Seth Grahame-Smithin kehittelemä Jane Austen -sovitus Pride and Prejudice and Zombies oli jonkinlainen kirjallinen sensaatio viime vuonna. Nyt kirja on saatu myös suomeksi ja vielä kiitettävän nopeastikin. Kuinka siis taipuu Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo zombeilla ja väkivallalla höystettynä?
Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit -kirjan tapahtumapaikkana on englantilainen pikkukaupunki, jossa asustaa Bennettien viisilapsinen perhe. Kaikki lapset ovat tyttöjä, joten perheen äidillä on suuri huoli siitä, pääsevätkö tyttäret naimisiin. Isä puolestaan on huolestunut ainoastaan siitä, pysyvätkö tyttäret hengissä. Siksi hän onkin kouluttanut koko katraasta taitavia taistelijoita. Taistelutaitoja onkin syytä pitää yllä, sillä Englannin on vallannut kauhea zombiepidemia.
Grahame-Smith on kirkastanut kirjan henkilöhahmoja jonkun verran, joten jo alunperinkin ironiset hahmot ovat nyt vieläkin terävämpiä. Bennettien äiti on vielä kauheampi pyrkyri ja Elizabethin nuoremmat sisaret vielä tyhjäpäisempiä kuin Austenin alkuperäisessä kirjassa. Elizabeth taas on kiinnostava yhdistelmä herkkyyttä, kipinöitä ja verenhimoa.
Parhaimmillaan kirjan ironia toimii todella mainiosti. Kahden lähes vastakkaisen tyylin yhdistäminen saa aikaan hykerryttäviä mielikuvia. En voi muuta kuin hihittää, kun hieno nainen sitoo helmansa kiinni, niin ettei hame valu korviin hänen esittäessään käsilläseisontaa herraseuralle. Siveää mutta akrobaattista touhua.
Varsinkin loppua kohden kirja pitää enemmän ja enemmän otteessaan – en olisi malttanut esimerkiksi jäädä aamulla työmatkabussista pois, kun olisin halunnut jatkaa lukemista. Pelloilla aivojen perässä ryömivät zombit ja piiloteltuja ilkeyksiä tiputtelevat kilpakosijattaret ovat näköjään aika lyömätön yhdistelmä.
Olen iloinen, etten lukenut tätä kirjaa kuitenkaan englanniksi, vaikka sitäkin suunnittelin. Luulen, että minulta olisi moni herkullinen yksityiskohta jäänyt huomaamatta. Suosittelen kirjaa varauksetta myös niille, jotka epäilevät sen riistävän alkuperäistä teosta. Mielestäni mikään olennainen ei kirjassa muutu, vaan Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit on säilyttänyt Austenin kirpakan älykkyyden.
Ensi keväänä onkin sitten merihirviöiden vuoro uiskennella Austenin maisemiin, kun Schildts julkaisee kirjan Järki ja tunteet ja merihirviöt. Sen kirjoittajana on tällä kertaa Ben H. Winters. Pitää varmaan lukea Austenin oma versio uusiksi sitä ennen, että tapahtumat palaavat taas mieleen.
Lukunäyte sivulta 13:
Herra Darcy käveli tiehensä, ja veri tuntui jähmettyvän Elizabethin suonissa. Häntä ei ollut koskaan loukattu näin. Soturin kunnia vaati hyvitystä. Hyvin hienovaraisesti Elizabeth kurotti kohti nilkkansa. Hänen kätensä tavoitti helman alle kätketyn tikarin. Hän aikoi seurata kopeaa herra Darcya ja leikata tämän kurkun auki.
Austen, Jane ja Grahame-Smith, Seth: Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit (Pride and Prejudice and Zombies, 2009). Suomentanut Virpi Vainikainen. Schildts, 2010.
Mielenkiintoista olisi lukea näitä, kun olen ihan vasta lukenut Austenin tuotannosta lähes kaikki kirjat. En vain tiedä, miten sytyn zombeille, mutta jos sanot tämän olevan hauska.... :)
VastaaPoistaMinähän alan jo vähitellen suorastaan odottaa, että saan tämän kirjan kirjastosta ;)
VastaaPoistaLuin tämän (ja sen toisen Austen zombien) englanniksi ja naureskelin minäkin. Vaatii tosin Austen-fanilta avointa mieltä ja huvittumaan valmista asenneta. Muuten voi lukeminen tuottaa tuskaa aina niissä kohdissa, joissa Austenin tunnelmalle on tehty lievää väkivaltaa...
VastaaPoistaOnneksi Austenin kirjaa ei kuitenkaan oltu käännetty päälaelleen, eli ei oltu esimerkiksi muutettu jotain hyvää hahmoa pahaksi tai toisinpäin. Että sikäli kirjan voi lukea ihan turvallisesti. ;)
VastaaPoistaKuuostaa ihan hulvattomalta. Tämä on varmaan pakko lukea... ;)
VastaaPoistaTästä tulee ensimmäisenä mieleen, että jossain illan istujaisissa on porukka miettinyt mikä olisi sellainen yhdistelmä asioita, joista ei voisi millään kirjoittaa samassa kirjassa. No, Jane Austen ja zombit. Ja sitten joku on heittänyt, että varmasti pystyy, paljonko löydään vetoa.. Ilmeisen onnistuneesti siis. Jostain syystä minulla on aikamoiset ennakkoluulot kirjaa kohtaan. Se liittyy tuohon zombi-sektoriin. Ei niinkään siihen, etten uskoisi kirjan olevan hauska ja yhdistelmän toimivan. Zombit vain hieman arveluttavat...
VastaaPoistaTeresitaa ja Tomomia voin lohduttaa, että kirjassa ei niitä zombeja ole mitenkään liikaa, vaikka niitä kyllä kuvataan aika havainnollisesti ja ällöttävästikin välillä. Tarinan keskiössä on kuitenkin edelleen ne sisarusten mieshuolet. :)
VastaaPoistaHipelöin tuota kirjaa kirjakaupassa muutamia päiviä sitten, mutta jätin hyllyyn. Nyt harmittaa! Pakkohan tuo on hankkia :D
VastaaPoistaSamaisessa kaupassa hiplasin muuten myös Anna Androidia, joka on (yllättäen, hih) tehty Anna Kareninan pohjalta. Sekin kiinnosti, mutta jäi kaupan hyllyyn tuolloin.
Elegia, oho, en ole kuullutkaan Anna Androidista! Mielenkiintoista ja kummallista. :D
VastaaPoistaTässä ihan piakkoin pitäisi ilmestyä suomeksi toinen tällainen Austen-adaptaatio, Järki ja tunteet ja merihirviöt. Sillä on eri kirjoittaja kuin tällä, mutta luulisin, että tyyli silti olisi samanlainen. http://www.schildts.fi/node/1930
Joku kirjabloggari on muistaakseni tämänkin ehtinyt jo enkuksi lukea.