Piipahdin eilen Seurahuoneella tutustumassa Bazarin syksyn kirjoihin. Olin ensimäistä kertaa Seurahuoneella ja olin hyvin vaikuttunut hienosta paikasta. Se loi juhlavat puitteet muuten rennolle kirjatapaamiselle. Bloggarikollegat Hanna ja Katja ovat jo ehtineet raportoida tapahtumasta kuvien kera, joten koska minulla ei ole kuvia esiteltävänä, kerron minua kiinnostavista Bazarin uutuuskirjoista.
Laura Gallego García:
Idhunin kronikat II: Herääminen
Tämä nuorten fantasiakirja on toinen osa viime syksynä ilmestyneelle Vastarinta-kirjalle. Sarja on minusta kiinnostava ja lisäksi se saa pisteitä espanjalaisuudestaan. Kannatan ehdottomasti kirjojen kääntämistä muistakin kielistä kuin englannista.
John Boyne:
Nooa Notkoniitty karkaa kotoa
Kirja oli minulla vahvalla ehkä-listalla, kunnes kuulin eilen, että kirjassa on mukana mäyräkoira. Mäyräkoirat ovat koirien ykkösiä, joten kirja pitää ehdottomasti lukea! Kirjan juoni on myös kiehtova.
David Safier:
Huono karma
Hauskalta kuulostava kirja siitä, mihin huono käytös voi johtaa ja miten vaikea on nousta karman ketjussa ylöspäin. Luultavasti siis hauska ja viihdyttävä kirja.
Sara Gruen:
Apinatalo
En ole lukenut kirjailijan edellistä kehuttua kirjaa Vettä elefanteille, mutta tämä kirja kiinnosta silti. Bonobot ovat sympaattisia ja kirjan juoni kutkuttavan ajankohtainen.
Nämä kirjat siis kiinnostavat minua eniten Bazarin syksystä. Eilen Seurahuoneella oli paikalla myös ruotsalainen dekkarikaksikko, Michael Hjorth ja Hans Rosenfeld, joiden kirja Mies joka ei ollut murhaaja on juuri ilmestynyt. Vaikka miehiä oli hauska kuunnella ja heidän ällöttävä päähenkilönsä kuulostaa kiinnostavalta, en usko, että kirja kuitenkaan nousee lukulistalleni. Tunnustan, että olen dekkarivammainen. Olen kyllä ajatellut lukea tänä syksynä yhden dekkarin, mutta epäilen kallistuvani toiseen suuntaan. Nämä muut sen sijaan päätynevät suoraan lukulistalle.
Idhunin kronikat II: Herääminen
Tämä nuorten fantasiakirja on toinen osa viime syksynä ilmestyneelle Vastarinta-kirjalle. Sarja on minusta kiinnostava ja lisäksi se saa pisteitä espanjalaisuudestaan. Kannatan ehdottomasti kirjojen kääntämistä muistakin kielistä kuin englannista.
John Boyne: Nooa Notkoniitty karkaa kotoa
Kirja oli minulla vahvalla ehkä-listalla, kunnes kuulin eilen, että kirjassa on mukana mäyräkoira. Mäyräkoirat ovat koirien ykkösiä, joten kirja pitää ehdottomasti lukea! Kirjan juoni on myös kiehtova.
David Safier:Huono karma
Hauskalta kuulostava kirja siitä, mihin huono käytös voi johtaa ja miten vaikea on nousta karman ketjussa ylöspäin. Luultavasti siis hauska ja viihdyttävä kirja.
Sara Gruen:Apinatalo
En ole lukenut kirjailijan edellistä kehuttua kirjaa Vettä elefanteille, mutta tämä kirja kiinnosta silti. Bonobot ovat sympaattisia ja kirjan juoni kutkuttavan ajankohtainen.
Nämä kirjat siis kiinnostavat minua eniten Bazarin syksystä. Eilen Seurahuoneella oli paikalla myös ruotsalainen dekkarikaksikko, Michael Hjorth ja Hans Rosenfeld, joiden kirja Mies joka ei ollut murhaaja on juuri ilmestynyt. Vaikka miehiä oli hauska kuunnella ja heidän ällöttävä päähenkilönsä kuulostaa kiinnostavalta, en usko, että kirja kuitenkaan nousee lukulistalleni. Tunnustan, että olen dekkarivammainen. Olen kyllä ajatellut lukea tänä syksynä yhden dekkarin, mutta epäilen kallistuvani toiseen suuntaan. Nämä muut sen sijaan päätynevät suoraan lukulistalle.
Kuten tuossa Kariston syyskirjojen kohdalla totesit Anu Holopaisen sarjasta, että on aina yhtä kauheaa, kun törmää johonkin mielenkiintoiseen sarjaan, josta ei ole kuulutkaan ja josta on ilmestynyt jo monta osaa. Tuo nimenomainen sarja ja tämä Garcían sarja kuulostavat todella kiinnostaville ja törmään kumpaakin vasta nyt... Joten kiitos vinkeistä!
VastaaPoistaTäällä on toinen dekkarivammainen. :) Tosin luin kesällä yhden (Läckbergin Merenneito), josta pidin.
