tiistai 23. lokakuuta 2012

Liz Williams: Aavekauppiaan tytär

Liz Williamsin Aavekauppiaan tytär on yksi niistä mahtavista löydöistä, joista en tiennyt ennakkoon juuri mitään. Kirjan takakannen juoniselostuksen sijaan minut oikeastaan houkutteli kirjan pariin kuvaus kirjailijasta: taikuri-isän ja kauhukirjailijaäidin druiditytär. Aivan pakko siis oli testata!

Kirjan päähenkilö on komisario Chen, joka on poliisilaitoksen outo lintu. Yhteydet yliluonnolliseen maailmaan, taivaaseen ja helvettiin, tekevät miehestä epämiellyttävää seuraa kaikille tavallisille poliiseille - ja kaikille muillekin ihmisille. Yliluonnolliset rikokset kuitenkin tarvitsevat omat poliisivoimansa, sillä maailman tasapainoa on pidettävä yllä, eikä byrokraattinen ja monitasoinen maailma pysy itsestään kasassa.

Aavekauppiaan tytär on kiehtova yhdistelmä itämaista mystiikkaa, tiedettä, demoneja, pakanuutta ja etsivätarinaa. Suorastaan ahmin kirjaa päästäkseni perille sen maailmasta, enkä pettynyt kertaakaan. Varsinkin helvetin maantiede ja hierarkiat olivat mielikuvitusta innostavaa luettavaa ja demoni Zhu Irzhi yllättävän hottis.

Komisario Chen on miellyttävän pohtiva ja epätäydellinen sankari, jonka suurin heikkous on hänen vaimonsa Inari. Tämän hahmo olikin minusta kirjan kiehtovin henkilö. Aavekauppiaan tyttären alussa Inarista ei oikein pääse kärryille, mutta tarinan kehittyessä hahmo kasvoi ja kiinnyin siihen valtavasti. Ehkä imin itseeni Chenin suojelevaisen asenteen vaimoaan kohtaan?

Olin erittäin positiivisesti yllättynyt Aavekauppiaan tyttärestä. En kannen perusteella odottanut kirjasta juuri mitään, sillä no, eihän se kerro yhtään mitään! Missä on mystiikka ja kirjasta huokuva tummanpuhuva hiljainen huumori? Suosittelen kuitenkin katsomaan kannen ohi, sillä kirja oli mainio. Se on myös sarjan ensimmäinen osa, ja palan halusta lukea tästä maailmasta vielä lisää.

Aavekauppiaan tyttären kantta on kritisoitu myös Taikakirjaimet-blogissa, vaikka kirja itse saikin ihan hyvän arvion. Käännä jo sivua -blogissa ei kannen lisäksi pidetty Inarista, mutta sielläkin kirja sai muuten kehuja. Lisää arvioita löytyy myös näistä blogeista: Booking it some more, Kirjojen keskellä, Kirjaston kummitus ja Luettuja maailmoja.

Lukunäyte sivulta 21:
Chen siemaili teetään ja teki ristiviittauksia kuolleiden tyttöjen nimistä niiden sielujen nimiin, jotka olivat todellakin saapuneet taivaaseen. Taivaallisen maahanmuuton osasto oli legendaarisen tunnettu pedanttisuudestaan ja läpikotaisuudestaan, ja Chen oli varma, ettei kukaan voinut tippua seulan läpi. Silti ainakaan viittä kuolleiden listan nimeä ei löytynyt vastaavista maahanmuuttoasiakirjoista. Tämä saattoi tietenkin tarkoitta myös sitä, että sielujen määränpää oli ollut helvetti eikä taivas, ja helvetin asiakirjoihin käsiksi pääsemisessä menisi pidempään ja niitä varten pitäisi lunastaa erinäisiä palveluksia.

Aavekauppiaan tytär Liken sivuilla ja Adlibriksessä.

Williams, Liz: Aavekauppiaan tytär (Snake Agent, 2005). 352 sivua. Suomennos: Marianna Leikomaa. Like, 2012. ISBN: 9789520107406.

5 kommenttia:

  1. Hienoa, että pidit! Kirja on tasaisen viihdyttävä sisällöltään, kaikki on tarinakehyksessä kohdillaan. Käsittääkseni jatkokäännöksiä ei ainakaan hetpuoliin olisi tulossa, mutta toivottavasti tilanne muuttuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raija, toivoisin todella, että sarjan suomentaminen jatkuisi, sillä tässä oli paljon minua ilahduttavia piirteitä. :)

      Poista
    2. Just luin Liken kevään listaa ja siellähän komeili jatkoa! http://www.like.fi/kirjat/demonien-taivas

      Poista
  2. Löysin vasta äsken tämän blogin ja suorastaan jäin jo nyt loukkuun! Täältä löytyy mahtavia kirjavinkkejä ja juuri sen tyylisiä kirjoja mitä luen =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suski, tervetuloa lukijaksi! Toivottavasti löytyy paljon lukuvinkkejä! :D

      Poista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...