Kirjamielellä

Tänään julkaistiin vihdoin kymmenen vuoden käännösurakka, kun James Joycen Ulysseksen uusi suomennos ilmestyi. Pääsin mukaan julkistamistilaisuuteen Irlannin suurlähetystöön, jossa tilaisuuden avasi Irlannin suurlähettiläs, H.E. Mr Dermot Brangan (vas.). Sen jälkeen Leevi Lehto (oik.) kertoi mietteitään Joycesta ja tämän teoksen kääntämisestä. Minua kiinnosti erityisesti se kääntämisen teoria, jolla Lehto on teosta lähestynyt. Hän kertoi ottaneensa tavoitteekseen sen, että Ulysses olisi suomalaisille yhtä vaikea kuin se on englantia puhuvillekin. Käännöksessä ei ole siis selitetty tai oikaistu mitään vaan se on tarkoituksella pidetty yhtä etäällä kuin alkuteoskin. Joissakin kohdissa kääntäjä on kuitenkin joutunut tekemään toisin kuin oli ajatellut, sillä teoksen jokainen luku on oma kokonaisuutensa, ja se mikä toimii toisessa luvussa, ei toimikaan enää toisessa. Lehto paljasti pallotelleensa yhtä lukua vielä huhtikuussa, kun ei saanut sitä mieleisekseen. Perinpohjaisesta työs...

Vihdoin tuli luettua tämäkin paljon kehuttu sarjan aloitus! Angie Sagen Septimus Heap edustaa taattua brittiläistä fantasiaperinnettä, josta on jo ehditty suomentaa kuusi osaa. Kirjailijalla on työn alla seitsemäs, joten sarja ei ihan heti lopu kesken. Magiaa esittelee lukijalleen hauskan maailman, jossa on velhoja, taikaa, kadonnut prinsessa, pahiksia, hassuja otuksia ja huumoria. Sarjan nimihenkilö, Septimus Heap on seitsemännen pojan seitsemäs poika, eli lupaava velho. Hänet vaihdettiin toiseen vauvaan heti syntymänsä jälkeen, koska kuningattarellinen prinsessa piti saada turvaan. Sarjan ensimmäinen osa kertoo siitä, miten Septimus pääsee takaisin perheensä luo. Septimus Heapin maailma on laaja ja tarkasti suunniteltu. Uusia, nautittavia yksityiskohtia riittää Magiaa- kirjan loppuun saakka, vaikka lähellekään tarinan sydäntä ei taidettu vielä päästä. Ihan varauksettomasti en tähän ihastunut, mutta melko paljon kuitenkin. Suomennoksessa oli joitakin kummallisuuksia, jotka vähän t...

Pitkästä aikaa tuleekin nyt arvioitua blogiin keittokirja. Ja millainen keittokirja! En ole varmaan koskaan ennen lukenut keittokirjaa niin, että on pitänyt käyttää kirjanmerkkiä muistuttamaan oikeasta paikasta. Sally Butcherin Vegestan – Kasvisruokaa Lähi-idästä oli kuitenkin myös nautittavaa luettavaa. Vegestanin kirjoittaja Sally Butcer on naimisissa iranilaisen miehen kanssa, ja he pyörittävät Lontoossa Persepolis-nimistä etnistä ruokakauppaa. Vegestan on Butcherin toinen kirja. Olin alunperin siinä luulossa, että kyseessä olisi vegaanikirja, johtuen ehkä siitä, että Moreeni julkaisee niitä niin paljon. Vegestanin ohjeissa on kuitenkin käytetty munia ja maitotuotteita, mikä oli minulle mieluinen yllätys, sillä rakastan juustoja. Eräs juustoa sisältävä ruoka nousikin heti suosikkiruokieni joukkoon. Lähi-itä on Vegestan -kirjassa määritelty melko epämääräisesti, mutta siitä huolimatta kirja vaikuttaa ehjältä kokonaisuudelta. Ryppyotsaisuus ja tiukka rajojen määrittely ei sovi...

