sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Anneli Kanto ja Terhi Rannela: Tähystäjäneito – Kuparisaari 1

Tuntuu, että nyt on todella hyvä vuosi suomalaisessa nuorten fantasia- ja scifikirjallisuudessa. Ja mikä parasta, kaikki lukemani kirjat ovat olleet omaperäisiä, toisin kuin käännöskirjat, joissa mennään pääosin suosittujen mallien vanavedessä. Yksi onnistuneista nuortenfantasiakirjoista on juuri lukemani Anneli Kannon ja Terhi Rannelan Tähystäjäneito, joka aloittaa Kuparisaari-trilogian.

Aloitin Tähystäjäneidon lukemisen eilen illalla ja minun oli todella vaikea päästä tarinalta nukkumaan. Ilman tätä flunssan aiheuttamaa väsymystä olisin todennäköisesti valvonut kirjan kanssa aamuun asti. (Yövalo ei olisi edes haitannut avomiestäni, sillä hän valvoi aamuyön tunneille Tuomas Vimman Raksan parissa.) Väsymys kuitenkin vaati pitämään nukkumistauon, mutta jatkoin kirjaa heti herättyäni.

Tähystäjäneito kertoo 17-vuotiaasta Amayasta, joka on Sarmatian valtion tähystäjäneito, eli kuninkaallisen parin tytär. Merenkulkumaan valtiolliset nimityksetkin ovat merellisiä; maata johtaa ruorinainen ja tämän puolison nimitys on perämies. Amaya lähtee ensimmäiselle edustusmatkalleen kuninkaallisiin hautajaisiin naapurimaahan Khalkokseen. Valtiollisten suhteiden ylläpitäminen maiden välillä on tärkeää, sillä Sarmatia tarvitsee Khalkoksen kuparia. Amaya ei kuitenkaan osaa arvata, mikä häntä odottaa ankeassa naapurimaassa.

Odotin tarinan olevan sellainen tyypillinen ja yleinen fantasiakirjan peruskuvio, mutta yllätyinkin iloisesti. Tähystäjäneito on raikas tarina, joka seisoo vankasti omilla jaloillaan – kuten tekee kirjan päähenkilökin. Amaya onkin yksi syy, miksi pidin kirjasta niin paljon. Hän ei ole mikään ressukka vaan iloinen, taitava ja itsensä hyvin tunteva nuori nainen, jolla pysyvät myös ohjat kädessä. Kirja on täynnä vahvoja ja omapäisiä naisia, jotka eivät häpeile itseään tai halujaan. Tällaisia naisia fantasiakirjallisuus tarvitsisi enemmänkin!

Kirjasarjan maailma avautuu kirjassa juuri sopivasti. Maantietoa ja politiikkaa ei tuputeta lukijalle, vaan asiat nousevat esille tapahtumien myötä. Saan aina ärsytystä siitä, jos kirja alkaa historialla tai valtiollisten suhteiden esittelyllä, sillä se on minusta kaikkein kauhein tapa aloittaa kirja. Tähystäjäneito ei tähän sorru, vaan päästää lukijan ensimmäiseksi tutustumaan Amayaan ja tämän sisareen Snezanaan. Pikkuhiljaa asiat sitten valkenevat niin lukijalle kuin Amayallekin. Ei silti, ei Tähystäjäneidon maantiedossa ja politiikassa mitään vikaa ollut. Kirjojen maailma vaikuttaa kiehtovalta ja jäi vielä sen verran piilon, että seuraavaa kirjaa ei malta odottaa.

Tähystäneito onkin ihastuttava kirja. Sen kerronta on kepeää ja sujuvaa, vaikka syvemmältä paljastuukin vakavampia juonteita. Pidin varsinkin Sarmatian valtiosta, sillä siinä on kutkuttavasti käännetty fantasiatarinoiden sukupuolirooleja ylösalaisin. Sarmatian miehet ovat turhamaisia ja tunteidensa vallassa olevia höpsöjä, kun taas naiset johtavat maata ja laivoja rautaisella taidolla. Kirja sopii ehkä parhaiten varhaisnuorille, mutta siinä on sellaista taikaa, joka puhuttelee myös paljon vanhempiakin lukijoita. Toivottavasti seuraava osa ilmestyy pian.

