Siirry pääsisältöön

L. J. Smith: Vampyyripäiväkirjat – Korpinmusta


L. J. Smithin Vampyyripäiväkirjat ehti Suomeen ensin tv-sarjana ja vasta sitten kirjoina. Nyt julkaistu Korpinmusta on Vampyyripäiväkirjojen ensimmäinen osa. Tämä nuortenfantasia on julkaistu alkukielellä jo 1991, joten se sijoittuu nykyisin huippusuositun vampyyriromantiikan esihistoriaan.

Kirja kertoo pienestä Fell´s Church -kaupungista, jonka lukiolaisten elämä mullistuu, kun uusi oppilas ilmestyy kouluun. Tämä tyylikäs ja salaperäinen muukalainen saa tytöt lääpälleen ja pojat kateellisiksi. Tumman Stefanin päättää saada omakseen myös Elena, koulun suosituin tyttö. Stefanin kintereillä seuraa kuitenkin myös outojen kuolemien ja pelottavien tapahtumien aalto. Elena törmää myös toiseen outoon ja komeaan poikaan, joka on myös Stefanille tuttu.

On melkoinen sääli, että kirja julkaistaan vasta nyt, sillä se on melko varmasti vauhdikkaampaan menoon tottuneiden vampyyrikirjojen ystävien mielestä hidastempoinen ja ennalta-arvattava. Näin käy helposti, kun jälkeläiset kasvavat esivanhempiensa ohi. Vampyyripäiväkirjat sopii samaan lokeroon Twilight-sarjan kanssa, mutta on myönnettävä, että jälkimmäinen pesee ainakin tämän sarjan ensimmäisen osan. Aika on tehnyt tehtävänsä ja kahdessakymmenessä vuodessa nuortenkirjallisuudessa on ehtinyt tapahtua suuria muutoksia.

Minun mielenkiintoni Korpinmusta-kirjassa herätti päähenkilö, Elena, joka johtaa koulua kuin pientä kuningaskuntaa. Hän pyörittää poikia mennen tullen ja käyttää hyväkseen suosioonsa pyrkiviä oppilaita, sillä hän myös tietää olevansa koulun kuningatar. Nykyään tällaisia henkilöitä on nuortenkirjoissa harvemmin päähenkilöinä. Sen sijaan päähenkilöt ovat usein niitä hyljeksittyjä mutta kiinnostavia tyttöjä ja poikia, joita suositut oppilaat pilkkaavat ja jopa kiusaavat. Onkin mielenkiintoista seurata, tapahtuuko Elenan luonteessa jokin muutos. Ainakaan ensimmäisen kirjan perusteella se ei vaikuttaisi nousevan sarjassa olennaiseksi teemaksi.

Vampyyripäiväkirjat-sarjaa suomennetaan nyt nopeassa tahdissa, sillä Otava julkaisee kaksi seuraavaa osaa ensi kevään aikana – Sielunkumppani tulee helmikuussa ja Verivala huhtikuussa. Vampyyripäiväkirjoja on julkaistu alunperin neljä kirjaa, mutta nyt ihan viime aikona Smith on kirjoittanut sarjaan lisää jatkoa niin, että sarja kasvanee ainakin kymmeneen osaan.

Lukunäyte sivulta 21:
Elena antoi Meredithin vetää itsensä kädestä pitäen pitkin käytävää, ylös portaita ja lopulta sisälle luokkahuoneeseen. Elena pujahti sen kummempia ajattelematta ensimmäiseen vapaaseen pulpettiin ja alkoi tapittaa opettajaa näkemättä häntä kunnolla. Elena ei ollut vieläkään päässyt yli äskeisestä järkytyksestä.
Poika oli vain kävellyt hänen ohitseen. Osoittamatta vähäisintäkään huomiota. Elena ei saanut päähänsä, koska näin olisi viimeksi tapahtunut. Kaikki pojat ainakin katsoivat häneen. Jotkut vislasivat. Jotkut pysähtyivät juttelemaan. Jotkut vain tuijottivat.
Ja Elena oli aina ollut täysin sinut asian kanssa.

Smith, Lisa Jane: Vampyyripäiväkirjat – Korpinmusta (Vampire Diaries: The Awakenin, 1991). Suomentanut Joel Kontro. Otava, 2010.

Kommentit

  1. Mielenkiintoinen huomio tuosta, että aika on ajanut näissä kirjoissa ohi. Aiotko silti lukea muutkin osat?

    VastaaPoista
  2. Riikka, saat lainaan. :D

    Tomomi, luulen et luen ne seuraavatkin, koska mua kiinnostaa se päähenkilön kehitys tai oikeastaan se, että tapahtuuko sitä vai ei.

    Tämä oli muuten yllättävän ohut kirja. Siinäkin on tainnut tapahtua muutos :D

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoista! Itse törmäsin juuri antikvariaatissa House of Night -sarjan seitsemään osaan, ja pitihän ne ostaa kuleksimasta. Niiden ensimmäinen osa on kuitenkin julkaistu ilmeisesti vasta 2007, joten katsotaan miltä ne tulevat vaikuttamaan...

    VastaaPoista
  4. Tessa, toivottavasti kirjoitat niistä sitten blogiisi. :) Olen miettinyt, että pitäisikö ne lukea, sillä ainakin tuo P.C. Castin Jumalattaren valittu oli aika hauska. Tosin Yön talohan on nuoremmille kirjoitettu. :) Niistä taitaa tulla jo kolmas suomennos keväällä...

    VastaaPoista
  5. Sanoisinko, että nämä kirjat eivät ole minua varten. vaikka niissä vampyyrita onkin. Hitaita kirjat tosiaan ovat esim. Elena miettii siinä luvun ajan sitä, että poika käveli hänen ohitseen vilkaisemattakaan, siis muut vähintään katsoivat tai jäivät juttelemaan ja miten hirveää, kun uusi tyyppi ei noteeraakkaan vaikka kävelet ohi XD XD Harmittaa, kun en vain jaksa lukea vampyyrisarjaa (luin ensimmäisen ja toista sielktä täältä) kun sen aloitin ja vampyyri on aina vampyyri ;) Mutta eteenpäin sanoi mummo lumessa! Pitänee etsiä joku muu sarja

    VastaaPoista
  6. Hei Micce, älä lannistu tähän ekaan kirjaan! Mä tykkäsin paljon enemmän siitä aeuraavasta ja lopulta näistä muodostui tosi hyvä kokonaisuus. :)

    VastaaPoista
  7. Minä luin kirjan juuri ja mielestäni tämä ei ollut yhtään hidastempoinen, vaan tässä mentiin niin vauhtia eteenpäin, että viikon pituinen seurustelusuhde oli jo vanha :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katri, hahaa, en enää muista! Mutta käsitykseni näistä ekoista kirjoista parani huomattavasti siinä toisesa osassa. Sen sijaan ne uusimmat ovat oikeasti hitaita ja outoja. :D

      Poista

Lähetä kommentti