keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Kokemuksia äänikirjoista - ja niiden valinnasta

Uuden työpaikan ja muuton ansiosta istun auton ratissa nykyään vähintään puolitoista tuntia päivässä. Hiljaisuus alkaa jossain vaiheessa väsyttää, samoin musiikin kuuntelu, joka ei ole kovinkaan aktiivista toimintaa. Radion aamuohjelmat ovat ärsyttäviä, ja niiden poppilista jää päähän soimaan. Onneksi asiaan on ratkaisu, joka on vieläpä täydellinen sellainen: äänikirjat. Niitä kuunnellessa matka menee nopeasti ja mieli pysyy hereillä. Kirjallisuus siis tekee matkasta jopa turvallisemman!

Äänikirjojen hankkiminen ei kuitenkaan ole täydellistä. Pienen lähikirjaston äänikirjojen valikoiman edessä tuntee suurta valinnan vaikeutta. Ottisiko tämän dekkarin vai tuon dekkarin? Vai tuon Paasilinnan? Valinnan varaa ei juuri ole. Vanhoja kirjoja löytyy eniten. Toistaiseksi olenkin kuunnellut mm. Edgar Allan Poen kauhutarinoita, Agatha Christietä ja Jane Austenia. Kaupan valikoima on hivenen runsaampi, mutta ei sekään aiheuta ilon tunteita.

Äänikirjojen valinta onkin johtanut minut pohtimaan lukemisen valinnan vapautta, sillä monesti tuntuu, että sellaista ei ole. Luulin ongelman johtuvan vain lähikirjastoni koosta, mutta maakunnan suurimmassa kirjastossakin meni sormi suuhun. Kirjoja oli toki enemmän, mutta valinnanvaraa ei. Oli vain enemmän dekkareita ja Paasilinnoja. Onneksi sain kuitenkin kirjabloggarikollegalta vinkin, että pitää kärkkyä uutuuslistoja ja varailla sieltä parhaita päältä.

Itse äänikirjoissa on yllättävän paljon eroja. Lukijalla on suuri rooli siihen, miten tunnelmat välittyvät. Itse en kuitenkaan pidä siitä, että lukija eläytyy ja näyttelee tekstiä liikaa. Varsinkin äänen voimakkuuden vaihtelu on autossa kuunnellessa ikävää. Kuiskaukset ja muut hiljaiset kohdat katoavat täysin hurinan alle. Myös erilaisten äänten näytteleminen nyppii minua. Molempia edellä mainittuja oli minun makuuni ihan liikaa esimerkiksi Rick Riordanin Salamavarkaassa. Koska olen vielä niin kokematon äänikirjojen kuuntelija, en vielä tiedä, onko näytteleminen nuortenkirjoissa muutenkin tapana.

Millaiset äänikirjat teidän mielestä ovat parhaita? Entä lukijat?

21 kommenttia:

  1. Voin tehdä sinulle bannerin jos haluat blogiisi ilmaiseksi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos tajouksesta, mutta en ole nyt muuttamassa blogin ilmettä. :)

      Poista
  2. Ehdottomia lukijasuosikkejani ovat tummat miesäänet, kuten Lars Svedberg ja Veikko Honkanen. Näiden miesten kuuntelemana menisi vaikka Suomen Kuvalehti kannesta kanteen, viikoittain :)

    Minäkään en pidä kovin eläytyvästä luennasta, mutta ristiriitaisesti mielestäni huikein luenta on kuitenkin Veikko Sinisalon yhden miehen teatteriesitystä vastaava luenta Pohjantähdestä. Jokaisella henkilöllä on oma äänensä, eikä silti ole yhtään liikaa <3

    Parhaillaan minulla on menossa Harry Potter -kuuntelumaraton, joka jatkuu, kunhan loma loppuu. Sarjaa lukee ihanasti Vesa Vierikko, jonka kuulemma Rowling itse on hyväksynyt (olisi kiva tietää, tarjottiinko muita!).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirsi, olipa mielenkiintoinen tieto Pottereista! Niiden turvaverkkoon olen itsekin ajatellut hypätä silloin, jos muuta ei löydy. :D

      Poista
  3. Mä kuuntelen äänikirjoja tosi laajalla skaalalla, mutta mulla ei ole silti ketään suosikkilukijaa. Vaan yhden olen jättänyt kesken huonon lukijan takia, mutta lukijan nimi ei jäänyt siltä kerralta mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Velma, olisi todella ikävä joutua jättämään kirja kesken lukijan takia. Onneksi sellaista ei ole vielä tullut vastaan. :)

