Siirry pääsisältöön

Kopiokirjailija?


Vampyyrikirjat ovat julkinen paheeni, joten olen tietysti lukenut myös Stephenie Meyerin Twilight-kirjat, vaikka en kuulukaan kirjojen kohderyhmään. Kirjat ovat olleet mielestäni ihan kohtuullista viihdettä, sillä kliseisyydestä ja tyhjyydestä huolimatta on niissä ollut myös jotain omaleimaista. Tai niin luulin, kunnes luin ensimmäisen Charlaine Harrisin Southern Vampire Mysteries -kirjan. Sarjan ensimmäinen kirja, Dead Until Dark on julkaistu 2001 ja Meyerin Twilight nelisen vuotta myöhemmin.

Täytyy sanoa, että olen todella hämmästynyt kirjojen samankaltaisuudesta. Vai miltä nämä yhtenäisyydet kuulostavat? Minun mielestäni eivät ainakaan sattumalta.
1. Päähenkilönä on nuori nainen, joka rakastuu vampyyrimieheen.
2. Parisuhteesta tulee tietysti kummallinen, mutta seksuaalista vetovoimaa riittää.
3. Päähenkilö tai tämän vampyyrirakastettu on ajatustenlukija, joka ei kuitenkaan pysty lukemaan kumppaninsa ajatuksia.
4. Vampyyrin kilpakosija on päähenkilön ystävä, mukava naapurinpoika/mies, joka paljastuu hahmonvaihtajaksi. Vetovoimaa löytyy tästäkin suhteesta.
5. Molemmat kosijat yrittävät parhaansa mukaan suojella päähenkilöä vaihtuvilta uhilta.
6. Päähenkilön päällä häälyy myös uhka vanhempien vampyyrien taholta, jotka ovat tavallaan vampyyrien vallanpitäjiä.

Kummastuttaa, että Twilight-kirjoista on tullut suuri hitti, sillä ne eivät pärjää kirjallisesti ollenkaan Harrisin kirjoille. Harrisin luomat henkilöhahmot esimerkiksi ovat todella moniulotteisia Meyerin hahmoihin verrattuna. Ehkä suosion syynä on se, että Meyr kirjoittaa nuoremmalle yleisölle. Hänen päähenkilönsä on 17-vuotias, kun taas Dead Until Darkissa päähenkilö on 25. Jälkimmäisessä on myös käsitelty huumeita ja seksiä ja rakkauskin on siinä realistisempaa kuin Twilight-kirjoissa, joissa maailmaa katsellaan teini-ikäisten silmin. No, makunsa jokaisella, enkä edes suosittele Southern Vampire Mysteriesiä kovin nuorille.

Southern Vampires Mysteries -sarjaa ei toistaiseksi ole saatavilla suomeksi, mutta kirjojen englanti on kuitenkin simppeliä, joten kannattaa kokeilla, jos se taipuisi luettavaksi. Luulisi suomennoksienkin tulevan pian, sillä TV2:sta saa kohta katsella kirjoihin perustuvaa True Blood -sarjaa.

Kommentit

  1. Southern Vampires Mysteries kuulostaa hyvältä. Olen vamppyyrisaagojen fani, mutta Twilightiin en ole ainakaan vielä tarttunut, koska olen sitä mieltä että vampyyreiden pitää olla reilusti pahiksia.

    VastaaPoista
  2. Kirjapeto, luulen, että sitten tykkäät näistä. Ainakaan toistaiseksi en ole törmännyt hyviin vampyyreihin, tuo päähenkilön rakastettukin on vähän siinä rajoilla. :D

    VastaaPoista
  3. Oho, aika jännä juttu. Olisi tosi kiinnostava lukea tuo Southern Vampires Mysteries, jos vain jostain saisin sen käsiini. Ainakin voisin kyllä tuota sarjaa alkaa katsomaan ihan mielenkiinnosta. :)

    VastaaPoista
  4. Hei Iina! Ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoista saa kirjasarjaa, joten eiköhän sitä löydy muistakin kirjastoista. Olen lukenut nyt kolme ensimmäistä kirjaa ja täytyy kyllä sanoa, että ovat paikoin aika ällöttävän väkivaltaisia. :/

    VastaaPoista
  5. Iltaa, Insinöörin kirjahyllystä eksyin tänne ja kiinnitin huomiota tähän, kun itse juuri niinikään kohderyhmään kuulumattomana lukaisin Meyerin vampyyrisaagan. Itselleni tuli mieleen selviä yhtymäkohtia myös männävuosien tenisarja Roswelliin. Varmaankin näissä tietyn tyyppisen genren kirjoissa sellaiset ja tällaiset yhtäläisyydet ovat aika tyypillisiä: kyllähän Meyerkin käyttää niin klassista teiniromanssikaavaa, että esimerkkejä sellaiseen löytyy huomattavassa määrin.

    Pitääpä yrittää jos ehtisin vaikka tutustua tuohon toiseenkin mainitsemaasi vampyyrisarjaan nyt kun olen päässyt alkuun ;)

    VastaaPoista
  6. Hei Ahmu! :) Hyvä huomio tuo Roswell-sarja. Siinähän on hyvin samantyyppinen asetelma. Eihän näistä kirjailijoista kumpikaan mitään mullistavaa ole keksinyt. Tällä hetkellä taitaa olla muotia, että laitetaan kasaan romanssi sekä vähän kolmiodraamaa ja annetaan osallistujille jotain yliluonnollisia kykyjä. ;)

    VastaaPoista
  7. Jännä, ettei tästä ole tullut mitään oikeusjuttua jos kirjasarjoissa on noin paljon yhteneväisyyksiä.

    VastaaPoista
  8. Nyt kun olen lukenut noita uusia vampyyrikirjoja enemmän, niin pitää todeta, että ne on kaikki aika samanlaisia. :D

    VastaaPoista
  9. Itsellänikin on pikkuinen vain vampyyreille omistettu soppi sydämessäni(Halusin pienenä olla vampyyri :D (joskus vieläkin ))

    Jtn on tullut luettua joitakin vampyyrikirjoja. Itse ajattelin samaa lukiessani veren voiman, että kylläpä on samanlaista... Kuitenkin olen juuri tätä kohderyhmää jolle twilightit on tarkoitettu joten ne saavat suuremman suosion (johtuu myös siitä, että luin ne ensin ja vain houkutus on tosissaan hyvä, aamunkoista en pidä hirveästi)

    Mutta, jotenkin Sookie Stackhousesta tulee mieleen Janet Evanovichin Stephanie Plum, maailman surkein palkkionmetsästäjä, samanlaista sähläystä miesten kanssa ja nenänsä pistäminen väärään paikkaan, yms. yms.

    En pidä kauheasti dekkareista (no Agathaa ei lasketa) mutta Stephanien toilailuja lukee mielellään:D Joten ehdotan, että lukisit Ensin rahat -kirjan

    VastaaPoista
  10. Micce, kiitos vinkistä! En olekaan kuullut tuosta kirjasta, joten pitää vilkaista, millainen se on. :D

    VastaaPoista
  11. Itseltä löytyy nuo molemmat, mutta tuota harriksen kirjaa en ole vielä lukenut. Oliko se hyvä vaikka kirjat ovatkin samanlaisia monella tavalla?

    VastaaPoista
  12. Hei Sini! Eivät sarjat oikeastaan ole ollenkaan samanlaisia, mutta niissä oli niin paljon yhteisiä piirteitä, että pisti silloin aikanaan silmään. Harrisista tykkään tosi paljon, joten kokeile ihmeessä! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti