torstai 29. syyskuuta 2011

Annika Luther: Kodittomien kaupunki

Ekokatastrofien jälkeisessä maailmassa selviytyminen on nyt todella suosittua niin aikuisten kuin nuortenkin kirjoissa. Aiheeseen on tarttunut myös Annika Luther, joka on minulle uusi kirjailija, vaikka on ollut aiemmin mm. Finlandia Junior -ehdokkaana. Kirjassaan Kodittomien kaupunki (De hemlösas stad) Luther kertoo veden alle jääneestä maailmasta, jossa Helsinki ja rannikkoseudut on hylätty ja uudeksi pääkaupungiksi on noussut Jyväskylä.

Kodittomien kaupungin päähenkilö on Lilja, joka on saanut pakkomielteen Helsinkiin jääneestä tädistään. Lopulta Lilja päättää karata ja etsiä sukulaisensa omin nokkinensa. Pako uudesta pääkaupungista valvovien silmien alta ei ole helppoa, mutta se on vain pieni osa niistä ongelmista, joita Lilja joutuu kohtaamaan myöhemmin. Mutta vaikeuksista huolimatta Liljaa odottaa uponneessa kaupungissa myös iloisia hetkiä, ystävyyttä ja tietysti kasvamista.

Luther on poiminut kirjaan mukaan monia yhteiskunnallisia teemoja, joista hän on saanut sekoitettua persoonallisen keitoksen. Esimerkiksi maahanmuutto ja sen aiheuttamat ongelmat on kirjassa käännetty täysin päälaelleen.  Lilja saa nimittäin jossain vaiheessa huomata olevansa ulkopuolinen tunkeutuja, jonka naurettavat tavat ja rumat vaatteet kauhistuttavat valtaväestöä. Myös ympäristöongelmat, ihmisen ja luonnon sopusointu sekä oman identiteetin etsintä ovat kirjassa esillä.

Vaikka Kodittomien kaupunki on nuortenkirja, se ei oikeastaan ole nuortenkirjamainen. Toki tarina kertoo kasvamisesta, mutta keskenkasvuisesta päähenkilöstään huolimatta kirjan kieli tuntuu aikuiselta. Se ei ole ahmittavan helppoa, vaan sitä oli jopa vähän hidasta lukea. Dialogit olivat minusta erittäin sujuvia ja varsinkin Liljan keskusteluja itsensä kanssa oli hauska lukea, ja ne muistuttivatkin eniten nuortenkirjojen kieltä.

Pidin erityisen paljon Kodittomien kaupungin asenteesta. Siitä, että maailma ei tule yhtäkkiä päätökseensä tai tarinat eivät noin vain lopu. Niihin molempiin osallistutaan vain rajatun hetken ajan, mutta sen jälkeen maailma ja tarinat jatkavat menoaan. Vaikka kirja päättyikin, minulle jäi sellainen tunne, että itse tarina ei loppunut. Kirja ei myöskään päättynyt ollenkaan kliseisesti, vaan se oli onnellisesta lopusta huolimatta erittäin uskottava.

Kodittomien kaupunki ei oikeastaan muistuta mitään aikaisemmin lukemaani kirjaa, ja voin suositella sitä ihan kaikenikäisille. Lisähupia lukija saa siitä, kun voi yrittää tunnistaa veden alle jääneitä rakennuksia ikkunakoristeiden avulla. Vaikka olen nyt Helsingissä asunutkin kuutisen vuotta, en silti oikein onnistunut tässä. Viimeksi ratikassa istuessani kenotin pää vinossa ja yritin pohtia, miltä mikäkin katu näyttäisi puoliksi uponneena.

Lukunäyte sivulta 79–80:
Aurinko oli jo painunut melko alas länteen ja illan valo värjäsi koko tuhruisen ja ränsistyneen kaupungin pehmeällä, kellanpunaisella kajolla. Äkkiä oli niin kaunista, että Lilja huokaisi. Kaupunki oli suurempi kuin hän oli koskaan voinut kuvitella, ja nyt he lipuivat jälleen aution ja tyystin ränsistyneen alueen halki. Mainingit kohoilivat laivan alla ja kun hän kumartui, hän näki miten isot tummanvihreät kalat uivat sisään ja ulos valtavan tiilirakennuksen pylväitten lomitse. Oliko se joskus ollut tehdas? Ikkunaton linna tai kukaties vankila?

