maanantai 6. joulukuuta 2010

Rani-Henrik Andersson ja Markku Henriksson: Intiaanit – Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia


Intiaanit ovat aina kiehtoneet minua erityisen paljon. Nuorempana ihailu oli sellaista romanttista kaipuuta johonkin aidompaan ja maanläheisempään kulttuuriin. Sitä leimasi myös tietoisuus ja syyllisyyskin valkoisten teoista ja intiaanikulttuurien tuhoamisesta. Näin jälkikäteen asiaa katsottaessa tuntuukin hassulta, että samaan aikaan käsitykseni intiaaneista perustui pitkälti elokuviin ja kirjoihin.

Onneksi olen löytänyt sittemmin asiallisia teoksia Amerikan alkuperäisväestöstä. Ilahdun aina, kun huomaan jonkun uuden intiaaneista kertovan kirjan. Lähes uunituore Gaudeamuksen julkaisema Intiaanit – Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia on ehdottomasti paras aiheesta kertova kirja, johon olen törmännyt. Rani-Henrik Anderssonin ja Markku Henrikssonin Intiaanit on sekä tieteellinen ja silti helppotajuinen tietopakkaus Pohjois-Amerikan alkuperäisväestöstä.

Kirja sisältää runsaasti tietoa ja teoriaa intiaanien alkuperästä ja historiasta. Mukana on sekä vanhempaa että uudempaa tutkimusta. Vanhimman historian lisäksi kirjassa on myös käyty läpi intiaanien tilannetta 2000-luvulla sekä Kanadassa että Yhdysvalloissa. Kirjoittajat kertovat esipuheessa, että he ovat halunneet tuoda esiin myös intiaanien aktiivisia rooleja yhteiskunnassa. Se onkin mielestäni onnistunut erittäin hyvin.

Intiaanit – Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia on todellinen tiedon kultakaivos kaikille intiaaneista ja historiasta pitäville. Kirjassa on käsitelty intiaanikulttuureja erittäin laajasti ja monipuolisesti. Mukana on monenlaisia mielenkiintoisia osioita, kuten kappaleet intiaanitutkijoista ja -kirjailijoista. Kirjan avulla on helppo nähdä nykypäiviin johtanut kehitys. Upea kirja kerta kaikkiaan – ja erinomainen lahjakirja vaikka joulupakettiin.

Lukunäyte sivulta 30:
Uusimmat näkemykset esittävätkin, että ihminen on voinut saapua Amerikkaan useaa eri reittiä. Yksi näistä on saattanut olla Beringin maakannaksen reitti. Yhä useammat tutkijat ovat alkaneet epäillä, että myös Antarktista ja Etelä-Amerikkaa olisi yhdistänyt kannas, jolloin ihmisiä on voinut saapua myös etelästä. Jotkut uskovat ihmisten saapuneen Amerikkaan myös niin sanottua Atlanttista reittiä jään reunaa pitkin. Euroopassa jään eteläpuolella Espanjassa ja Etelä-Ranskassa asui noin 20 000 vuotta sitten niin sanottuja solutrén-ihmisiä. Joidenkin nuolenkärkiä tutkineiden tieteilijöiden mukaan solutréanilaiset seurasivat jään reunaa länteen noin 15 000 vuotta sitten ja lopulta Amerikkaan päädyttyään loivat clovis-kulttuurin.

Andersson, Rani-Henrik ja Henriksson, Markku: Intiaanit. Gaudeamus, 2010.

8 kommenttia:

  1. Osuit kyllä mielenkiintoiseen aiheeseen. Olet täysin oikeassa siinä että Hollywoodville on yliromantisoinut koko Villin Lännen genren oikeudenmukaisine lainvartioineen ja päänahkoja metsästävine apasseineen. Itselläni odottaa hyllyssä Casey Tefertillerin kirja Wyatt Earpistä jossa räjäytellään iloisesti näitä viihdeteollisuuden keksimiä ns.lännen myyttejä.
    Mitä intiaaneihin tulee, niin ohittamaton klassikko on Dee Brownin 'Haudatkaa minut Wounded Kneehen'.

    VastaaPoista
  2. Pitääpä kommentoida, että parhaat kirjoitukset eivät suinkaan aina kerää eniten kommentteja ja toisin päin. :) Tätä kirjoitusta oli ilo lukea - mielenkiintoisen tuntuinen kirja todella mielenkiintoisesta aiheesta. Jotain muuta kuin blogista toiseen kiertävät vakiokirjat. :) Just tällaista luen mielelläni.

    Ja intiaanit kiinnostavat minuakin - mutta kirjoituksesi kuulosti niin viisaalta etten tämän kummempaa osaa aiheesta sanoa. :) Piti vaan kirjoittaa, että tiedät että luettu on ja hyvä ja tärkeä juttu!

    VastaaPoista
  3. Artsi, juuri tuo Dee Brownin kirja on yksi niistä asiallisemmista kirjoista, joihin on ollut ilo tutustua. Lännenmyyttien kriittinen tarkastelu kuulostaa kiinnostavalta, niissä varmaan riittääkin räjäytettävää. :D

    Salla, kiitos! :) Minua aina ilahduttaa, kun saan tuotua esille kirjoja, joista olen pitänyt. Ja parasta on tietysti se, jos joku muukin löytää ne kirjat. :)

    VastaaPoista
  4. Kiinnostava kirja, tosiaankin! Olen itsekin ollut aina kiinnostunut intiaaneista. Brownin kirjan olen lukenut, ja melkoisen vaikuttava lukukokemus se olikin...

    VastaaPoista
  5. Olen miettinyt, että pitäisi ehkä joskus lukea tuo Brownin kirja uudestaan, sillä luulen että nyt suhtautuisin siihen eri tavalla kuin nuorena, jolloin lukukokemus oli hyvin tunnepitoinen. Nyt ehkä se voisi olla analyyttisempi. :)

    VastaaPoista
  6. hei,

    kannattaa myös lukea Rani-Henrik Anderssonin Lakotat-Kotkan ja biisonin kansa. Paljon tietoa lakotoista, istuvasta Härästä, Hullusta hevosesta ja moista muista.

    T. Inkkarit ja Cowboyt

    VastaaPoista
  7. Kiitos vinkistä Inkkarit ja Cowboyt! :)

    Olinkin jo vähän googletellut, mitä muuta tämän kirjan kirjoittajat ovat tehneet. Tietokirjoissakin minulle on tärkeää tekstin tyyli. Kun löydän kiinnostavasta aiheesta sujuvasti kirjoitetun tietokirjan, luen usein myös tekijöiden muuta tuotantoa. Ja tämä kirja oli sekä kiinnostava että sujuva. :)

    VastaaPoista
  8. Minua ovat intiaanit kiinnostaneet nuoresta alkaen. Tähän teokseen en ole vielä ehtinyt tutustua, täytyisipä kysäistä jollakin kirjastoreissulla, omaksi en ihan säkkiin katsomatta hankkisi, vaikka paljon intiaanikirjallisuutta hyllystä löytyykin.

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...