Toni Morrison on yksi suosikkikirjailijoistani. Hän kirjoittaa inhimillisesti ja kauniisti raskaista aiheista. Armolahjan päätyikin heti luettavien kirjojen listalleni.
Armolahja on ennen kaikkea kertomus naisista – äideistä, tyttäristä, ystävättäristä ja sattuman oikusta yhteen joutuneista naisista. Orjuus laajenee käsittämään muutakin kuin rodullisen orjuuden, sillä kirjan naiset ovat kaikki tavallaan orjia. Orjanaiset saapuivat orjalaivoilla Afrikasta, kun taas eurooppalaisten taakkoina pitämät naiset, rikolliset, ilotytöt ja ylimääräiset tyttäret, lastattiin toisenlaiseen orjuuteen.
Kirjan naiset kokoaa yhteen Jacob Vaark, jonka luokse naiset saapuvat eri tavoin: tarkoin kriteerein Euroopasta tilattu vaimo, ostettu orjanainen ja tavaroita vastaan tai velkojen maksuksi saadut orjatytöt. Koska eletään 1600-luvun loppua, ei naisilla ole juurikaan arvoa ilman miehiä, ei edes valkoisilla naisilla. Kaikki kirjan naiset – tai itse asiassa kaikki kirjan henkilöt – ovat jotenkin rikkinäisiä. Kun yhteen kokoava voima katoaa, myös naisten väliset suhteet kaatuvat.
Tästä kirjasta olisi paljon sanottavaa, mutta sen sijaan kehotan jokaista lukemaan kirjan itse. Se on nopealukuinen mutta vaikuttava teos. Jälleen kerran.
Lukunäyte sivulta 71:
Lina oli rakastunut Florensiin siltä seisomalta, siinä silmänräpäyksessä kun hän näki tyttösen hytisevän lumessa. Pelokas, pitkäkaulainen lapsi joka ei puhunut viikkoihin, mutta kun hän puhui, hänen vienoa, laulavaa ääntään oli ihana kuulla. Jotenkin, jollain tavalla lapsi lievitti Linan vähäistä mutta ainaista ikävää hänen muistamaansa kotiin, missä kaikilla oli kaikkea mutta kukaan ei omistanut kaikkea.
Toni Morrison: Armolahja (A Mercy). Tammi, 2009.
Kommentit
Lähetä kommentti