Kodittomien kaupunki Teoksen sivuilla ja Adlibriksessä.

Luther, Annika: Kodittomien kaupunki (De hemlösas stad). Suomentanut Asko Sahlberg, ulkoasu Otto Donner. Teos & Söderströms, 2011.

14 kommenttia:

  1. Onpa mielenkiintoisen oloinen kirja! En ollut tästä kuullutkaan. Mulle tuli maailmanloppuaiheesta mieleen myös Johanna Sinisalon tämän syksyn uutuus, haluan lukea ehdottomasti senkin.

    VastaaPoista
  2. oho. onneksi olen löytänyt kirjablogit, tämäkin olisi varmaan muuten mennyt ohi! kiitos kovasti vinkistä!

    VastaaPoista
  3. Jenni, Sinisalon kirja on ehdottomasti munkin lukulistalla!

    Liina, lukulistalle siis tämäkin vaan! :D

    VastaaPoista
  4. Kuulostaapa todella mielenkiintoiselta kirjalta. Tuo veden alle jäänyt maailma kiehtoo, ja tuo mitä kirjoitit tarinoiden jatkumisesta oli myös kiinnostavaa.

    Tämän laitan korvan taakse :)

    VastaaPoista
  5. Samaa mieltä edellisten kanssa! Pakko vaan laittaa listalle, niin kiinnostavalta sait kuulostamaan :-)

    VastaaPoista
  6. Ihan uusi nimi minullekin, mutta kuulostaa kiinnostavalta!

    VastaaPoista
  7. Nyt ei tähän postaukseen liity, mutta oletko koskaan lukenut Pimeyden rakastajaa? Entä muita viidestä jatko-osista? Aattelin vaan että tiedätkö minkä oloinen kirja.. :)

    VastaaPoista
  8. Tämä kuulostaa semmoiselta kirjalta, että kun seuraavan kerran käyn kirjastossa, yritän bongata sitä sieltä. :)

    VastaaPoista
  9. Liisa, minäkin pidän kaikista vedenpaisumustarinoista, vaikka tässä pysyttiinkin veden pinnan yläpuolella. :)

    Booksy ja Luru, olisi kiva lukea, mitä pidätte kirjsta. :)

    Sini, mä en ole lukenut sitä Wardin sarjaa, vaikka olen monta kertaa miettinyt että pitäisi. :D Onko Risingshadow-foorumi sulle tuttu? Jos ei, niin kannattaa tutustua! Sieltä löytyy esimerkiksi monia arvioita tuosta sarjasta: http://fi.risingshadow.net/library?action=author&author_id=1971

    Jossu, toivottavasti onnistut bongauksessa! :D

    VastaaPoista
  10. Ensin kuulosti tuntemattomalta, mutta oon tuolla tainnu käydä kurkkaa joskus joistakin kirjoista tosiaan :D

    VastaaPoista
  11. Sini, no sieltä ainakin löytyy arvioita monista fantasiakirjoista. :D

    VastaaPoista
  12. Hyvä arvostelu hyvästä kirjasta! Luin Kodittomien kaupungin eilen yhdeltä istumalta ja olin erittäin vaikuttunut (ja kirjoitinkin siitä Risingshadowsiin :)).

    Helsingin karttaa luin rinnalla ja oli mahtavaa oivaltaa, minne tietyt tapahtumat sijoittuivat (ilman karttaa en olisi hoksannut, missä esim. Tähtitornin mäki - tai vuori - on, koska en kaupunkia kovin hyvin tunne).

    Suosittelen vahvasti myös muita Lutherin kirjoja: Ivoria, Kadotettu metsä ja Kirje maan ääriin.

    Eiska

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Eiska, kiitos kommentista! :)

      Hyvä idea tuo kartan kanssa lukeminen. Siitä olisi ollut minullekin apua, kuten ehkä myös jostain Helsingin patsaat -oppaasta. :D

      Tuo Kirje maan ääriin kiinnostaa minua tosi paljon. Pitää jossain vaiheessa lukea se. :)

      Poista
  13. Kirja on täyttä Paskaa! Luen sitä tällä hetkellä eikä siinä tapahdu mitään.

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...