Lukunäyte sivulta 15:
Amaya otti saapaat ja painoi niiden pehmeää nahkaa poskeaan vasten. Krasimira pyöritti silmiään:
– Vaateesi ovat hienot, koska edustat Sarmatiaa. Sinut puetaan kalliisti äidinmaasi vuoksi, ei itsesi takia. Takki, housut, saappaat ja korut ovat viesti khalkkideille. Ne kertovat sarmatialaisten hienostuneesta mausta, korkeasta käsityötaidosta ja vauraudesta. Kun laivamme saapuu Niccolumin satamaan punakeltaiset purjeet loistaen, sanonpa vain, että khalkkidit tuijottavat sitä niin, että nielurisat ruskettuvat!

Kuparisaari-sarjaan ja sen syntyyn voi tutustua myös kirjasarjan omilla sivuilla.
Tähystäjaneito Kariston sivuilla ja Adlibriksessä.

Kanto, Anneli ja Rannela, Terhi: Tähystäjäneito – Kuparisaari 1. 237 sivua. Kansi: Anu Sallinen. Karisto, 2011.

8 kommenttia:

  1. Ihanaa pysyä kauttasi vähän kartalla fantasian tuulahduksista. Tämä menee nyt ehdottomasti lukulistalle, olisi kiva lukea jotain kotimaista fantasiaa pitkästä aikaa. :)

    VastaaPoista
  2. Vitsiläinen, täähän kuulostaa mielenkiintoiselta! Ja jotenkin tulee hauskalla tavalla mieleen Egalian tyttäret tuosta tahallisen kärjistetystä naisnäkökulmasta...

    VastaaPoista
  3. Oli kiinnostavaa lukea sinun näkökulmasi, kun olet perehtynyt suomalaisen nuorten fantasiakirjallisuuteen. Minä pidin tästä, mutta en sinänsä tiedä genrestä kovinkaan paljon. Odotan myös noita jatko-osia!

    VastaaPoista
  4. Minullakin on tällä hetkellä kesken Tähystäjäneito ja tähän mennessä (n. 50 sivua) kirja ei ole onnistunut lumoamaan. Lukenut varmaan viikon, pari, mutta päätä alkaa särkemään muutaman sivun jälkeen ja on pakko lukea jotain muuta ohessa. Amayassa tosin on jotain samaa kuin Kristin Cashoren Syntymälahjan päähenkilöllä, Lady Katsalla; tosin tämäkin kirja jäi kesken.

    Puolestaan Sari Peltonimen Kuulen kutsun metsänpeittoon meni kannesta kanteen käytännössä yhdellä istumalla ja kehuin sitä kihlatullenkikin!

    VastaaPoista
  5. Ps. Blogissani on sinulle tunnustus!

    VastaaPoista
  6. linnea, kiitos! Voin suositella hyvillä mielin tätä. :)

    Salla, oho, Egalian tyttäret tuli taas eteen, eli pakko on selvittää, mistä se oikein kertoo. Se taisi olla tuo Syysmaa, jossa se ilmestyi ensimmäisen kerran kommentteihin. :D

    Sara, muistelinkin, että sinä olit lukenut kirjan myös. Pitää tulla vielä lukemaan sun arviosi, kun en uskaltanut lukea sitä ennen omaa lukukokemustani. :)

    Nafisan, mä pidin myös Syntymälahjasta! :D Peltoniemeä pitäisi ehkä kokeilla. Ja kiitos tunnustuksesta. :)

    VastaaPoista
  7. Pakko myöntää, että suuni loksahti auki, kun luin jostain toisesta blogista tästä kirjasta.
    Ensimmäinen ajatus nimittäin oli, 'jaa vai että suomalaisetkin kirjoittavat fantasiaa...' Ja heti sen jälkeen tajusin että itsellänikin on kolme suomalaista fantasia kirjaa hyllyssä.
    Tähystäjäneito vaikuttaa todella hyvältä kirjalta, ihan jo pelkästään sen saamien arvostelujen perusteella. Täytynee lisätä lukulistalle...

    VastaaPoista
  8. Kyllä suomalaisetkin osaavat! Ainakin tällä nortenkirjaosastolla suomalaiset kirjoittavat hyvää fantasiaa. :) Laita ehdottomasti lukulistalle!

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...