maanantai 12. syyskuuta 2011

Anu Holopainen: Welman tytöt – Syysmaa 1

Koska olen jotenkin onnistunut ohittamaan Anu Holopaisen Syysmaa-sarjan, päätin sivistää itseäni ja tartuin sarjan ensimmäiseen osaan Welman tytöt. Minua vähän nauratti takakannen luonnehdinta, jonka mukaan kirja sopii varttuneille nuorille. Yritin miettiä, minkä ikäisiä lukijoita tuo määritelmä tarkoittaa, mutta en oikein saanut tartuttua siihen. Ilmeisesti se on jotain varhaisnuorten ja nuorten aikuisten välillä?

Welman tytöt aloittaa siis kertomuksen Syysmaasta, joka on miehinen yhteiskunta. Naiset ovat alistettuja ja esineellistettyjä. Heidän tehtävänään on kodin hoitaminen ja lasten synnyttäminen. Naisten ei ole sallittua omistaa mitään, opiskella tai olla muutenkaan mukana yhteiskunnassa. Ainoa hyöty tyttölapsista on se, että heidän avioliittojensa avulla voidaan luoda suhteita. Juuri tällaisessa tilanteessa onkin kirjan päähenkilö Adaira.

Adairan isä ilmoittaa tytölle, että on etsinyt tälle aviomiehen. Tytön kauhuksi aviomies on kauheampi kuin mikään hänen kuvitelmansa. Edessä näyttää olevan lohduton tulevaisuus. Yllättävien tapahtumien kautta Adaira onnistuu pakenemaan tuhoisasta avioliitosta ja tutustuu lainsuojattomiin naisiin, jotka elävät itsenäistä elämää yhteiskunnan ulkopuolella palvoen kiellettyä jumaluutta.

Oli mielenkiinoista lukea näin voimakkaasti feminististä kirjaa, joka on kuitenkin nuortenkirja. Welman tyttöjen maailma on silti mielestäni turhankin mustavalkoinen. Kirjan miehet ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta aivan kauheita. Onneksi sentään naisten joukossa on uhrien ja sankarien lisäksi muutama vähän monimutkaisempi hahmo. Kirjan kiinnostavin henkilö on mielestäni Zara, joka on paennut sadistiselta mieheltään. Naisessa kytee paljon vihaa, mutta myös kaipuuta parempaan tulevaisuuteen.

En oikein lämmennyt Adairalle, joka kumisi mielestäni vähän tyhjyyttä. Jotkut tytön ajatukset ovat liian uskaliaita ottaen huomioon sen, ettei tyttö tiedä mitään toisenlaisesta tavasta elää. En osaa kuvitella, että täysin alistetussa asemassa olevan tytön tulisi mieleen kysyä äidiltään, eikö tämä ole ikinä halunnut mennä juomaan tuopillista tavernaan. Koko ajatus on aivan liian kaukana siitä todellisuudesta, jossa Welman tyttöjen naiset elävät.

Vaikka Welman tytöt ei vienytkään jalkoja altani, on se ihan kohtuullinen alku kirjasarjalle. Sanoisin, että ainakin tämän kirjan perustella sarja on ennemminkin varhaisnuorten osastoa. En nyt suoranaisesti ryntää ahmimaan sarjan seuraavia osia, mutta aion lukea nekin ihan lähiaikoina. Tässä ensimmäisessä osassa oli vielä paljon kirjojen maailman esittelyä, mutta ei vielä aavistustakaan siitä, muuttuuko Syysmaa vai ei. Sen verran olen kurkistanut sarjan jatkoa, että ainakin Zaraa on luvassa vielä lisää.

Lukunäyte sivulta 22:
Illallinen oli ollut yhtä piinaa. Adairan viereen istumaan laitettu Samak oli jo osoittanut valtaansa hyppyyttämällä tyttöä milloin tarjoilemaan hänelle lisää ruokaa, milloin hakemaan vielä yhden viinipullon. Aina Adairan istuutuessa takaisin tuolilleen mies oli kiitoksen sijaan taputtanut häntä polvelle kädellään, joka oli kuin kimppu makkaroita. 

Welman tytöt Kariston sivuilla.
Anu Holopaisen blogi.

Holopainen, Anu: Welman tytöt – Syysmaa 1. 259 sivua. Karisto, 2003.

9 kommenttia:

  1. Itse luin kirjan kun olin noin 18. Luin Tolkienin saagan tauolla (trilogian lukemiseen meni puoli vuotta!) ja sen ikäisenä tämä toimi aivan loistavasti. Tosin sarjan neljäs osa - jonka luin viime syksynä - tuntui tökkivän, maailma muuttui siinä edellisiin verrattuna liian paljon. Odotukset ovat korkealla uusinta kirjaa ajatellen, sen pitäisi lähipäivinä kolahtaa postiluukusta arvosteltavaksi!

    VastaaPoista
  2. Nafisan, ehkä se sitten tosiaan sopii varttuneillekin nuorille. :D Minulle tuli mieleen, että onhan kirja toki jo 8 vuotta vanha, eli sen ilmestymisen jälkeen on ehtinyt tulla kaikenlaisia nuortenkirjoja, jopa melko rohkeitakin.

    Mielenkiintoitsta lukea, mitä pidät siitä uutuudesta! Kyllä mäkin aion tosiaan nuo muut osat lukea ihan piakkoin. :)

    VastaaPoista
  3. Minä luin tätä joskus yläasteella ja silloin tämä kolahti kovaa. Kävin kuuntelemassa Holopaista kirjamessuillakin.

    Luin muistaakseni sen kaksi ekaa osaa. Ehkä pitäisi sukeltaa nostalgiaan ja lukea nämä taas. :)

    Kiva oli taas saada muistutus tästä!

    VastaaPoista
  4. Hm, täytyypä jossain vaiheessa katsastaa! Itse luin vastikään Egalian tyttäret, joka sivuaa samaa aihetta kuvaamalla maailmaa, jossa miesten ja naisten roolit on käännetty päälaelleen ja miehiä (=mäntiä) alistetaan. Kyseessä on toki satiiri, mutta ihan lukemisen arvoinen kirja se loppujen lopuksi oli, vaikka joitakin pahasti tökkiviä kohtia oli myös. Esimerkiksi naiset (eli emännät) kuvattiin täysinä idiootteina - vähän syvyyttä olisin kaivannut.

    Joka tapauksessa nämä sukupuolirooleista tavalla tai toisella ammentavat kirjat ovat mielenkiintoisia! :)

    VastaaPoista
  5. linnea, ole hyvä! :) Mun pitää ehkä luetuttaa tämä bonustyttärilläni, jotka taitavat olla siinä iässä, että varmaan pitäisivät tästä.

    Suketus, kiitos kirjavinkistä! Pitää laittaa tuo nimi mieleen, sillä se voisi ola kiva lukea. :)

    VastaaPoista
  6. Tämäkin meni lukulistalleni! Todella feministinen aihe nuortenkirjoissa Wau!

    VastaaPoista
  7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  8. Lähti kaksi kertaa tuo kommenttini, sen takia poistin toisen, jos ihmettelet!

    VastaaPoista
  9. Sara, mullakin on tänään lähtenyt viestejä ties kuinka moneen kertaan. On niin vaikea olla räppäämättä sitä nappia toista kertaa, jos se on vähän hidas!

    Mä itse asiassa ajattelin, että onkohan tämä sulle tuttu, tyttökirja-asiantuntija kun olet. :) Kiva, että sait lukuvinkkiä!

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...