Minulla on aika hyvä käsitys siitä, mitä fantasiakirjoja Suomessa on viime vuosina julkaistu, mutta silti välillä tulee hassuja yllätyksiä ihan tyhjästä. Jostain syystä minulta on täysin jäänyt huomaamatta yhden lapsuuteni kirjasuosikin uusi painos! Eikä siinä vielä kaikki, en myöskään tiennyt, että kirja onkin ollut kolmiosaisen sarjan aloitus! Ja että WSOY on jo julkaissut sarjan toisen osan ja kolmas osa tulee keväällä. Iik! Miten tuo on mennyt minulta täysin ohi? Epäilen, että se johtuu kannesta, joka on aika epäselvä ja sekava.
Lapsuuteni kirjasuosikki on Diana Wynne Jonesin Noidan veli, joka siis aloittaa Chrestomancin maailmat -sarjan. Kirja kertoo orvoista sisaruksista, Gwendolenista ja Ericistä eli Kissasta, jotka muuttavat upeaan linnaan asumaan. Gwendolen on noita, mutta Ericillä ei ole mitään taitoja. Lempinimi ei kuitenkaan ole tullut turhasta, sillä Ericin taidotkin paljastuvat lopulta.
Muistan kirjan tapahtumia vähän huonosti, mutta mieleen on jäänyt voimakkaasti kirjan tunnelma ja sellainen vanhanaikainen viehätys. Minun on pakko saada Noidan veli luettavaksi mahdollisimman pian, että pääsen lukemaan lisää sisarusten vaiheista. Nyt olo tuntuu vähän huijatulta – tuntuu kuin tarina olisi jäänyt kokonaan kesken, vaikka en ainakaan lapsena huomannut, että kirjan loppu olisi ollut jotenkin vajaa.
Ihanaa, että sarja on päätetty julkaista nyt kokonaisuudessaan. Toivottavasti kirjoissa on edelleen sitä samaa viehätystä kuin silloin lapsenakin. Toinen osa on nimeltään Tietäjän lapsuus ja toukokuussa ilmestyvä kolmas osa on Taikuuden taakka.
Tietoa Diana Wynne Jonesista ja hänen kirjoistaan löytyy WSOY:n sivuilta. Risingsadow.netistä voi katsoa, miltä Noidan veljen aikaisempi painos näytti.
Lapsuuteni kirjasuosikki on Diana Wynne Jonesin Noidan veli, joka siis aloittaa Chrestomancin maailmat -sarjan. Kirja kertoo orvoista sisaruksista, Gwendolenista ja Ericistä eli Kissasta, jotka muuttavat upeaan linnaan asumaan. Gwendolen on noita, mutta Ericillä ei ole mitään taitoja. Lempinimi ei kuitenkaan ole tullut turhasta, sillä Ericin taidotkin paljastuvat lopulta.
Muistan kirjan tapahtumia vähän huonosti, mutta mieleen on jäänyt voimakkaasti kirjan tunnelma ja sellainen vanhanaikainen viehätys. Minun on pakko saada Noidan veli luettavaksi mahdollisimman pian, että pääsen lukemaan lisää sisarusten vaiheista. Nyt olo tuntuu vähän huijatulta – tuntuu kuin tarina olisi jäänyt kokonaan kesken, vaikka en ainakaan lapsena huomannut, että kirjan loppu olisi ollut jotenkin vajaa.
Ihanaa, että sarja on päätetty julkaista nyt kokonaisuudessaan. Toivottavasti kirjoissa on edelleen sitä samaa viehätystä kuin silloin lapsenakin. Toinen osa on nimeltään Tietäjän lapsuus ja toukokuussa ilmestyvä kolmas osa on Taikuuden taakka.
Tietoa Diana Wynne Jonesista ja hänen kirjoistaan löytyy WSOY:n sivuilta. Risingsadow.netistä voi katsoa, miltä Noidan veljen aikaisempi painos näytti.
Vau, en minäkään ollut ikinä tajunnut että Noidan veljeen on jatko-osia. Rakastin tätä kirjaa kun itse luin sen ensimmäisen kerran teininä, ja tykkäsin edelleen kun viisi-kuusi vuotta sitten luin sen lapsille. Tämä on niitä kirjoja, jotka jäivät elävästi mieleen.
