keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Melissa Marr: Ilki ihana

Kiinnostuin Melissa Marrin Ilki ihanasta aika hassulla tavalla. Jenni Koko lailla kirjallisesti -blogista ei pitänyt kirjasta ollenkaan, mutta koska hänen kirjoituksensa aiheesta oli niin hauska, päätin ehdottomasti lukea kirjan. Epäilin nimittäin jo silloin, että voisin olla kirjasta toista mieltä. Lisäksi minulle tarjoutui mahdollisuus kirjoittaa kirjasta myös yhteen artikkeliin, joten enempää lukuinnostusta en tarvinnut.

Ilki ihana kertoo Aislinnistä, lukiotytöstä, joka elää vallan toisenlaisessa maailmassa kuin muut ihmiset. Hänellä on nimittäin kyky nähdä kaikkialla ihmisten ympärillä liikkuvat keijut. Keijut eivät olekaan mitään kilttejä satukirjan haltioita, vaan ne ovat väkivaltaisia ja julmia olentoja, jotka terrorisoivat heikompiaan, irstailevat ja häiriköivät kaikin mahdollisin tavoin. Ei siis ihme, että Aislinn on keijuja nähdessään aika hermona.

Asiat menevät kuitenkin vielä huonompaan suuntaan, kun ihmiseksi naamioitunut keijujen kesän kuningas kiinnostuu Aislinnista. Tyttö joutuu pian keskelle keijujen valtakunnan juonitteluja. Kesän kuningas on nimittäin varma, että Aislinnistä tulee hänen vaimonsa, eikä välitä vaikka tämä onkin asiasta toista mieltä. Aislinn joutuu tekemään tärkeän valinnan kahden erilaisen maailman välillä.

Melissa Marr on onnistunut luomaan erikoisen ja kiehtovan maailman, jossa keijut ja ihmiset elävät rinnan, vaikka jälkimmäinen ei keijuista tiedäkään. Ilki ihana ei noudata totuttuja kaavoja vaan luo rohkeasti omaa tarinaansa. Kirja leikittelee myös ajatuksella naisen rooleista, joten siitä se saa ison plussan minulta. Lisäksi kirjan päähenkilö ei ole mikään onneton nyhverö, vaan omatahtoinen nuori nainen, joka kehittyy kirjassa vielä vahvemmaksi.

Ilki ihana oli yllättävän positiivinen lukukokemus, ja voin suositella sitä kaikille niille, jotka uskovat pitävänsä hieman totutusta poikkeavista keijuista. Tämä on siis hyvä esimerkki siitä, että huonoksikin arvioitu kirja kiinnostaa aina jotakuta. Ja välillä voi löytää tälläkin tavalla jokin kirjan, josta oikeasti pitää. Kiitos siis Jennille, joka jaksoi kirjoittaa Ilki ihanasta, vaikka se olikin hänen mielestään kauhea. 

Lukunäyte sivulta 15:
Oli kaduilla kuitenkin väkeä: ihmisiä jotka hoitivat asioitaan, kävivät ostoksilla, kävelivät, nauroivat. Heillä oli helppoa, sillä he eivät nähneet sinistä keijua, joka oli ahdistanut joukon siivekkäitä keijuja loukkuun likaisen ikkunan taakse, eivätkä he nähneet leijonanharjaisia keijuja, jotka loikkivat pitkin voimajohtoja, pomppivat toistensa yli ja hyppäsivät pitkän vinohampaisen naisen niskaan.

Ilki ihana Adlibriksessä ja WSOY:n sivuilla.

Marr, Melissa: Ilki ihana (Wicked Lovely, 2007). Suomentanut Kaisa Kattelus. WSOY, 2010 (2008).

15 kommenttia:

  1. Luin tämän vuosia sitten ja lumouduin täysin! Toinen osa, Sala kavala oli vielä parempi: melko hurja tarina raiskatusta teinitytöstä, joka päättää ottaa ruumiinsa takaisin haltuunsa. Sille plussaa myös siitä, että kirjassa oli miehenkin kokema raiskaus, joista ei puhuta ikinä missään.

    VastaaPoista
  2. Anki, kiva kuulla! Sala kavala nimittäin odottelee myös lukupinossa. :)

    VastaaPoista
  3. Nyt kyllä kiinnostuin tästä! Keijukaiset, jotka vanhastaan (kansanperinteessä eri maissa) ovatkin ilkeitä tai häijyjä, ovat aina kiehtoneet minua syystä tai toisesta ja siksi onnistuit kirjoittamaan houkuttelevasti. :)

    VastaaPoista
  4. Kuulosti sen verran mielenkiintoiselta ja erikoiselta, että siirtyi samantien luettavien listalleni :)

    VastaaPoista
  5. Ilki ihana on juuri niin hyvä kuin nimikinkertoo, jatko-osaansa mukaansa tempaavampi. Isosiskoni suositteli kirjaa (keijut, vampyyrit, ihmissudet yms. otukset kun kiinnostavat kumpaakin). Tässä on jopa jotain samaa kuin J.R.Wardin kirjoissa, ainakin synkkä pohjavire jos ei muuta. Pidin kirjan naisista, kirjoittajalla on samanlainen ote lukijaan kuin kotimaisella Anu Holopaisella Syysmaa-sarjassa. Ihanaa kommunikointia kahden blogin välillä: myös huono lukukokemus voi johtaa toisen onnistumiseen kirjan valinnan kanssa.

    VastaaPoista
  6. Mun pitäisi varmaan haukkua enemmän kirjoja. Aina kun olen haukkunut jotain, juuri siitä kirjasta on tullut kommmentteja, että "nyt ainakin luen tämän". :D

    VastaaPoista
  7. Katja ja Villasukka kirjahyllyssä, hauskaa, että innostuitte kirjasta! :) Odotan, että kirjoitatte siitä blogeissanne.

    Nafisan, mun pitääkin laittaa lukulistalle tuo Holopaisen sarja, sillä olen pitkään miettinyt sen lukemista, mutta aina on jäänyt. Kiitos siis vinkistä! :)

    Jenni, siitä vaan! :D Ainakin minulle jäävät parhaiten mielen juuri haukkumiset, en tiedä miksi. :D

    VastaaPoista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  10. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  11. Jenni, ehdottomasti. Mie tänäänkin kerroin Valkoiselle kirahville kuinka tartuin Larjavaaraan vain sinun haukkujen tähden. :D

    VastaaPoista
  12. Just! Nyt näitä kommentteja sitten alkoi tulemaan, kun ei aluksi meinannut millään lähteä. :P

    VastaaPoista
  13. Larjavaara pisti bloggerin sekaisin :D

    VastaaPoista
  14. Minkä ikäisille kirjaa suosittelisit? Olen kaksitoistavuotias, ja yksi parhaista lukukokemuksistani on ollut Michelle Harrissonin kirja 13 Lahjaa. (Kannatta lukea, kaikki 11-15-v.) Kannataisiko minun lukaista tämä kirja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni kannattaa! Uskon, että tykkäät :)

      Poista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...