      Poista
  4. Olen puolisentoista vuotta kuunnellut säännöllisesti äänikirjoja ja tässä parhaimpia elämyksiä:

    - Antti Virmavirran lukema Kalevala
    - Eija Ahvon lukema Kätilö
    - Lars Svedbergin lukema Idän pikajunan arvoitus
    - Martti Mäkelän lukema Saatana saapuu Moskovaan
    - Stephen Fryn lukemat Harry Potterit

    Tarkempia selostuksia löytyy blogistani Äänikirjat-tägin alta (http://sbrunou.blogspot.fi/search/label/Äänikirjat).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salla, kävin tutkailemassa blogiasi. Syksyllä varmaan tulee tarvetta monille hyville äänikirjoille.

      Poista
  5. Äänikirjojen valikoima on tosiaan aika kapea, niin kirjastoissa kuin kaupoissakin. Juuri tänään menin taas kirjaston valikoimaa läpi ja mietin, että tätäkö se on se entisajan eläjien muistelmissa usein esiintyvä, kirjoihin viittaava kokemus, että "sen ja sen ikäisenä olin jo lukenut lähikirjastomme koko tarjonnan".

    Äänikirjojen kohdalla voi tietysti venyttää mieltymystensä rajoja: vaihtoehtojen vähyydessä olen päätynyt lainaamaan Reijo Mäkeä ja Enni Mustosta, ja aivan loistavasti ovat vieneet mukanaan, vaikken kirjoina ehkä heidän teoksiinsa tarttuisi. Siinä mielessä sekä Mustonen että Mäki sopivat mun "äänikirjafilosofiaan", että äänikirjan pitää mielestäni olla aika lailla juonivetoinen teos; viipyilevää, kuvailevaa ja pohtivaa sisältöä en jaksa autoa ajaessa tai keittiössä askaroidessa kuunnella.

    Kuunteluelämyksistä mainitsisin parhaina nämä:
    -Waltarin Mikael Karvajalka ja Mikael Hakim
    -Tervon historiallinen trilogia (Myyrä, Troikka ja Ohrana)
    -Joenpellon Vetää kaikista ovista
    -Christieistä etenkin Kuolema Niilillä ja Miss Marplen viimeinen juttu

    Autossa kuuntelemiseen ei tämä viimeinen vinkki auta: vanhan polven äänikirjat eli c-kasettimuoto tuo valinnanvaraa. Minulla on c-kasettisoitin juuri kirjastojen c-kasettiäänikirjoja varten ja toinen jemmassa, jahka nykyinen kone poksahtaa. C-kasettikirjoista löytää välillä ihania yllätyksiä, kun käy eri kirjastoissa, koska niiden valikoima on rönsyilevämpi kuin cd-kirjojen. Paraikaa kuuntelen Ken Follettin Neulansilmää, 12-kasettista agenttitarinaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erika, varsinaista äänikirjojen nostalgiaa! Varmasti c-kasettien maailmassa törmää yllätyksiin. Toivottasti mankkasi ei hajoa!

      Poista
  6. Itse en ole äänikirjoihin tutustunut, lähimmäs niitä käyvät ehkäpä kuuntelemani yle ykkösen luentasarjat. Viime kesänä kuuntelin 7 veljestä putkeen ja kokemus oli ihan hyvä. tekstistä avautuu uusia ulottuvaisuuksia, kun sen kokee toisen lukemana.

    Lukijan äänellä on varmasti, jos ei ratkaiseva, niin silti suuri merkitys siinä, tykästyykö kuulemaansa. Varsinkin, jos teos sattuisi olemaan tuntemattomampi.

    VastaaPoista
  7. Miksiköhän Suomessa on niin kapeat äänikirjavalikoimat? Mun mielestä norjalaisissa kirjakaupoissa ja kirjastoissa näkyy äänikirjoja paljon enemmän. Itse tykkään äänikirjoista tosi paljon, mutta nukahtelen niitä kuunnellessa harmillisen usein. ;-) Ja sitten on vaikea löytää uudestaan kohtaa, jossa uni voitti. ;-) Just tällä hetkellä kuuntelen Rakel Liehun kirjaa "Helene" ja se on kyllä tosi ihana!

