tiistai 14. joulukuuta 2010

Teemu Ikonen: 1700-luvun eurooppalaisen kirjallisuuden ensyklopedia – eli Don Quijoten perilliset


Kirjallisuuden historian peruskurssit eivät ole olleet suosikkikurssejani yliopistossa. Opetussuunnitelmassa on nimittäin jaettu eurooppalainen kirjallisuus vain kolmeen kurssiin, joten kokonaisuudet ovat valtavia. Myös luennoitsijoissa on ollut suuria eroja tiukasta järjestyksestä maailmoja syleilevään haahuiluun. Olen pitänyt eniten varmaan Teemu Ikosen luennointityylistä, joten olikin hauska huomata, että häneltä on ilmestynyt kirja, 1700-luvun eurooppalaisen kirjallisuuden ensyklopedia – eli Don Quijoten perilliset.

Ikosen kirja avaa 1700-luvun kirjallisuuden keskeisiä kirjailijoita, käsitteitä ja ilmiöitä Englannista, Ranskasta ja Saksasta. Ensyklopediatiedon lisäksi kirjassa on myös esseitä, joiden kautta tutustutaan muutamiin ajan tärkeimpiin kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa, esimerkkeinä vaikka Daniel Defoen Robinson Crusoe ja Lawrence Sternen Tristam Shandy – elämä ja mielipiteet.

Vaikka 1700-luvun eurooppalaisen kirjallisuuden ensyklopedia kertookin käsitteistä 1700-lukulaisten ajatusmaailma kautta, se valottaa näitä asioita yleisemminkin. Ja onhan se totta, että ymmärtääkseen nykyaikaa, pitää ymmärtää myös mennyttä. Kirjallisuudessa oli 1700-luvulla suuri murros, jonka vaikutuksesta romaanikirjallisuus on nykyään sitä, mitä se on.

Tietosanakirjan rakenne vapauttaa lukijan harppomaan tekstissä ja poimimaan kiinnostavia asioita sieltä täältä. Tämän vuoksi kirja sopii paitsi kirjallisuudenopiskelijoille, myös lukemista harrastavallekin. Kirjaa lukiessa syntyy pakostakin ajatuksia siitä, miten käsitteet ovat muuttuneet ja välillä saa ahaa-elämyksiä, kun ymmärtää jonkin asian historian.

Ei kannata pelästyä kirjan mahtipontista nimeä, sillä kirja on oikeasti hyvin yleistajuinen. Ajatus ensyklopediasta ei ensin innostanut minua lainkaan, mutta tutustuttuani kirjan sisältöön olin hyvinkin innoissani. Mielestäni tästä kirjasta huomaa, että kirjoittaja tuntee aiheensa ja suhtautuu siihen intohimoisesti.

Kirjan sisällysluetteloon voi tutustua Gaudeamuksen nettisivuilla.

Lukunäyte sivulta 235:
ROMAANI. Engl. novel, ransk. roman; saks. Roman. Laaja fiktiivinen proosakertomus.
1700-luvulla romaani nousi tärkeimmäksi kertomakirjallisuuden lajiksi saamastaan ankarasta kritiikistä huolimatta, ehkä osittain sen takiakin. Nousua valmistelivat kehitysaskeleet kirjapainoteknologissa, lehdistössä, kirjastolaitoksessa, lukutaidossa ja koulutuksessa. Keskiluokka alkoi lukea ja lukemiskulttuuri muuttui perhekeskeisemmäksi.

Ikonen, Teemu: 1700-luvun eurooppalaisen kirjallisuuden ensyklopedia – eli Don Quijoten perilliset. Gaudeamus, 2010

2 kommenttia:

  1. Hyvä, että olet tutustunut tähän kirjaan, koska munkin on pitänyt. Nyt voin (joskus) lukea tän turvallisin mielin. :)

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...