George Orwell: Eläinten vallankumous

Jotkut kirjat ovat sellaisia, että niihin voi palata aina uudestaan ja ne tuntuvat silti jotenkin tuoreilta. Yksi tällainen kirja on George Orwellin Eläinten vallankumous. Olen nyt lukenut sen monen ikäisenä ja joka kerta olen löytänyt siitä jotain uutta. Päätin lukea kirjan taas uudestaan, kun huomasin että siitä oli tullut hauskan näköinen pokkaripainos.

Kirja kertoo maatilasta, jonka eläimet kyllästyvät huonoihin elinoloihinsa. Ne käynnistävät vallankumouksen ja saavat ajettua ihmiset pois maatilalta. Eläimille koittaa yltäkylläisyyden aika, kun työtä tehdään yhteiseksi hyväksi. Tätä ei kuitenkaan kestä kauaa, vaan pian ahneus ja vallanhimo voittavat. Ongelmat voidaan kiteyttää yhteen lauseeseen: ”Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.”

Eläinten vallankumous on satiiri Venäjän vallankumouksesta, mutta vaikka siitä ei mitään tietäisikään, kirja toimii vertauskuvana vallasta yleensä. Ja ennen kaikkea vallan turmelevasta vaikutuksesta. Maatilan eläimet ovat ihmisten arkkityyppejä, joiden joukosta voi löytää myös itsensä. Lukiessaan voi miettiä, miten itse toimisi kyseisessä tilanteessa – olisiko turhamainen Mollie vai rehti Jysky.

Kirja ei anna kovin positiivista kuvaa poliitikoista, mutta ei kyllä tavallisesta kansastakaan. Siat käytävät häikäilemättömästi muita eläimiä hyväkseen, mutta silti nämä seuraavat ja tottelevat sikoja kiltisti kuin pässit narussa. Vallan voi ottaa se, joka sitä kehtaa eniten käyttää, ja vanhat ideologiat on aina helppo vaihtaa uusiin.

Suurista ajatuksista huolimatta kirja on todella nopealukuinen ja lyhyt. Pokkarinakin siinä on vain 126 sivua tekstiä. Myös kirjan esipuhe kannattaa lukea. Se kertoo lyhyesti Orwellin elämästä ja kirjan kirjoittamiseen johtaneista poliittisista pettymyksistä. Tämän sujuvampaa klassikkojen lukeminen ei oikein voi olla.

HUOM koululaiset ja opiskelijat: Ettehän kopioi tekstiä. Ja kannattaa muistaa, että teidän opettajanne osaavat käyttää googlea ihan yhtä hyvin kuin tekin.


Lukunäyte sivulta 29:
– Mitä kaikelle tuolle maidolle tapahtuu? muuan kysyi.
– Jones sekoitti sitä joskus vähäsen meidän ruokaamme, yksi kanoista sanoi.
– Älkää piitatko maidosta, toverit! Napoleon huusi ja asettui sankojen eteen. – Siitä pidetään kyllä huoli. Heinänteko on tärkeämpi. Toveri Lumipallo johtaa teitä. Minä tulen perässä parin minuutin kuluttua. Eteenpäin, toverit! Heinä odottaa.
Niinpä eläimet marssivat heinäpellolle aloittaakseen heinänteon, ja kun ne illalla palasivat, huomattiin maidon kadonneen.

Orwell, George: Eläinten vallankumous (Animal Farm, 1945). Suomentanut Panu Pekkanen. 11. painos. WSOY, 2010.