Siirry pääsisältöön

Steph Swainston: Aika on lahjoista suurin

Steph Swainstonin Aika on lahjoista suurin on Nelimaasta kertovan sarjan toinen osa. Sarja kertoo keisarin valvonnassa olevista kuolemattomista, jotka puolustavat Nelimaata ja valvovat maan oikeuksia. Pääosassa on Jant, ainoa lentokykyinen ihminen, joka toimii kuolemattomien Piirin sanansaattajana. Edellisen kirjan vihollinen on ainakin tilapäisesti pysäytetty, mutta rauha ei silti näytä pysyvän.

Pidin sarjan ensimmäistäkin osasta, mutta tämä Aika on lahjoista suurin ilahdutti minua varsinkin teemoillaan. Kirjassa on yllättävän paljon syvyyttä. Mukana on lisäksi todella mahtavia yksityiskohtia, jotka ilahduttavat ja hykerryttävät lukijaa. Monet asiat ovat olleet varmaan hankalia kääntää, esimerkiksi aikakärpänen, jonka avulla voi siirtyä ajassa taaksepäin. Ajatuksena aivan mahtava, mutta käännöksenä idea on hiukan hukassa.

Tämä kirja muistutti jollain tavoin tuota juuri arvioimaani Andrzej Sapkowskin Kohtalon miekkaa, sillä tässäkin sarjan toisessa osassa paneuduttiin enemmän päähenkilön sisäiseen maailmaan. Huumeriippuvuus ja pelot tekevät kuolemattomasta sanansaattajasta yllättävän inhimillisen hahmon. Pidin Jantista Aika on lahjoista suurin -kirjassa paljon enemmän kuin ensimmäisessä.

Aika on lahjoista suurin on vetävä ja toimiva tarina, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kirja alkaa totaalisen tylsällä maisemakuvauksella, jotka kirjan alussa ovat minulle aina tervanjuontia. Toinen outous on kirjan keskivaiheilla ilmestyvä harlekiinikohtaus, eli erittäin yksityiskohtaisesti kuvailtu lemmenleikki. Varsinkaan jälkimmäinen ei ollut kirjassa oikein omalla paikallaan. Mutta muuten pidin kirjasta oikein paljon.
 
Swainstonin sarja on jännä siitä, että se koostuu osasista, jotka eivät oikein tahdo sopia yhteen. Se on toisaalta häiritsevää mutta samalla se luo sarjaan outoa viehätystä. Kun kesken fantasiatarinan törmää pitsaan ja autoon, saa tehokkaan muistutuksen siitä, miten helposti sitä lukijana turtuu odottamaan tiettyjä lainalaisuuksia jopa fantasiakirjoista. Tällaiset herätykset ovat aina hyväksi kirjoissa. Suosittelen!

Lue myös arvioni sarjan ensimmäisestä kirjasta, Kuolemattomien kaarti.

Aika on lahjoista suurin on arvioutu myös Taikairjaimet-blogissa.

Lukunäyte sivulta 89:
Siemaisin terästettyä viiniäni ja katselin, kuinka Myrskylinnun vihreä vanavesi kaareutui kuin pitsi värttinästä. Taivaanranta loittoni: odotin ukkosenjyrähdystä tai jotain vastaavaa, kun se sulautui usvaan ja katosi. Tuijotin siihen suuntaan vielä kauan, painoin sijainnin mieleeni. Tunnissa Myrskylintu kuljettaisi minut liian kauan, jotta voisin lentää kotiin. 

Aika on lahjoista suurin Liken sivuilla ja Adlibriksessä.

Swainston, Steph: Aika on lahjoista suurin (No Present Like Time, 2005). 448 sivua. Suomentaneet: Hannu Tervaharju ja Taina Rönkkö. Like, 2011.

Kommentit

  1. Hieno kakkososa sarjassa. Usein toinen kirja pääsee notkahtamaan aloitusosan jälkeen, mutta Aika on lahjoista suurin pitää tason. Toivottavasti kirja on päässyt Tähtifantasia-palkintoehdokkaaksi, jotka on jo valittu, mutta ei julkistettu. Hieman jännittää.

    VastaaPoista
  2. Raija, minusta tuntuu, että pidin tästä kirjasta enemmän kuin ensimmäisestä. Ja se on sentään aika harvinaista! :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti