Charlaine Harris: Veren imussa

Neljäs suomennettu Sookie Stackhouse -kirja, Veren imussa, ilmestyi juuri. Charlaine Harris kiilaa aina lukupinon ohi, joten kirja pääsi heti luettavaksi. Tarjolla olisi kyllä myös ihan uutta Sookieta, sillä Harrisin uusin vampyyrikirja Dead Reckoning on myös juuri ilmestynyt. Aion kuitenkin odottaa kiltisti siihen asti, että saan sen kirjastosta. Eli sitä odotellessa turvauduin tähän viimeisimpään suomennettuun kirjaan. Alussa tuntui taas vähän vaikealta päästä sinuiksi suomennoksen kielen kanssa, mutta onneksi siihen tottui kuitenkin lopulta.

Edellisessä kirjassa Sookien ja Billin suhde joutui tauolle, minkä lukeminen ilahduttaa minua joka kerta. Veren imussa -kirjan alussa Sookie on siis yksinäinen ja allapäin. Kummalliset tapahtumat tuntuvat kuitenkin seuraavan Sookieta, joten ei kestä kauaa, kun nainen huomaa taas olevansa keskellä yliluonnollisia tapahtumia. Sookie löytää nimittäin keskellä yötä tiellä harhailevan Ericin, joka on menettänyt muistinsa. Pian katoaa myös Sookien veli Jason, ja kaiken lisäksi asioihin on sekaantunut pahoja noitia.

Veren imussa -kirjassa päästään tutustumaan taas uusiin yliluonnollisiin olentoihin, jotka tosin ovat jo True Blood -sarjaa katsoneille tuttuja. En kuitenkaan kerro, mistä on kyse, jos tätä lukee joku sellainen, joka sarjaa ei ole katsonut. Myös ihmissusilauman hierarkiaan tutustuminen on kiinnostavaa. Minua ilahdutti kuitenkin erityisesti se, miten tässä kirjassa näki ainakin hetken ajan Bon Tempsin pikkukaupungin yhteisöllisyyttä ja sitä, että hädän tullen naapuria autetaan. Vaikka normaalitilanne onkin se, että pikkukaupunki ja sen asukkaat voivat olla aika tylyjä sekä ulkopuolisille omille asukkailleenkin.

Muistelin, että tämä kirja olisi ollut jotenkin vähän hitaampi ja tylsempi, mutta näköjään muistin väärin. Tai no, Eric on kyllä tässä kirjassa hitaampi ja tylsempi, joten ehkä mielikuvani johtui siitä. Muuten Veren imussa on tuttua vetävää viihdettä. Kirjassa oli kyllä rauhallisiakin hetkiä, mutta se ei haitannut ainakaan minua ollenkaan, sillä edellinen kirja oli liiankin täynnä toimintaa. Sookie on selvästi väsynyt kaikkeen ympärillä tapahtuvaan, joten hänelle suokin vähän onnen ja rauhan hetkiä.

Seuraava Sookie Stackhouse -romaani, Verta sakeampaa, on tulossa heinäkuussa. Lue myös arvosteluni sarjan aiemmista suomennetuista osista: Veren voima, Verenjanoa Dallasissa ja Kylmäveristen klubi.

Lukunäyte sivulta 25:
Yö oli hyvin pimeä ja kylmä. Maanteillä ei tietenkään ole katuvaloja. Yhtäkään elävää olentoa ei näkynyt. Vaikka yritin pysyä valppaana siltä varalta, että peura juoksisi tien poikki, ajoin kuin automaattiohjauksella. Ajattelin yksinkertaisia asioita: suunnittelin, että putsaisin kasvoni ja kömpisin sänkyyn kaikkein lämpimimmässä yöpaidassani.
Vanhan autoni valoissa näkyi vilahdus jotain valkoista.
Vetäisin henkeä ja hätkähdin hereille unisista haaveistani.
Juokseva mies. Kolmelta uudenvuodenpäivän aamuna maantietä pitkin juoksi mies kuin henkensä edestä.

Veren imussa Gummeruksen sivuilla ja Adlibriksessä.

Harris, Charlaine: Veren imussa – Sookie Stackhouse 4 (Dead to the World, 2004), Suomentanut Johanna Vainikainen-Uusitalo. Gummerus, 2011.