Syksy on kierähtänyt vauhdilla alkutalveksi. Kirjamielellä-blogi on elänyt pienessä horroksessa koko syksyn, sillä tuntuu, että blogille ei ole juuri tällä hetekllä niin paljon aikaa kuin ennen. Syitä on monia, opiskelut, työkiireet ja ennen kaikkea se, että olemme remontoimassa ihanaa vanhaa asuntoa. Se vie aikaa, mutta toisaalta on ollut hauska suunnitella kirjoillekin lisää tilaa. Remontti tulee jatkumaan vielä pitkään, joten päivitystahti on jatkossakin ehkä hidasta, mutta blogi ei ole katoamassa mihinkään. Hyviä kirjoja on tullut taas luettua ja ne odottavat jo pääsyä blogiin. Toivottavasti pysytte mukana!
Lokakuu jäi mieleeni kahdesta tärkeästä kirjallisesta asiasta. Ensin kirjabloggarit järjestivät virtuaalisen flashmob-tapahtuman, jossa julkaistiin kasapäin valearvioita klassikoista. Oma valearvioni löytyy täältä. Ja esimerkiksi Morrelasta taas löytyy tapahtuman tiedote. Tapahtuman tarkoitus oli nostaa tietoisuutta plagioinista, jota tapahtuu koko ajan. Tähänkin blogiin tullaan etsimään esseitä ja vastauksia säännöllisesti. Sen lisäksi hakukone tuo vierailijoita myös tekstinpätkillä, jotka on selvästi kopioitu kirja-arvosteluistani. Opettajatkin osaavat googlettaa, joten ainakin osa kopioijista jää kiinni.
Toinen lokakuinen tapahtuma on tietenkin kirjamessut. Omat messuni jäivät tässä kuussa yhden päivän mittaisiksi, sillä muut asiat tulivat messuilun teille. Pääsin kuitenkin hipelöimään kirjoja, tein mukavia kirjalöytöjä ja tapasin pari hyvää ystävää messujen merkeissä. Tavoite tuli siis saavutettua yhdenkin päivän aikana. Ja täytyy sanoa, että kyllä sitä rahaa saa kirjoihin päivässäkin kulumaan!
Lokakuu jäi mieleeni kahdesta tärkeästä kirjallisesta asiasta. Ensin kirjabloggarit järjestivät virtuaalisen flashmob-tapahtuman, jossa julkaistiin kasapäin valearvioita klassikoista. Oma valearvioni löytyy täältä. Ja esimerkiksi Morrelasta taas löytyy tapahtuman tiedote. Tapahtuman tarkoitus oli nostaa tietoisuutta plagioinista, jota tapahtuu koko ajan. Tähänkin blogiin tullaan etsimään esseitä ja vastauksia säännöllisesti. Sen lisäksi hakukone tuo vierailijoita myös tekstinpätkillä, jotka on selvästi kopioitu kirja-arvosteluistani. Opettajatkin osaavat googlettaa, joten ainakin osa kopioijista jää kiinni.
Toinen lokakuinen tapahtuma on tietenkin kirjamessut. Omat messuni jäivät tässä kuussa yhden päivän mittaisiksi, sillä muut asiat tulivat messuilun teille. Pääsin kuitenkin hipelöimään kirjoja, tein mukavia kirjalöytöjä ja tapasin pari hyvää ystävää messujen merkeissä. Tavoite tuli siis saavutettua yhdenkin päivän aikana. Ja täytyy sanoa, että kyllä sitä rahaa saa kirjoihin päivässäkin kulumaan!
Kiva kuulla sinusta! Tsempit remonttiin ja muikeaa marraskuuta sinulle :)
VastaaPoistaElmä Ilona, kiitos! Kaikki tsemppi otetaan kiitollisena vastaan, on tämä sellaista puuhaa. :D
VastaaPoistaSyksyllä on syyskiireitä. Tsemppiä :)
VastaaPoista***
Itse olen pohtinut paljon plagiointia. Satun tietämään, että myös muilla tunneilla voidaan luntata niin kuin ollaan koko koulun historian aikana tehty ja tehdään.
Katson yleensä jos lähden ns. juonta avaamaan, onko wikipediassa tai muualla jo tehty niin ja mitä on takakannessa. Jos on, ei yksi kärpänen lisää tee kesää. Oma juonen avaus kuitenkin on yleensä vain yhteen asiaan porautuvaa, eli ei anna kovinkaan kattavaa kuvaa koko teoksesta.
***
Olen myös haastatellut muutamaa tuttavapiirissä olevaa yläkoululaista ja lukiolaista (entinen yläkoululainen) eikä asia ole niinkään yksiselitteinen. Toinen joutui tekemään esim. tutkielman ysillä, johon joutui lukemaan 2-3 kirjailijan kirjaa ja avaamaan kirjailijan uraa tietyllä shapluunalla. Katsoin työn läpi, ja vertasin kirjabloggaukset. Niissä ei ollut sitä tietoa, mitä tutkielmassa vaadittiin, koska työ ei ollut mitenkään juonivetoinen. Toiseksi mitä olen omassa blogissa toitottanut, jos on kirjakuulustelu, opettajan ei kannata kirjoittaa valmiiksi luetun teoksen nimeä ja kirjailijaa. Tämä vaikeuttaa koeaikaista hakua.
Ysiluokkalaiset kuten nuoret ovat fiksuja, esim. paljon fiksumpia kuin minä. Monet kysymykset luotaavat kirjan sanomaa ja sen merkitystä monin tavoin, jonka jokainen peilaa sitten oman kokemuksensa kautta ysiluokkalaisen pojan maailmankuva lienee erilainen kuin esim. 30-vuotiaan bloggarin. Minusta yläkoulussa luetaan liian vaikeita kirjoja, pitää tarjota helpompia kirjoja, myös novelli on vaikea teksti, kuuluu lukioon.
Itse harjoittelin valepostauksen kirjoitusta, ei niin hyviä kuin teillä, mutta valepostauksiin kannattaisi kirjata jo kirjan nimeen kirjoitusvirheitä, eli se erottaisi oikean ja väärän "kirjan".
Juttu löytyy http://joklaaja.blogspot.fi/2012/10/arvonnan-tulos-on-seuraava-seka.html missä tarinaa Valtarin Sinuhe ekyptiläisestä :)
Jokke, uskon, että opettajat näkevät aika helposti, milloin jokin lause tai ajatus on muualta otettu. Siksi varmasti blogiin tuleekin noita osumia suorilla lainauksilla, kun opettajat tarkistavat niitä epäilyttäviä pätkiä. Tuossa alkuperäisessä Eläinten vallankumouksessa on yksi sellainen kohta, joka on opettajien mielestä ilmeisen epäilyttävä. :D
VastaaPoista