Minusta on aina kiinnostavaa, miten vegaanikirjoissa puhutaan lihansyöjäihmisistä, ja vaikka tämä kirja onkin aatteessaan ehdoton, on sen puhuttelutapa kuitenkin hauska. Väliotsikoissa kehotetaan esimerkiksi päästämään lehmät kotiin. Vegaanikeittiön käsikirja on helposti lähestyttävä ja tuntuu toimivan tosi hyvin, vaikka onkin käännöskirja.
Vegaanikeittiön käsikirja on siitä hyvä lisä keittokirjojen joukkoon, että se todellakin on sitä, mitä lupaa, eli käsikirja. Se neuvoo, miten tiettyjä aineksia voidaan välttää ruokavaliossa ja mitä niiden korvaamiseksi voidaan käyttää. Tällaisia aineksia ovat maitotuotteet, kananmuna, liha, hunaja ja liivate sekä gluteeni, soija, sokeri ja rasva. Kirja ei siis ole pelkästään vegaanin kirja, vaan sitä voi käyttää apuna monenlaisessa ruokaremonteissa.
Koska kirja neuvoo korvaamaan ruoka-aineita, on siitä apua myös ruoka-allergikoille. Itse asiassa kävikin niin, että kun kananmuna-allerginen ystäväni näki Vegaanikeittiön käsikirjan, hän päätti heti vihjata siitä joulupukille. Kananmunattoman keittiön ei nimittäin tarvitse olla kakuton keittiö. Minulle ei ollut edes tullut mieleen, että kananmunan voisi jossain leivonnaisissa korvata omenasoseella!
Jokainen Vegaanikeittiön käsikirjan osio alkaa sillä, että esitellään aineksen korvaajat ja määrät, joita tarvitaan. Sen jälkeen tekijät muuttavat jonkin perusreseptin vegaaniksi käyttämällä kirjan oppeja. Kirjassa on esimerkiksi muutettu kinuskiset cappuccinopikkuleivät vegaanisiksi ja gluteenittomiksi. Lopuksi jokaisessa osiossa esitellään alueeseen sopivia vegaanisia reseptejä muutamien kuvien kera. Ihan kirjan lopussa on vielä korvaavuustaulukko niille rohkeille, jotka jo uskaltavat omin päin lähteä soveltamaan erilaisia reseptejä.
Tämä on mukava kirja, jossa riittää paljon luettavaa myös tällaiselle ihmiselle, joka huomaa pikkuhiljaa liukuvansa täydellisestä sekasyöjästä kohti lihaa-vain-juhlapäivinä-ihmistä. Ja sitä paitsi kirjan reseptit ovat houkuttelevia ja viekoittelevat terveellisyydellään. On siis pakko kokeilla esimerkiksi karpalo-banaaniaamiaiskakkua. Siis pelkästään terveellisyyden vuoksi. Siihen tulee vain ihan vähän suklaata ja pähkinärouhetta.
Lukunäyte sivulta 18:
Kasvimaitojen ostelu saattaa käydä suurkuluttajalle kalliiksi, joten jos sinulla on aikaa, mikä estää tekemästä niitä itse? Siten tiedät tarkalleen, mitä suuhusi panet. Se on loistojuttu etenkin allergikoille.
Meidän tässä luvussa käyttämämme pähkinät, siemenet, viljat ja mausteet voi hyvin vaihtaa omiin suosikkeihinsa. Rakenne riippuu siitä paljonko vettä käytät.
Vegaanikeittiön käsikirja Moreenin sivuilla ja Adlibriksessä.
Steen, Celine ja Newman, Joni Marie: Vegaanikeittiön käsikirja (The Complete Guide to Vegan Food Substitutions, 2011). 272 sivua. Suomennos: Janna Rancken ja Noora Huhtanen, kansi: Satu Kontinen, suomenkielisen laitoksen taitto: Jukka Iivarinen. Moreeni, 2011.
Mielenkiintoisen oloinen opus! Mäkin olen huomannut että kun olen kokannut töihin omia eväitä (hyvin kasvispainotteisesti, helpompi mikrottaakin...) niin tuntuu että tulee pienemmästä lihamäärästä kylläiseksi nopeammin kuin ennen ja välillä lihansyönnin jälkeen on sellainen kivistävä olokin.
VastaaPoistaViiden tähden vegaani ja Sormet sahramissa ovat tähän mennessä kasviskeittokirjojeni helmiä (jälkimmäisessä siis myös maitotuotteita ja kalaa, mutta ohjeet vegaanisovelluksille).
Oli kiva nähdä tämä sulla, sillä olen tekemässä arvion kirjasta myös itse. :) Kirjoittelen omat mielipiteeni sitten sinne, mutta olen iloinen, kun sekasyöjätkin esittelevät näitä kirjoja (saati sitten siitä, että he vähentävät lihan syöntiä kuin itsestään - mahtavaa!). <3
VastaaPoistaSalla, mäkin olen tutkaillut Sormet sahramissa -kirjaa, mutta ne ole vielä kokeillut siitä mitään. Ajattelin testat jotain kalaruokaa siitä, koska en koskaan kokkaile mitään kaloja. :D
VastaaPoistaKaroliina, ajattelinkin, että tämä on varmaan tulossa blogiisi. :) Pitää siis odotella, että kuulee kasvissyöjänkin mielipiteen kirjasta.