Anne Rice: Veren vangit, Vampyyri Lestat ja Kadotettujen kuningatar

Erilaiset vampyyritarinat ovat olleet taas kovassa suosiossa viime aikoina. Siitä innostuneena päätin lukea uudelleen teinisuosikkini, Anne Ricen vampyyritarinat. Silloin lukioikäisenä rakastuin kirjoihin ihan täysillä, sillä kirjojen vampyyrimytologia oli niin erilaista kuin aiemmin lukemani tarinat. Nyt kirjat eivät uponneet samalla tavoin, mutta toisaalta ne antoivat nyt erilaisen elämyksen.

Anne Ricen kirjat kertovat monen vampyyrin tarinan. Kirjojen päähenkilö on Lestat, johon tutustutaan aluksi Louis-nimisen vampyyrin kertomuksen kautta. Veren vangit -kirjassa Louis kertoo oman tarinansa siitä, miten Lestat teki hänestä vampyyrin ja millaista hänen elämänsä oli sen jälkeen. Vampyyri Lestat puolestaan kertoo Lestatin tarinan alusta alkaen täydentäen ja muuttaen myös Louisin tarinaa. Kadotettujen kuningatar taas on jatkoa tarinoille.

Parasta Anne Ricen tarinoissa on rikas ja pursuileva kieli ja uudenlainen, eroottinenkin kuvasto, jota hän käyttää. Homeiset vampyyrilinnat ja lepakot voidaan unohtaa, sillä Ricen vampyyrit ovat sekä inhimillisiä että epäinhimillisiä. Heillä on paljon puutteita, mutta ne korvataan yliluonnollisilla kyvyillä ja ulkonäöllä. Vampyyri Lestat on mielestäni kirjoista paras, vaikka se onkin aika epäyhtenäinen kokonaisuus. Kirjassa esitellään kuitenkin Lestatin lapsuus ja vanhemmat, minkä avulla lukija ymmärtää paljon myös Lestatin suhteesta muihin vampyyreihin. Tämä asia olisi kiinnostanut minua enemmänkin, mutta valitettavasti aiheen käsittely jää aika tavalla kesken.

Veren vangit on pitkästä aikaa saatavilla myös suomeksi, sillä Otava on julkaissut sen Seven-pokkarina. Kirjastoistahan painokset ovat kadonneet kummallisesti jo aikoja sitten. Harmi, että eivät ole säilyttäneet alkuperäisiä kansia, sillä ne olivat paljon kauniimmat. Näihin kolmeen kirjaan on saatavilla myös jatkoa englanniksi, mutta olen kuullut että kirjojen taso laskee aika reippaasti, enkä ole niihin tutustunut.

Lukunäyte Vampyyri Lestatista sivulta 94:
Janoni melkein sihisi ääneen. Kieleni lipoi verta. Ja tuntui kuin ruumiini läpi olisi sivaltanut piiska. Suuni avautui ja painautui tiiviisti haavaan. Imin kaikin voimin mahtavasta lähteestä, jonka tiesin sammuttavan janoni toisin kuin mikään sitä ennen.

Verta ja verta ja verta. Eikä se ollut mitään kuivaa, sihisevää, käpertyvää janoa, joka sammui ja hävisi, se oli kaikki minun himoni, koko puute ja kurjuus ja nälkä, jota olin elämäni aikana tuntenut.

Anne Rice: Veren vangit (Interview with the vampire). Otava, Seven, 2009. Vampyyri Lestat (The Vampire Lestat). Otava, 1993. Kadotettujen kuningatar (The Queen of the Damned). Otava, 1994. Suomentanut Hanna Tarkka.