Tämän vuoden kesäkirjojen ensimmäiseksi luettavaksi kirjaksi päätyi Haruki Murakamin Suuri lammasseikkailu. Se sattui olemaan pinossa päällimmäisenä ja lisäksi pokkarina kätevän kokoinen muutenkin pursuilevaan juhannuksen kirjakassiin. Osa kesäkirjoista on nimittäin aivan väärän kokoisia mukana kuljetettaviksi.Olen aikaisemmin lukenut Murakamin Kafka rannalla -kirjan, josta pidin todella paljon. Suuri lammasseikkailu ei juoneltaan kuulostanut yhtä mielenkiintoiselta, mutta minua kiehtoi kuitenkin se, että kirjaa kuvattiin todella omalaatuiseksi. Ja sitä se kyllä olikin. Kirja nimittäin kertoo erään omalaatuisen ja myyttisenkin lampaan etsimisestä. En aio kirjoittaa juonesta enempää, sillä minusta osa kirjan viehätystä on juuri siinä, että sen juonesta ei aluksi tiedä juuri mitään. Kirja on erikoinen, se riittäköön alustukseksi.
Yksi Suuren lammasseikkailun parhaita ominaisuuksia oli se, että kirjan jännitys rakentui hyvin taitavasti. Lukijalta esimerkiksi vietiin välillä tarina jalkojen juuresta, ja korvattiin se toisella tarinalla. Näin jännitettä kasvatettiin, kunnes se päästettiin taas purkautumaan solmimalla asiat yhteen. Pidin myös kirjan tunnelmasta, vaikka samalla epäilenkin, ettei kahdesti käännetty teos pysty tarjoamaan tekstiä sellaisena kuin sen pitäisi olla. Suuri lammasseikkailu on käännetty ensin japanista englanniksi ja sitten suomeksi.
Tällaisen oudon ja irrationaalisen kirjan kanssa tulee hyvin vahvasti vastaan se ongelma, että jos kirjan kulttuuri on vieras, jää moni asia ymmärtämättä. Toki niin tapahtuu aina lukiessa sellaisesta kulttuurista, josta ei tiedä tarpeeksi. Suuren lammasseikkailun kanssa minulla oli koko ajan sellainen olo, että minut on jätetty jossain määrin ulkopuoliseksi. Ehkä näin ei oikeasti ole, ehkä kirja on vain niin kummallinen. Samaa vierauden tunnetta ei minulle syntynyt kuitenkaan Kafka rannalla -kirjasta.
Kirja ei ollut ehkä parhaimmillaan nyt kesällä, sillä se olisi vaatinut enemmän keskittymistä. Sen tunnelmassa oli myös jotain loppusyksyyn tai jopa talveen liittyvää. Kirja on vähän surumielinen ja se henkii lopullisuutta ja jäähyväisiä. En myöskään oikein jaksanut keskittyä kaikkeen siihen maatalouteen liittyvään tietoon, mutta esimerkiksi kauniskorvaisesta tyttöystävästä olisin halunnut lukea enemmänkin. Kirjasta jäi siis aika ristiriitainen olo. Murakamilta on käännetty vielä ainakin Sputnik-rakastettuni, jonka aion kyllä vielä joskus lukea. Ehkä sitten ensi kesänä.
Lukunäyte sivulta 132:
Mies veti kirjekuoresta valokopioarkin ja ojensi sen suoraan minulle. Siinä oli lampaan kuva. Se oli ilmeisesti piirretty pehmeällä lyijykynällä, sillä ympäri arkkia oli mustia sormenjälkiä. Piirros oli kömpelö, mutta silti se jotenkin kiinnitti huomion. Yksityiskohdat oli piirretty hyvin huolellisesti. Sitä paitsi valokuvan lammas ja piirroksen lammas olivat epäilemättä sama lammas. Tahra oli kuin olikin tähden muotoinen syntymämerkki.
Murakami, Haruki: Suuri lammasseikkailu (Hitsuji o meguru bōken, 1982). Suomentanut Leena Tamminen. Tammi, 2010 (1993, 3. painos).
