Siiri Enoranta: Gisellen kuolema

Minulla on aivan erityinen suhde Siiri Enorannan kirjoihin. Olen jopa vähän ylpeä siitä, että olen fanittanut Enorantaa jo vuodesta 2009 asti. Silloin löysin nimittäin Junior Finlandia -ehdokkaiden joukosta hänen ensimmäisen kirjansa, Omenmean vallanhaltijan. Jo siinä oli monia asioita, jotka ennustivat kirjailijalle hyvää uraa.

Tämä Enorannan uusin, Gisellen kuolema, ilmestyi viime vuonna. Enoranta on kirjoittanut todella ahkerasti, sillä tähän väliin on mahtunut myös Nukkuu lapsi viallinen. On ollut mielenkiintoista seurata, miten Enorannan kirjoittaminen on muuttunut näissä kirjoissa. Ja varsinkin, kun suunta on ollut koko ajan ylöspäin.

Gisellen kuolema kertoo onnettomasta perheestä ja sen onnettomista lapsista, Joelista ja Linneasta. Linnea on lähetetty jo pienenä Ruotsiin harjoittelemaan balettia.  Epäonnistunut liike kuitenkin tuhoaa tytön polven ja samalla koko tanssijanuran. Linnea palaa kotiin rikkinäisenä, eikä sopeudu mihinkään. Vanhemmat eivät saa tytöstä mitään otetta, mutta Joel saa lopulta luotua luottamuksen sisarusten välille.

Tarinan yllä leijuu koko ajan musta pilvi – jatkuva tunne siitä, että asiat ovat menossa kohti katastrofia. Se mitä sitten tapahtuu, ei ole minusta kuitenkaan kaikkein uskottavin ratkaisu. Loppu haalistaa hiukan minun mielipidettäni kirjasta, vaikka kirja onkin kaikesta huolimatta todella hyvä. Jokin toinen vaihtoehto olisi nostanut kirjan jo erinomaisuuden puolelle.

Enoranta on taitava luomaan kirjoihin käsinkosketeltavaa ahdistusta. Gisellen kuoleman perhe on niin rikkinäinen ja surullinen, että se on jo häiritsevää. Tarina hiertää todellisuutta melkein liian uskottavasti. Kirja kysyy, miten voi jatkaa elämää sen jälkeen, kun siltä on pohja vedetty pois. Onko sen jälkeen mahdollista olla onnellinen?

Gisellen kuolema on taitava kirja. Sen rakenne toimii ja kieli on uskomattoman hiottua ja kaunista. Jos vertaan kirjan kieltä Enorannan aiempiin kirjoihin, niin sanoisin, että hän on nyt löytänyt tyylinsä. Tekstissä vaihtelevat lyhyet, yksinkertaiset lauseet, yhtäkkiset sanakasautumat ja täysin uskottava nuorten puhekieli. Se ei onnistu ihan jokaiselta kirjoittajalta. Niin, kerroinhan jo aluksi, että fanitan Enorantaa?

Sain kirjan luettua jo jokin aika sitten, mutta olen tarvinnut vähän sulatteluaikaa tämän kanssa. Tarina on jäänyt päähäni vainoamaan ajatuksia. Se on herättänyt mietteitä myös monissa muissa kirjabloggareissa. Gisellen kuolemasta ovat kirjoittaneet arvionsa ainakin Jenni, Salla, Jossu ja Sara.

Seuraavaksi Enoranta julkaisee jälleen fantasiaa, mutta tällä kertaa hän on hypännyt ison kustantamon leipiin. Painajaisten lintukoto ilmestyy elokuussa WSOY:ltä. Odotan sitä innolla!

Lukunäyte sivulta 12:
Kun Linnea lähti, isä järjesti kirjahyllynsä uudelleen. Seikkaperäisesti ja hitaasti. Aakkosjärjestykseen kirjailijan tai kirjan nimen mukaan. Ikäjärjestykseen ilmestymisvuoden perusteella. Värijärjestykseen. Kokojärjestykseen. Teemajärjestykseen. Tänne surulliset ja tänne kauheat.

Gisellen kuolema Robustoksen sivuilla, Kirjaseurannassa ja Adlibriksessä.

Enoranta, Siiri: Gisellen kuolema. 151 sivua. Kansi: Sára Köteleki. Robustos, 2011.