Tämä haaste sai alkunsa siitä, kun yritin innostaa kirjabloggariystävää lukemaan erään kirjan. Ajattelin, että jos tekisin haasteesta julkisen, hän ei enää kehtaisi viivytellä suosittelemani kirjan lukemista. Siispä sääntöjä laatimaan! Ota riski ja rakastu kirjaan -haaste  Lukeeko joku kirjabloggari vääriä kirjoja? Nyt voit vaikuttaa siihen, mitä muut lukevat Ota riski ja rakastu kirjaan -haasteen avulla. Tässä haasteessa voit määrätä kirjabloggarille luettavaksi kirjan, jota hän ei ole vielä ymmärtänyt lukea tai joka on kaukana hänen omista lukutottumuksistaan. Ottamalla riskin ja astumalla tuntemattomalle alueelle haastettu bloggari voi löytää uuden kirjallisen rakkauden – tai paremman syyn pysytellä omalla alueellaan. Samalla saat itsekin lukea jotain sellaista, johon et ehkä olisi muuten uskaltanut tarttua. Ota riski! Säännöt: Mitä teet, jos sinut haastetaan Ota riski ja rakastu kirjaan -haasteeseen? 1. Joudut lukemaan haastajasi sinulle määräämän kirjan. Jos olet j...

Opintovapaalla voi opiskelun ohella tehdä kaikkea muuta(kin) mukavaa. Nyt pääsin peräti käymään sellaisessa paikassa, jossa en varmasti ole käynyt pariinkymmeneen vuoteen, nimittäin kirjastoautossa! Viimeksi olen tainnut astua kirjastoautoon mökkipaikkakunnallamme, jonka kiertävä kirjaparatiisi pelasti monet kesät. Olen joskus nähnyt takapihallamme sellaisen pienen kirjastoautokyltin, mutta en ole koskaan sattunut sopivaan aikaan paikalle. Mutta nytpä onnistuin piipahtamaan kirjastoautoon, joka paljastuikin Snadiksi lastenkirjastoautoksi ! Niin sitä vaan brändätään kirjastojakin. Tarjolla oli kirjoja niin pienille lapsille kuin nuorillekin, ja löytyi sieltä pieni valikoima myös aikuisten kirjoja. Minuun teki vaikutuksen nuortenhylly, jossa oli melkoisesti uutuuksia. Nämä kuvat eivät tee oikeutta meidän kirjastoautollemme, sillä todellisuudessa siellä oli vilskettä ja vipinää, kun lapset ihan itse palauttivat ja lainasivat kirjoja sekä jatkoivat laina-aikojaan. Siellä oli a...

Kirjojen ahmiminen on tuttua, mutta oletko koskaan syönyt kirjaa? Tai oikeastaan kirjasta innoituksen saanutta ruokaa? Olen kyllä joskus kokannut kirjassa esiintynyttä ruokaa, mutta en ole koskaan yrittänyt saada ruokaani näyttämään kirjalta tai kirjan sisällöltä. Mutta nytpä haluan joskus kokeilla! Librarythingillä oli nimittäin syötävien kirjojen kilpailu, jonka kuvasatoa voi ihastella täällä . Voittajat on jo valittu, mutta omaksi suosikikseni nousi kyllä ehdottomasti Hunger(y) Games. Kisassa näytti olevan mukana myös ainakin yksi suomalainen työ, koska ainesosina oli käytetty muun muassa mämmiä ja ruisleipää. Käykääpä ihailemassa ja hakemassa kirjallista kokkausinspiraatiota! Huomiseen lukupiiriin voisi ehkä vielä kehitellä luetun kirjan mukaisen teeman, mutta epäilen, etteivät lukupiiriläiset ilahtuisi tuulen viemästä ruoasta. ;)

Hyvän fiiliksen kirjoja tarvitaan näköjään erityisesti silloin, kun pitäisi kirjoittaa gradua. Mitään kauhean raskasta tai liian masentavaa ei voi todellakaan lukea, joten kotimainen lastenfantasia täyttää juuri sopivasti lukutarpeen. Sainkin nyt luettua Hanna van der Steenin Ennustuksen , johon ihastuin selaillessani kirjaa ajankulukseni. (Vaarallisia nuo liikennemyymälöiden kirjakaupat.) Ennustus on Tähtisilmät -trilogian ensimmäinen osa. Se kertoo vauvana toisistaan erotetuista prinsessakaksosista, jotka vanhemmat ovat pitäneet toisistaan tietämättöminä ennustusta pelätessään. Siskon olemassaolo on kuitenkin paljastunut fantasiamaassa asuvalle prinsessa Armadalle, joka ennustuksesta piittaamatta päättää hankkia kaksosensa Elenan kotiin Suomen Pernaisista. Seikkailuhan siitä sukeutuu. Ennustuksen parasta antia on rajaton mielikuvitus ja sen yhdistäminen mitä arkisimpiin asioihin. Prinsessa Armadan uskomattomat puvut ja kengät olivat minusta kaikkein hauskimpia. Vai mitä sanotte...