Viehätyin välittömästi kirjannimeen; en tiennytkään tällaisesta! Laitan ehdottomasti lukulistalle jonnekin viileämpiin aikoihin, kiitos kivasta arvostelusta!
VastaaPoista(ja ihan totta, joitakin kirjoja vain on hankala kuljettaa mukana!)
Kuulostaa tosiaan erikoiselta kirjalta. Lienee japanilainen alkujaan, joten se lisääkin sitten kiinnostusta sadalla prosentilla. (Olen opiskellut kulttuurien välistä viestintää ja erityisesti paneuduin Japanin kulttuuriin)
VastaaPoistaTäytyneekin ottaa nimi ylös. Luulen, että säästän lukemisen kuitenkin suosiolla talven pimeisiin iltoihin.
linnea, nimeen minäkin ihastuin ensimmäisenä. :) Toivottavasti luet kirjan ja kirjoitat sitten siitä. Suosittelen myös tuota Kafkaa rannalla. :)
VastaaPoistaElegia, juu! Japanilainen tämä on siis alunperin! Pitää tarkentaa sitä hiukan tuohon arvosteluun. :) Ehkä sinä saat tästä jotain erilasita irti, kun olet paneutunut sikäläiseen kulttuuriin enemmän. Odotan siis, että luet kirjan. :)
Mielenkiintoinen arvostelu! Ymmärrän täysin tuon ulkopuolisuuden tunteen. Minäkin muistan, että tätä lukiessa mietti välillä, että eiväthän ihmiset oikeasti käyttäydy noin tai ei kukaan koskaan sanoisi noin, vai sanoisiko? Jokin tuntuu olevan aina vähän vinksallaan tässä kirjassa... En sitten tiedä miten paljon tuosta vierauden tunteesta tosiaan liittyi kulttuurieroihin ja mikä oli vain tarkoituksellista outoutta tarinassa.
VastaaPoistaLukematta tätä kirjaa veikkaisin, että Lammasseikkailun outous on joko tahallista tai tästä kirjasta johtuvaa, ei niinkään "pakollista japanilaisuudesta johtuvaa erikoisuutta". Kafka rannalla oli nimittäin hyvin outo periaatteessa sekin, mutta minustakin se tuntui lukuhetkellä kuitenkin ihan ymmärrettävältä ja läheiseltä, vaikka outouden huomasi, sitä ei jäänyt ihmettelemään. Sellaisesta luonnolliselta tuntuvasta outoudesta pidän, mutta en sellaisesta joka tuntuu,nom oudolta, niin että se ihan vaivaa.
VastaaPoistaOnneksi tämä on ohut kirja, niin tätä voi kokeilla joskus huoletta, olivatpa lampaat miten kummallisia tahansa!
On tosiaan vaikea sanoa, mistä se vierauden tunne johtui. Siksi voisi olla mielenkiintoista kuulla jonkun Japania paremmin tuntevan ajatuksia tästä kirjasta.
VastaaPoistaKafka rannalla oli mielestäni tutummalla tavalla outo, jos niin voi sanoa. :D Tämän kirjan kummallisuus vain ruokki sitä ajatusta, että "ehkä ymmärtäisin tämän paremmin, jos olisin japanilainen". Vaikka voihan olla, että kirjailija on kylvänyt tuon epäilyksen sinne ihan tarkoituksella. Mielenkiintoinen lukukokemus joka tapauksessa.
Yritin lukea tätä töissä tauoilla mutta ei se oikein sujunut, vaan kirja tosiaan vaatii enemmän keskittymisrauhaa. Kotona lukiessani pidinkin siitä paljon enemmän. :) Luulen myös että tuo outous on Murakamilta ihan tarkoituksellista, vaikka kulttuuri varmasti oman lisänsä vielä tuokin.
VastaaPoistaOmakin lukukokemukseni oli vähän ristiriitainen, en oikein osannut päättää mitä mieltä olisin. Vähän jäi vaivaamaan sellainen tunne, että en saanut kirjasta läheskään kaikkea irti.
Satu, eikös jäänytkin ärsyttävästi kaivelemaan tuo, ettei kirjasta saanut kaikkea irti. Aika ovela teko kirjailijalta! :D Onkohan kukaan saanut siitä kaikkea irti?
VastaaPoista