaa Morgania, ja hän päättää kirjoittaa miehen tarinan elokuvaksi. Maxine puolestaan törmää toisaalla sattumalta hallituksen salaisuuksiin ja vampyyreiden metsästäjiin. Nainen sotkeutuu ongelmiin, joiden selvittämiseen tarvitsee kuuluisan vampyyrielokuvien kirjoittajan apua.

Varjojen nälän rakenne oli virkistävä ja pidin varsinkin Maxinen tarinasta ja yksipuoliselta vaikuttavasta rakkaudesta vanhempaan poliisimieheen. Shayne osaa näköjään kirjoittaa romantiikka myös ihan tavallisten ihmisten välillekin. Kirjassa on ihan hassu juonikuvio, mutta se ei haitannut minua tällä kertaa yhtään. Onnellisista ja höpsöistä yhteensattumista on välillä hauska lukea. Lopussa riittää käännöksiä sinne ja tänne, mutta tästä kirjasta jäi silti lopulta varsin positiivinen kuva. Ihan kuin Yön siivet paranisi loppua kohti.

Tässä Varjojen nälässä ei muuten piipahtanut ollenkaan aiemmista kirjoista tuttuja henkilöitä, tai en ainakaan huomannut sellaisia, ja muutenkaan tapahtumat eivät juuri vaatineet tarinan aiempaa tuntemista. Tähän kohtaan sarjaa voi siis hypätä sellainenkin lukija, joka ei ole sarjan aiempia osia lukenut. Sarjaa on tulossa suomeksi vielä neljä osaa.

Lue myös arvioni sarjan aiemmista osista: Verilinja, Ikiyön tarinoita, Hämärän muistot, Pimeyden taikuri ja Uusi elämä.

Lukunäyte sivulta 36:
Morgan otti ensimmäisen päiväkirjan ja puristi sitä hellästi rintaansa vasten kuin rakastaja, kun hän kääntyi ja palasi alakertaan työhuoneeseensa.
Kun hän nosti kätensä taas näppäimille, Danten päiväkirjan oli avoinna pöydällä tietokoneen vieressä. Ja tällä kertaa sanat tulivat.

Varjojen nälkä Harlequinin sivuilla.

Maggie Shayne: Varjojen nälkä – Yön siivet 5 (Twilight Hunger – Wings in the Night 7, 2002). 413 sivua. Suomantaja: Hanna Arvonen. Harlequin, 2011.

2 kommenttia:

  1. Mitä, et kai ole lopettamassa näiden lukemista? Nyt kun nuo keventävät vielä tahtia ja jatkossa tulee 2 kirjaa vain joka toinen kuukausi niin kyllähän tuo määrä nyt menee helpolla :)

    Jonkun jutun mukaan muuten Manalan valtiaat voisi jatkua nyt ensi vuoden alkupuolella, en vaan yhtään muista mistä tälläistä lueskelin.

    VastaaPoista
  2. En toki ole lopettamassa näiden lukemisa. :) Mutta ei ole enää pakko lukea ihan kaikkia, esim. sitä yhtä, josta en tykkä yhtään. :D

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...