VastaaPoistaKuten aikaisemmin kerroin, minuakin kiinnostavat Boynen, Safierin ja Gruenin kirjat. Lisäksi aloin varovaisesti kiinnostua siitä Gregoryn historiallisesta romaanista Valkoinen kuningatar. Minulle voisi olla ihan virkistävää vaihtelua tarttua historialliseen lukuromaaniin.
Kiitos vielä seurasta. Oli mukava nähdä!
Huono karma ja Apinatalo taitavat nousta pakko lukea -listalle. Toisaalta tuo dekkarikin alkoi vähän kiinnostaa, tykkään lukea niitäkin välillä.
VastaaPoistaJa nuo sarjat on kyllä paha juttu. Jos semmoisen aloittaa, niin usein on vähän vaikea jättää kesken.
Minkä tyyppinen tuo fantasiakirjasarja on? Olen sitä muutamia kertoja miettinyt miehelleni lahjaksi (pitää fantasiakirjoista) ja ensimmäisessä osan kansissa hehkutus oli melko suurta. Mieheni on nauttinut niin Pottereista, Tulen ja jään laulusta, Robin Hobbin kirjoista, Tolkienin kirjoista, Maameren tarinoista, Tuulen nimestä jne. Mietin, että onko tuo sarja jotenkin liian lapsellinen vai ihan kiinnostava myös aikuisesta lukijasta?
VastaaPoistaTeresita, kyllä. Tieto lisää tuskaa! :D Katselin niita Holopaisia kirjastossa, mutta en vielä lainannut. Olisi kyllä pitänyt...
VastaaPoistaKatja, myös se Valkoinen kuningatar kiinnostaa mua, mutta luen sen jos ehdin ;)
Tessa, olen pahassa sarjakoukussa. En millään malttaisi jättää sarjoja kesken ees silloin, kun niiden taso laskee.
Sonja, mun mielestä tuo sarja on enemmän hiukan nuorempien makuun. Toisaalta siinä on sellainen kiinnostava feminiininen aspeksti, jota nuoret eivät ehkä huomaa, mutta tarinan kolmiodraama saattaa olla aikuiselle miehelle vähän liian teiniä. Itse kyllä pidin kirjasta siitä draamasta huolimatta, mutta en sitä ehkä kuitenkaan miehellesi suosittelisi. :D
Huono karma taitaa päästä minun lukulistalleni, kiitos kun toit sen tietoisuuteeni.
VastaaPoistaMinä luin Valkoisen kuningattaren englanniksi viime vuonna ja pidin siitä kovasti, mutta toisaalta olen myös aika lailla kallellani historiallisen fiktion suuntaan, joten olen ehkä vähän puolueellinen suosittelija. :D
Vähän aiheen vierestä, mutta toivottavasti luet jossain vaiheessa myös tuon Vettä elefanteille -kirjan :) Apinatalo pääsee minunkin luettavien listalle (vaikka en ole edes kuvausta lukenut). Vähän vaikuttaa siltä, että kirjastolakko muuttuu kirjastorajoitukseksi eli lainaan ihan vain pari kirjaa kerrallaan ;)
VastaaPoistaMinullakin on dekkarivamma, tosin yritän sinnekin suuntaan totutella. Luen juuri Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut. Täytyy tunnustaa, että ei edelleenkään ole minun genre...
Norkku, hyvä historiallinen fiktio kyllä kiehtoo minuakin, joten on kiva kuulla, että sinä olit pitänyt tuosta. Vahvalle ehkä-listalle siis. (Ei mulla oikeasti ole mitään listoja näistä muualla kuin päässäni :D)
VastaaPoistaVillasukka, olen kuullut tosi paljon kehuja elefanteista, mutta jostan syystä kirja on jäännyt silti lukematta. Kummallista.
Kirjastolakko on ihan huono idea! Muistaakseni Jennin Koko lailla kirjallisesti -blogissa asiasta puhuttiin ja joku kirjaston työntekijä kertoi, että kirjastojen lainausmääriä tarkkaillaan todella paljon. Eli mitä enemmän me lukutoukat lainaamme, sitä paremmin kirjastoilla menee. Eli hus kirjastoon siitä! :D
Mä itse asiasa pidän joistain Agatha Christien dekkareista ja tykkään siitä Hercule Poirot -sarjasta, joka nyt pyörii telkkarissa. Dekkarivammani ulottuu enemmän tänne nykydekkariosastoon. :D
Enhän minä muuten lakkoilisi, mutta kun lainailu lähti lapasesta: hamstrasin aina vain uusia kirjoja ennen kuin sain edellisiä luettua ja ylityöllistin itseni ;) Nyt täytyy nollata tilanne eli lukea nuo jo lainassa olevat ja vasta sitten lainata uusia. Eli sen pitempää lakkoa en suunnittele, kirjastohan on yksi parhaimpia palveluja :)
VastaaPoistaHihii, uskotaan! :D kirjastossa on todella vaikea käydä ilman, että mukaan tulee herätelainoja. Mua häiritse se, kun kotona on monena lainauskertana tulleita kirjoja, joiden eräpäivistä ei voi olla ihan varma. Tosin muutenkin mun kirjat aina myöhästyvät. ;)
VastaaPoista