torstai 2. kesäkuuta 2011

Gena Showalter: Pimeyden kuiskaus – Manalan valtiaat 4

Gena Showalterin Manalan valtiaiden neljännen kirjan, Pimeyden kuiskauksen, päähenkilönä on Sabin, Epäilyksen demonia kantava soturi. Epäily kuiskii epävarmuutta niin Sabinin kuin hänen lähellään olevien ihmistenkin mieleen. Tästä syystä Sabin on elänyt yksin, sillä hänen viimeinen rakastettunsa teki itsemurhan epäilysten takia.

Manalan valtiaat paljastavat Pimeyden kuiskauksessa Metsästäjien kammottavan juonen, jolla he ovat luoneet erikoistaidoilla varustettuja lapsia kasvatettavaksi Metsästäjien uudeksi sukupolveksi. Samalla soturit vapauttavat vangitun Gwenin, joka on harpyijan ja enkelin jälkeläinen. Kun nainen menettää itsensä hallinnan, tapahtuu väkivaltaisia kuolemia. Sabin ei voi päästää naista silmistään, vaikkei osaa päättää haluaako naisen itselleen vai vain avuksi sodan voittamiseen.

Pidin taas tästäkin Manalan valtiaat -sarjan osasta tosi paljon. Gwen on todella kiinnostava hahmo, joka voi siirtyä äärimmäisestä pelkuruudesta totaaliseen väkivaltaan silmänräpäyksessä. Naisen sisäiset kamppailut ovatkin mielenkiintoisia seurata. Pimeyden kuiskauksessa pohditaan muutenkin hyvän ja pahan olemusta, sillä muka hyvien puolella taistelevien Metsästäjien metodit ovat kovin kyseenalaisia.

Romantiikan ratas tuntuu nyt pyörähtäneen isolle vaihteelle, sillä yliluonnollisia naisia putkahtelee tässä kirjassa näkyviin lisääntyvää vauhtia. Supernaiset saavat viimeistenkin sinkkusotureiden päät pyörälle. Pimeyden kuiskauksessa pedataankin jo seuraavia tapahtumia, sillä Sabinin lisäksi muutamalla muullakin soturilla on jonkinlaista vipinää menossa. Ainakin toistaiseksi romanttiset suhteet ovat olleet riittävän yksilöllisiä, joten odotan mielenkiinnolla seuraavia tapahtumia. Seuraavaa kirjaa ei kuitenkaan vielä näy Harlequinin sivuilla, joten jatkoa pitää odottaa ainakin elokuulle asti.

Lue myös arvioni Manalan valtiaiden edellisistä osista: Yön kirous, Pimeyden suudelma ja Nautinnon kirous

Lukunäyte sivulta 33:
Gwenin katse käännähti viheliäiseen ihmiseen, joka oli vastuussa kaikesta ahdistuksesta ja tuskasta, jota hän oli kestänyt vuoden ajan. Puhumattakaan siitä, mitä tämä oli tehnyt hänen vankitovereilleen. Hänen kyntensä pitenivät partaveitsenteräviksi. Pienet, harsomaiset siivet tunkeutuivat ulos hänen selästään repien puuvillatopin rikki ja räpyttelivät kiivaasti. Veri oheni hänen suonissaan ja syöksyi hänen lävitseen kohisten, ja infrapunanäkö sai värit katoamaan.

Pimeyden kuiskaus Harlequinin sivuilla.

Showalter, Gena: Pimeyden kuiskaus – Manalan valtiaat 4 (The Darkest Whisper– Lords of the Underworld 4, 2009). Suomentanu Hanna Arvonen. Harlequin Nocturne, 2011.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...