Taisin vahingossa vähän huijata tuossa edellisessä kirjoituksessani, kun väitin, että minulla on poikkeuksellisesti luvussa vain yksi kirja. Olin näköjään ihan unohtanut, että luin myös tätä Jaana Kapari-Jatan Pollomuhku ja Posityyhtynen -kirjaa. Kirja on kulkenut laukussani jonkin aikaa, ja olen lueskellut sitä suurella mielenkiinnolla silloin tällöin.Jaana Kapari-Jatta tuli muutama vuosi sitten tutuksi lähes kaikille kirjoja lukeville suomalaisille, sillä hän suomensi Harry Potter -kirjat. Samalla Kapari-Jatta tuli tehneeksi myös suuren palveluksen kääntäjille, sillä Pottereiden myötä yleisö kiinnostui ihan uudella tavalla kääntämisestä. Pottereiden suomentaja joutuikin aikamoiseen pyöritykseen ja suurten odotusten kohteeksi aina, kun uusi käännettävä kirja julkaistiin. Pollomuhku ja Posityyhtynen on Jaana Kapari-Jatan kirjoittama kirja, jossa hän pohtii (työ)suhdettaan Potter-kirjoihin.
Pollomuhku ja Posityyhtynen vastaa moniin Harry Potter -fanien kysymyksiin, mutta kirjassa on runsaasti tietoa myös kirjojen kääntämisestä sekä Jaana Kapari-Jatan ajatuksia kirjoista, kääntämisestä ja elämästä yleensäkin. Kapari-Jatta kertoo kirjassa muun muassa siitä, miten hän ryhtyi kääntäjäksi ja sai Potterit käännettäväkseen. Hän kertoo myös, miten on päätynyt joihinkin keksimiinsä sanoihin tai nimiin ja kertoo käännösprosessin kulusta.
On ilahduttavaa lukea, miten paljon Potter-kirjojen suomentaja on voinut pyöritellä sanoja ja muokata tekstejään. Epäilen, etteivät kaikki kääntäjät ole ihan yhtä onnellisessa asemassa. Uskon nimittäin, että jokainen kääntäjä haluaisi tuottaa mahdollisimman hyvän käännöksen, mutta aina siihen ei vain yksinkertaisesti ole mahdollisuutta ajan ja rahan puutteen takia.
Pollomuhku ja Posityyhtynen on ehkä kirjoitettu nuorille, mutta siitä nauttii varmasti jokainen Potter-fani sekä kielestä ja kääntämisestä kiinnostunut kirjojen ystävä. Ihailen suuresti sitä taitoa ja paneutumista, jonka Kapari-Jatta on laittanut Potter-kirjoihin. Siksi olikin niin mukavaa lukea siitä, millaista työtä esimerkiksi sanojen ankeuttaja tai kilokielimelli takana on ollut.
Lukunäyte sivulta 13:
Kirjoitan aina ensin kansilehden: kirjailijan nimen, kirjan nimen (sen suomennos on yleensä tässä vaiheessa valmis) ja niiden alle itseni suomentajaksi. Tämä on sellainen taika, joka antaa minulle voimaa tai oikeastaan rohkeutta ruveta kirjoittamaan suomeksi sitä, minkä J. K. Rowling on kirjoittanut englanniksi, sillä tavalla, jolla otaksun että J. K. Rowling olisi kirjoittanut, jos olisi kirjoittanut suomeksi. Se nimittäin on suomentajan tehtävä pähkinänkuoressa.
Pollomuhku ja Posityyhtynen Adlibriksessä ja Tammen sivuilla.
Kapari-Jatta, Jaana: Pollomuhku ja Posityyhtynen. Tammi, 2008.
Kommentit
Lähetä kommentti