VastaaPoistaKeksisinköhän jonkun sukulaislapsen, jolle nämä voisi ostaa lahjaksi... tietysti koeluvun jälkeen ;-)
Ystäväni suositteli joskus Diana Wynne Jonesin kirjoja, mutta en ole vielä lukenut yhtäkään. Ehkä tästä olisi hyvä aloittaa!
VastaaPoistaPiti tosiaan tavata tuota kirjan kantta jonkin aikaa ennen kuin kirjaimista sai selvää... :)
Aah, WSOYn puuttuva mainonta taas. Olen ihan innoissani näistä, kun myös omistan lapsuudesta jo ensimmäisen painoksen. Kannet ovat kovin epäonnistuneita. Onneksi olen kirjastossa töissä ja vieläpä valitsemassa ison kirjaston lastenosaston aineistoa. Toinen huonosti markkinoitu on tietysti Septimus Heap -sarja.
VastaaPoistaBooksy, kuulostaa lupaavalta, että pidit Noidan veljestä aikuisenakin. Kyllä mun tarvii saada kirjat mahdollisiman pian. :)
VastaaPoistaZephyr, kannattaa kokeilla! Tykkäsin tästä kirjasta niin paljon, että Gwendolen oli mun suosikkinimi pitkän. :D
Anonyymi, onpas sulla mukavan kuuloinen työ. Saat ostella kirjoja työksesi. ;) Septimus Heap on jäänyt multa lukematta just sen takia, etten ole kuullut siitä juuri mitään. Ihan vähän aikaa sitten kyllä suunnittelin, että pitäisi lukea kerralla ne kaikki.
Minä aloitin tätä kirjaa - siis tänä painoksena - kesällä. Minullekin Noidan veli oli lapsena läheinen kirja, luin sitä monet kerrat ja se vanhan painoksen kansikin oli ihana!
VastaaPoistaMutta järkytys. Multa jäi tämä kirja kesällä kesken. Ihmettelin, miten kirja tuntuu niin epäuskottavalta ja hitaasti etenevältä. Olenko liian potterisoitunut?
Lopulta kirja jäi kokonaan kesken, tai tuollahan se kirjajoukossa on edelleen kirjanmerkki välissään. En pakottanut itseäni loppuun. Ehkä halusin säästää edes osan lapsuuden lumosta...
Salla, voi ei... Nyt mua vähän jännittää, että tykkäänkö kirjoista edelleen. Onneksi olen aika lapsellinen tyyppi, joten ehkä nämä saavat vielä otteen minusta. :D
VastaaPoistaIhana tuo Sallan termi, potterisoitunut. Minun on ihan pakko lisätä se omaan sanavarastooni. :)
VastaaPoistaÄä, multa on kanssa mennyt ihan ohi jatko-osien olemassaolo. Luin joskus teinivaiheessa sen vanhan painoksen (tai ainakin kansi näytti tutulta) ja jonkun muun kirjan samalta tekijältä. Muistelen tykänneeni niistä, että nyt sitten pitäisi vaan suunnistaa kirjastoon ja lukea fantasiaa pitkästä aikaa.
VastaaPoistaLuulisi että se jatko-osa löytyisi kirjastosta aika helposti, kun kerran kukaan ei tiedä sen olemassaolosta. :D Paitsi siis kirjaston työntekijät :D
VastaaPoistaVoi kun tulisi uusi painos myös "Tuli ja myrkkykatkosta"!!!!! Se oli minun suuri rakkauteni ja haluan sen vielä joskus omaan kirjahyllyyni! Myös "Kyylän kyydissä" oli ihana <3
VastaaPoistaPitää alkaa pommittaa WSOY:tä uusintapainostoiveilla. :D
VastaaPoistaMä en ole tainnut muuten lukea lainkaan tuota Kyylän kyydissä -kirjaa. Tulen ja myrkkykatkonkin muistan tosi huonosti. Pitäisi lukea se kyllä uudestaan... Helmetin kirjastoissa näyttäisi kirjoja olevan vain muutama kappale.
pitääpä lukea nämä. pidin paljon jonesin rönsyilevästä talosta ja liikkuva- ja leijuvalinna olivat myös hyviä. (olen lukenut liikkuvan linnan myös mangana;) )
VastaaPoistaDiana Wynne Jones on kyllä aivan mahtava kirjailija. Pitäisikin lukea nyt ne suomennokset, joita en vielä ole lukenut. :)
VastaaPoista