    Mutta ehkä teidänkin kirjastoon voisi tilata äänikirjoja jostain muualta? Mutta silloinkin pitää tietysti ensin tietää mitä lähteä etsimään ja tilaamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reeta, onneksi äänkirjoja voi varata koko kyläkirjastoomme koko Satakunnan alueelta. Mutta varsinkin uutuuksia on vaikea saada. Lisäksi törmään sellaisiin äänikirjoihin, jotka ovat jatkoa sellaiselle kirjalle, jota ei äänikirjana löydä...

      Poista
  8. Suomen äänikirjamarkkinat ovat niin pienet, että valikoima pysynee suppeana. Olen kuunnellut äänikirjoja jo lähes kymmenen vuotta. Lisäksi käytän sähköisiä kirjoja (Kindle) sekä tietysti perinteisiä paperisia. Äänikirjat olen ostanut pääsääntöisesti audible.com:sta, hinnatkin ovat mielestäni hyvin edulliset. Ongelma tietysti on, jos haluaa suomenkielisiä teoksia, niitä kun ei tainnut olla tai oli hyvin rajallisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi, saattaa olla, että asia tulee olemaan juuri noin. Mutta on tilanne sentään parempi kuin muutamia vuosia sitten. Pitääpä tutustua tuohon Audiblen valikoimaan. :)

      Poista
  9. Olen kuunnellut melko paljon äänikirjoja viimeisen 2,5 vuoden aikana, ja minulla on kaksi suursuosikkilukijaa täysin ylitse muiden: aivan käsittämättömän upea Veikko Honkanen (jolta olen kuunnellut mm. Hotakaisia, ja jota Kirsikin yllä kehuu), ja jo edesmennyt Kauko Helovirta (jonka lukemana olen kuunnellut juuri Paasilinnaa :). Lukijalla on valtavan iso merkitys äänikirjan suhteen. Kuuntelin joskus Linda Olssonin romaanin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja äänikirjana. Kirja itsessään ei ollut mitenkään järisyttävä lukukokemus, mutta äänikirjan lukenut Seela Sella oli mahtava.

    Haaveilen jossain vaiheessa kuuntelevani Hotakaisen Ihmisen osan äänikirjana, se on kuulemma Ritva Valkaman lukemana erityisen hieno. Pitänee varata se kirjastosta, täälläkin parhaat äänikirjat ovat aina menossa, vaikka onkin iso kaupunki ja kirjasto. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sara, Hotakainen on ehdottomasti lukulistalla jossain vaiheessa, sillä muuten en ole hänen kirjoihinsa tutustunut. Näköjään pääsen tutustumaan tässä vielä moniin itselleni vieraisiin kirjailijoihin. Ehkä se on ihan hyvä. :D

      Poista
  10. Täältäkin pisteet Veikko Honkaselle! =) Lisäksi pidän muun muassa Sinikka Sokasta ja Lars Svedbergistä.

    Hyvin paljon äänikirjoja suomeksi lukenut, ulosanniltaan melko persoonallinen Erja Manto taas toimii humoristisissa tarinoissa upeasti, mutta saa minut kiristelemään hampaitani, jos tarina on yhtään rankempi tai vakavampi.

    Tuo on muuten ihan totta, että erityisesti autossa kuunnellessa lukijan äänen tasaisuus on hyvin tärkeä ominaisuus. Pahinta on, jos vuoron perään kuiskaillaan, ja sitten äkkiä taas korotetaan ääntä. Ei kiva. Varsinaisia äänitehosteita äänikirjoissa on onneksi harvoin.

    VastaaPoista
  11. Lars Svedberg on ehdottomasti kultaa. Pekka Autiovuori on myös miellyttävä lukija. Ihmisen osa Ritva Valkaman lukemana oli myös hyvä vaikka itse kirja ei ollutkaan niin hyvä kuin kuvittelin. Itse pidän myös eniten ihan "tavallisesti" luetuista kirjoista, mutta poikkeuksen tekee tällä hetkellä englanniksi kuunneltavana oleva Dawn Frenchin, Oh Dear Silvia, jossa eri henkilöhahmoja lukevat eri näyttelijät ja päälukijana toimii kirjailija itse. Positiivinen yllätys.

    VastaaPoista
  12. Omia suosikkejani äänikirjoissa ovat kyllä harry potterit (jotka jaksaa kuunnella uudestaan ja uudestaan hyvän lukijan vuoksi), taru sormusten herrasta, ja savoin sekä remeksen, että dan brownin kirjoja on tullut kuunneltua paljon äänikirjoina. Näissä kaikissa lukija on toimiva ja hyvä. :)

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...