Anna Kortelainen: Virginie! Albert Edelfeltin rakastajattaren tarina

Lukupiirimme valitsi tällä kertaa luettavaksi Anna Kortelaisen Virginie!-kirjan. Se kertoo Albert Edelfeltin rakastajattaren tarinaa – sen verran, mitä siitä tiedetään tai arvaillaan. Osa lukupiiriläisistä oli kirjan jo lukenut aikaisemminkin, mutta kaikki halusivat sen kuitenkin nyt lukea uudestaan. Minä luin kirjan ensimmäistä kertaa, vaikka olenkin usein ihaillut kirja kantta ja ajatellut, että se pitäisi lukea.

Tiedot Virginiestä ovat vähäisiä. Epäillään, että taiteilijalla oli Pariisissa tuon niminen malli ja rakastajatar, ja joidenkin lähteiden mukaan parilla oli kaksi lastakin. Mutta kuka Virginie todellisuudessa oli, ja voiko lapsien jälkeläisiä vielä löytyä jostain? Kirjan rakenne muodostuu Kortelaisen tutkimuksista ja pyrkimyksistä Virginien henkilöllisyyden selvittämiseen. Tutkijan mutkikas tie vie arkistoista Pariisin kaduille ja Ranskan maaseudulle.

Anna Kortelainen asettaa itsensä kirjan kertojan asemaan, ja muuttuu näin itsekin puolittain fiktiiviseksi hahmoksi. Kirjan historiantutkija-Kortelainen seikkailee ympäri Eurooppaa etsimässä Virginietä ja pohtii samalla suhdettaan tutkimuksensa aiheeseen ja omaan lapseensa. Välillä minusta tuntui kuin lukisin jännittävää trilleriä, jossa tutkija yrittää päästä vanhan salaisuuden jäljille. Välillä kerronta taas muistutti enemmän historian oppikirjaa, vaikka sama kertoja oli koko ajan läsnä.

Virginie!-kirjan avulla tuli aivan kuin huomaamatta kartutettua tietoa 1800-luvun Ranskasta ja naisen asemasta. Kirja antaa nimen monelle tuona aikana syntyneelle äidittömälle, isättömälle tai tunnustamattomalle lapselle. Se kertoo naimattomien köyhien naisten asemasta ja vähistä vaihtoehdoista kaupungistuvassa maailmassa. Myöskään taiteilijoiden mallien asema ei ole ollut kadehdittava, sillä he joutuivat kokemaan eriarvoisten suhteiden varjopuolet: hyväksikäyttöä, hylkäämistä ja esineellistämistä. Jälkipolville jääneistä maalauksista ei voisi arvata, millaisia suruja niihin kätkeytyy.

(Nyt tulee paljastus kirjan lopusta, eli älä lue, jos et halua tietää, miten kirjassa käy.) Koska Virginie! häälyi mielessäni koko ajan sekä trillerinä että historiankirjana, olo tuntui välillä vähän kärsimättömältä. Oli vaikea keskittyä historiallisiin faktoihin, kun olisin jo halunnut lukea, löytyykö Virginie vai ei. Pettymys olikin sitten suuri, kun asia ei ratkennutkaan. Kirja kyllä loppuu epäilyyn mahdollisesta henkilöllisyydestä, mutta perusteet ovat niin köykäiset, etteivät ne kestä päivänvaloa. Mutta vaikka olenkin pettynyt, ymmärrän kyllä, etteivät asiat todellisuudessa menen niin kuin kirjoissa tai elokuvissa. Historian tutkiminen on täynnä umpikujia.

Virginie! on mielenkiintoinen romaanimainen historiankirja, joka kertoo naisen asemasta 1800-luvulla ja siinä sivussa myös nykyajan naistutkijan arjesta Suomessa. Virginien olemassaolon arvoitus ei ole ratkennut, vaan se on jäänyt mietityttämään tutkijoita ja taiteenrakastajia. Helsingin Sanomista esimerkiksi löytyy artikkeli myöhemmistä tutkimuksistakin.

Myös Koko lailla kirjallisesti -blogin Jenni on juuri lukenut tämän kirjan.

Lukunäyte sivulta 24–25:
Virginietä esittäviä maalauksia ei pidetä muotokuvina. Niitä ei ole kukaan tilannut eikä kustantanut ja ennen kaikkea ne eivät tunnusta mallin henkilöllisyyttä. Hän on nimetön, kaunis pariisitar, vain lajityyppi. Toisaalta nyt kun olen ilmeisesti päättänyt etsiä Virginietä, häntä esittävät maalaukset ovat muuttuneet silmissäni. Mallin kuuluu olla vaiti, hänen ei tule häiritä taiteilijaa eikä rikkoa valittua ilmettä puhumalla. Tällä hetkellä minulla on hänestä "vain" maalauksia, joissa hän on edelleen liikkumatta ja vaiti aivan kuin ateljeessakin Edelfeltin maalatessa hänen piirteitään.

Virginie! Tammen sivuilla ja pokkarina Adlibriksessä.

Kortelainen, Anna: Virginie! Albert Edelfeltin rakastajattaren tarina. Ulkoasu: Tuija Kuusela. Tammi, 2002.