Siirry pääsisältöön

Terry Pratchett: Yövartiosto

Mitä, jos törmäisit 30 vuotta nuorempaan itseesi? Malttaisitko antaa itsesi löytää oman tiesi siksi ihmiseksi joka nyt olet? Entä yrittäisitkö pysäyttää vallankumouksen, jos tietäisit, että uusi hallinto ei ole vanhaa parempi? Tällaisiinkin asioihin Vartioston Sam Vimes törmää, kun hän joutuu ajallisen sekaannuksen takia 30 vuotta ajassa taaksepäin Terry Pratchettin Kiekkomaailma-sarjan uutuuskirjassa Yövartiosto.

Sam Vimes on juuri pidättämässä rikollista, kun he molemmat yhtäkkiä tempautuvatkin ajassa taaksepäin. Rikollinen pääsee vapaaksi ja surmaa John Keel -nimisen sankarin. Vimesin on nyt astuttava Keelin saappaisiin ja laitettava historia tapahtumaan niin kuin se tapahtui hänen nuoruudessaankin. Samalla Vimesin pitää opettaa nuoremmalle itselleen ne asiat, jotka John Keel hänelle opetti, sillä ilman niitä Sam Vimes ei selviä hengissä nykyisyyteen asti.

Vaikka Yövartiosto onkin jo 27. Kiekkomaailmasta kertova kirja, ei sitä vaivaa väsymys. Kirja on tuttua, hauskaa ja terävää Pratchettiä. Hauskuuden ohella kirjassa käsitellään tuttuun tapaan vakaviakin asioita. Tällä kertaa suurennuslasin alle joutuvat muun muassa hallitsijat, valta ja vallankumous. Kirjassa pohditaan myös sitä, miten kansa määritellään.

Vartiosto on aina ollut suosikkieni joukossa heti Pratchettin kirjojen noitien ja Kuoleman jälkeen. Nyt olikin mielenkiintoista päästä lukemaan, miten Vartiosto kehittyi sellaiseksi kuin se kehittyi. Joka puolella häärivät ja aikaa/historiaa vartioivat munkit jäävät vähän etäisiksi, mutta sen sijaan Vartioston vartijat saavat syvyyttä ja historiaa.

Lukunäyte sivuilta 52–53:
Vanhanaikaisiin mustiin olkihilkkoihin pukeutuneet tummat hahmot perääntyivät hieman. Hämärästä kuului joukko metallisia ääniä, ja Vimes pakotti itsensä rentoutumaan. Vaikka Tuskan Tädit olivatkin enemmän tai vähemmän samalla puolella Vartioston kanssa, heidän kanssaan ei koskaan tiennyt varmasti missä mentiin. Tietenkin juuri tämä seikka oli tehnyt heistä niin hyödyllisiä. Kuka tahansa paikallisen hyvämaineisen talon asiakas, joka syyllistyi rauhanhäirintään, pelkäsi Tätejä enemmän kuin Vartiostoa. Vartiosto noudatti sääntöjä. Eikä Vartiostolla ollut Dotsien käsilaukkua. Ja Sadie osasi tehdä kaameita asioita papukaijakahvaisella sateenvarjolla.

Pratchett, Terry: Yövartiosto (Night Watch, 2002). Suomentanut Mika Kivimäki. Karisto, 2010.

Kommentit