Kohtalon miekka on episodirakenteinen kertomus, jonka keskeinen henkilö on Geralt, tunteettomaksi kasvatettu noituri, hirviöiden metsästä ja maankiertäjä. Edellinen kirja, Viimeinen toivomus, oli oikeastaan novellikokoelma, mutta tämä toinen kirja on rakenteestaan huolimatta kiinteämpi kokonaisuus.
Tärkeäksi osaksi kirjaa nousee Geraltin sisäinen elämä. Tarina paneutuu myös ruotimaan tarkemmin miehen suhdetta Yenneferiin, velhonaiseen. Kohtalon miekassa päästään toki painimaan kaikenlaisten vihamielisten hirviöiden kanssa, mutta yllättävän suureen osaan nousevat ne oliot, jotka eivät kuulu Geraltiin tiukaan hirviömuottiin. Niitä mies ei voi tappaa.
Tämä kirja oli asenteeltaan hiukan synkeämpi kuin odotin, eikä siinä ollut aikaisemman osan pimeää hulvattomuutta. Kohtalon miekka kasvaa syvemmälle Geraltin mieleen luodaten tunteettomuuden ja tunteiden rajaseutuja. Se herättää kysymyksiä siitä, mitkä reaktiot johtuvat tunteista, mitkä taas noudattavat pelkkää odotuksenmukaisuuden kaavaa. Nautin kirjan lukemisesta todella paljon.
Kohtalon miekka on nokkela, hyvin kirjoitettu, syvällinen ja todella viihdyttävä. Lisäksi suomennos on raikas ja kekseliäs, ja siinä on hyödynnetty myös sanoja, jotka eivät ole niitä kaikkein tavanomaisimpia. Noituri-sarja on ehdottomasti fantasiakirjallisuuden kärkeä, ja odotan jo seuraavaa osaa. En usko, että sen lukemista pystyn lykkäämään, kun kerran takana on kaksi näin loistavaa osaa. Kolmas osa, Haltiain verta, ilmestyy kesällä, ja se on rakenteeltaan kokonainen romaani. Tulisipa jo kesä!
Lue myös arvioni sarjan edellisestä osasta, Viimeinen toivomus.
Kohtalon miekasta löytyy arviot myös ainakin näistä blogeista: Morren maailma, Taikakirjaimet ja Kadonneet kirjanmerkit.
Lukunäyte sivulta 7:
Valkotukkainen mies kumartui ja kampesi aukosta ylös oudon rohjakkeen, jonkin kummallisen muotoisen, pölyyn ja vereen tahriutuneen ruumiin. Mies piteli otusta sen pitkästä, liskomaisesta hännästä ja heitti sen sitten sanaakaan sanomatta oltermannin jalkojen juureen. Oltermanni hypähti taaksepäin niin että törmäsi sortuneeseen muurinpätkään ja jäi sitten tuijottamaan olion käyrää linnunnokkaa, kalvomaisia siipiä ja suomujen peittämistä jalkateristä törröttäviä siipimäisiä kynsiä. Pulleaa kaulaa, joka oli joskus ollut kirkkaanpunainen mutta oli nyt ruosteenruskea. Lasimaisia, syvälle painuneita silmiä.
Kohtalon miekka WSOY:n sivuilla ja Adlibriksessä.
Sapkowski, Andrzej: Kohtalon miekka – Noituri 2 (Miecz Przeznaczenia, 1993). 404 sivua. Suomennos: Tapani Kärkkäinen. WSOY, 2011.
Jee!! Arvasin, että tykkäät tästäkin :) Ja voinen yhtyä sekä suomennoskehuun että kesän odotteluun.
VastaaPoistaAi hitsi, tuli susta mieleen että unohdin lisätä linkkejä muiden arvosteluihin, eli pitää vähän päivittää. :D Mahtava kirja!
VastaaPoistaMinulla olisi tämä ja edeltävä osa seuraavana lukulistalla.
VastaaPoistaToivottavasti tarina on kuitenkin vähän aikuismaisempi kuin useimmat nykyfantasiat tuntuvat olevan. Tai sitten olen vain eksynyt väärälle hyllylle.
Ainakin arviostasi päätellen tulen kyllä pitämään tästä.
Johnny, uskon, että tämä sopii oikein mainiosti aikuisempaan makuun. :)
VastaaPoistaNo voi höh, nyt en uskalla lukea juttuasi, sillä kirjoitan tästä myöhemmin tällä viikolla - sain juuri loppuun tunti sitten! Ja koska olen lukenut tämän, olen varma että tykkäsit! Palaan tarkistamaan asian kun olen saanut omat ajatukseni järjestykseen...
VastaaPoistaBooksy, hihii, mahtavaa! Odottelen jo sun kirjoitusta! :)
VastaaPoistaHyvä juttu! Olen samaa mieltä siitä, että suomennos on raikas ja kekseliäs. Tuo kysymyksesi "mitkä reaktiot johtuvat tunteista" on hyvä... Geralt on tässä sillä tavalla jännä hahmo, että hän on tuntuu jatkuvasti kieltävän tunteitaan - ja samalla noudattaa niitä koko ajan :D Siitä voisi tulla naivia, mutta ei kumminkaan tule.
VastaaPoistaMainio kirja kaikkiaan!
Booksy, mua vähän huolestuttaa, millainen se seuraava, kokonainen romaani sitten on, kun kerran nämä novellikokoelmat ovat näin hyviä. Jos se onkin ihan erilainen kuin odotan?
VastaaPoistaOllaan luottavaisella mielellä vaan... Sapkowski on osoittanut osaavansa rakentaa tarinaa, eiköhän se romaanimuotokin luonnistu. Huomasitko muuten että Kohtalon miekka sai tunnustusta? Kivaa että vähän spefimpääkin nousee esiin :D
VastaaPoistaOho, EN huomannut! Olen ollut kiireeni keskellä hyvin itsekäs ja itsekeskeinen, ja olen tipahtanut sivistyksen ulkopuoelle. Huoh. Ehkä täältä joskus vielä pääsee kiipimään pois.
VastaaPoista