Vaikka kesä alkaa olla jo lopuillaan, jatkuu kesäkirjojen lukeminen vielä. Vähän harmittelin sitä, että Tove Janssonin Kesäkirjan lukeminen venyi näin myöhäiseen ajankohtaan, mutta lopulta se taisikin olla aika hyvä juttu. Kesäkirjassa on nimittäin otteita monista kesistä aina huhtikuusta elokuulle asti. Kesäkirja kuuluu niihin kirjoihin, jotka minun on pitänyt lukea jo pitkään. Onneksi vihdoin sain sen luettua, sillä tuntuu kestämättömältä ajatella, etten olisi tutustunut näin upeaan kirjaan. Vaikka olen jotain Janssonin muumitonta tuotantoa lukenut, olen ehkä nyt tarpeeksi vanha nauttiakseni siitä ihan eri tavalla kuin ennen. Tämä pieni kirja on paljon suurempi kuin päältä arvaisi. Kesäkirja kertoo lyhyitä tarinoita saaresta, jossa kolme sukupolvea viettää kesiään. Pääosissa ovat isoäiti ja Sophia-tyttö, jotka tuntuvat kohtaavan toisensa jollain sellaisella rehellisellä ja suoralla tasolla, johon ei ehkä ole pääsyä muilla. Saari muuttuu jatkuvasti, tulee teitä ja naapureita, luo...
Kirjablogi täynnä kokemuksia kirjoista, lukemisesta ja kirjallisuudesta