Lyhyt katsaus vuonna 2011 lukemiini kirjoihin

Tarkoitukseni oli koota vuoden luetut kirjat ja blogin tilastoja samaan kirjoitukseen, mutta ihastuin Sallan tilastoihin niin paljon, että päätin jakaa aiheeni kahteen eri tekstiin. Tässä kirjoituksessa on siis pelkkää tilastotietoa vuoden aikana lukemistani kirjoista.

Luin tämän vuoden aikana 133 kirjaa, mikä on varmasti aikuisikäni ennätys. Mukana listassa on myös muutamia sellaisia kirjoja, joita en ole lukenut ihan kokonaan, esimerkiksi tietokirjoja. Kesken jätettyjä kirjoja en ole lisännyt, vaikka niistäkin kyllä saisi mielenkiintoista tilastotietoa. Vuoden aikana lukemani kirjat löytyvät tuosta yläpalkin sivulehdeltä.

Suurin osa lukemistani kirjoista oli kaunokirjallisuutta, 110 kappaletta eli 83 %.  Tietokirjoja oli 19 eli 7 % kaikista lukemistani kirjoista. Sarjakuvat, runot ja elämäkerrat jäivät säälittävälle yhdelle prosentille. Elämäkerroiksi laskettavia kirjoja oli kaksi, mutta muita vain yksi. Joukossa oli paljon rajatapauksia sekä sellaisia kirjoja, jotka kuuluivat useampaan ryhmään. Olenkin mielivaltaisesti päättänyt niiden sijoittelusta taulukkoon sen mukaan, mikä minusta parhaalta tuntui. Pahoittelen muuten taulukoiden pientä tekstikokoa, en tajunnut suurentaa sitä ennen kuin tein siitä kuvan. Klikkaamalla näkee tarkemmin.

Kaunokirjallisuuden kohdalla minua kiinnosti myös se, paljonko luin kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta. Itselläni on ollut sellainen käsitys, että suomalainen kirjallisuus jää koko ajan ulkomaisen jalkoihin. Ilahduinkin huomatessani, että sitä oli kuitenkin hiukan yli neljäsosa lukemistani kirjoista. Suurin osa kotimaisista kirjoista oli nuortenkirjoja, joten voin olla niiden osalta tyytyväinen.

Kirjablogeissa on aika-ajoin ollut keskustelua siitä, minkä maalaisia kirjoja bloggarit lukevat. Ennakkoaavistukseni oli, että minun osaltani suurin kirjamaa on Yhdysvallat fantasiakirjojen painotuksen mukaan. Niin kävikin, että jopa 59 tänä vuonna lukemaani kirjaa tuli Yhdysvalloista. Yksi suuri syy tähän määrään on Harlequin-kirjat, joita luin vuoden aikana 24. Toisella sijalla komeilee Suomi ja kolmannella odotetusti Iso-Britannia. Lopussa on pari kirjaa, joiden kotimaata en oikein osannut päätellä, joten merkitsin molemmat ylös.

Koska kotimaa ei ole sama asia kuin kieli, tein vielä taulukon kirjoja alkukielistä. Alkukielissä jyrää odotetusti englanti 83 kirjalla ja 62 %:lla. Toisena tulee suomi ja ilokseni ruotsi kapusi kolmanneksi. Luin tänä vuonna kuusi ruotsista käännettyä kirjaa, kolme Ruotsista ja kolme Suomesta. Vähemmistössä ovat saksa, ranska ja japani. Ainoa ongelmakirja tässä ryhmässä oli Haruki Murakamin Suuri lammasseikkailu, joka toki on japaninkielinen mutta on käännetty suomeen englannista. Jätin sen alkukieleksi kuitenkin japanin.

Tältä näyttivät siis tämän vuoden tilastot luettujen kirjojan osalta. En ole varsinaisesti yllättynyt mistään, paitsi ehkä suomalaisten kirjojen melko kiitettävästä osuudesta. Tilastojen tekeminen rakkaasta harrastuksesta oli todella hauskaa, joten tällaisia pikkupiirakoita tulee blogiin varmaan toistekin.

Käytän kirjojen listaamiseen LibraryThing-sivustoa, johon listaan sekä lukemani että omistamani kirjat. Tilastojen tekeminen luetuista kirjoista oli helppoa, sillä sivuilla pystyy lisäilemään avainsanoja kerralla useampiinkin kirjoihin. Sain tehtyä tilastoja sellaisistakin asioista, joissa minulla ei aiemmin ollut avainsanoja.