Hanna van der Steenin Tähtisilmät-sarjan ensimmäinen osa oli hyväntuulinen ja piristävä lukukokemus. Tämä toinen osa, Kirous, näytti ja kuulosti heti kättelyssä aika tavalla synkemmältä. Onneksi ihan mustanpuhuvasta kirjasta ei kannesta huolimatta ole kuitenkaan kyse, vaan ensimmäisen kirjan mukava tunnelma kulkee tässäkin kirjassa mukana.
Ennustuksessa päästiin tutustumaan sadunhohtoiseen fantasiamaailmaan, mutta Kirous tapahtuukin yllättäen suurimmaksi osin Suomessa. Ihan tavallista elämää ei kuitenkaan ole tiedossa, sillä sisarukset Elena ja Armada saavat yhdessä aikaan kaikenlaista pientä sähellystä. Lisäksi Elenan kotikaupungin asukkaista paljastuu yllätyksiä, jotka tarkkaavainen lukija tosin on jo ennalta arvannutkin.
Kirous laajentaa Tähtisilmien maailmaa ja tuo uusia kiinnostavia henkilöitä mukaan tarinaan. Pernaisten rehtori ja hänen 49 poikaansa tulevat tutuiksi ja paljastuvat aika mahtaviksi tyypeiksi. Pientä romantiikkaakin leijuu ilmassa, mutta sen suhteen jäädään kuitenkin odottelemaan seuraavaa kirjaa. Minua ainakin mietityttää, miten tyttöjen ystävyys ja sisaruus kestää ihastumiset.
Ihastumisten ohella Kirouksessa on synkempiä teemoja kuin edellisessä kirjassa. Olin aika yllättynyt varsinkin yhdestä surullisesta jutusta, mutta se käsiteltiin kuitenkin kauniisti. Syviä sävyjä kulkee tarinan teemoissa, joista suurimpana tässä kirjassa on anteeksianto. Sen ratkaisu tuntui minusta ensin liian yksinkertaiselta ja tylsältä, mutta asiaa pohdittuani tajusin, että ratkaisu olikin juuri oikea. Anteeksi antamista on turha pukea monimutkaiseksi, koska se on jo itsessään niin vaikea asia, että yksinkertaistaminen on juuri oikea esitystapa.
Kirousta ei piinaa kakkososien tavallinen kirous, eli notkahdus. Pidin tästä kirjasta itse asiassa ensimmäistä enemmän. Välillä joitain asioita kerrottiin turhan yksityiskohtaisesti, mutta kokonaisuutena kirja rullasi hyvin. Hörähtelin jälleen ääneen muutamille hassutuksille, joista monesta oli vastuussa mahtava Reino-yksisarvinen. Tähtisilmien parasta antia onkin tavallisten ja yliluonnollisten asioiden yhdistäminen hupaisalla tavalla. Seuraavaa osaa odotellessa!
Lue myös arvioni sarjan ensimmäisestä kirjasta, Ennustuksesta.
Kirous on luettu myös blogeissa Luen ja kirjoitan ja Hemulin kirjahylly.
Lukunäyte sivulta 38:
Tytön ajatukset jatkoivat vaeltamista ja hän huomasi, että ruokalan seinillä riippui suomalaisten eläinten kuvia. Otukset olivat niin vieraan ja kummallisen näköisiä, että Armadaa alkoi naurattaa. Esimerkiksi eläin, jonka kuvan alla luki "sonni", muistutti kovasti Reinoa, hänen yksisarvistaan... paitsi että sonnilla ei ollut siipiä ja sillä oli kaksi sarvea yhden sijasta. Lisäksi eräässä kuvassa oli "elefantti", joka näytti ihan alastomalta sarvitimanttifantilta.
Kirous Kariston sivuilla ja Adlibriksessä.
Steen, Hanna van der: Kirous – Tähtisilmät 2. 417 sivua. Kansi: Sakari Tiikkaja. Karisto, 2011. ISBN: 789512355389.
Ennustuksessa päästiin tutustumaan sadunhohtoiseen fantasiamaailmaan, mutta Kirous tapahtuukin yllättäen suurimmaksi osin Suomessa. Ihan tavallista elämää ei kuitenkaan ole tiedossa, sillä sisarukset Elena ja Armada saavat yhdessä aikaan kaikenlaista pientä sähellystä. Lisäksi Elenan kotikaupungin asukkaista paljastuu yllätyksiä, jotka tarkkaavainen lukija tosin on jo ennalta arvannutkin.
Kirous laajentaa Tähtisilmien maailmaa ja tuo uusia kiinnostavia henkilöitä mukaan tarinaan. Pernaisten rehtori ja hänen 49 poikaansa tulevat tutuiksi ja paljastuvat aika mahtaviksi tyypeiksi. Pientä romantiikkaakin leijuu ilmassa, mutta sen suhteen jäädään kuitenkin odottelemaan seuraavaa kirjaa. Minua ainakin mietityttää, miten tyttöjen ystävyys ja sisaruus kestää ihastumiset.
Ihastumisten ohella Kirouksessa on synkempiä teemoja kuin edellisessä kirjassa. Olin aika yllättynyt varsinkin yhdestä surullisesta jutusta, mutta se käsiteltiin kuitenkin kauniisti. Syviä sävyjä kulkee tarinan teemoissa, joista suurimpana tässä kirjassa on anteeksianto. Sen ratkaisu tuntui minusta ensin liian yksinkertaiselta ja tylsältä, mutta asiaa pohdittuani tajusin, että ratkaisu olikin juuri oikea. Anteeksi antamista on turha pukea monimutkaiseksi, koska se on jo itsessään niin vaikea asia, että yksinkertaistaminen on juuri oikea esitystapa.
Kirousta ei piinaa kakkososien tavallinen kirous, eli notkahdus. Pidin tästä kirjasta itse asiassa ensimmäistä enemmän. Välillä joitain asioita kerrottiin turhan yksityiskohtaisesti, mutta kokonaisuutena kirja rullasi hyvin. Hörähtelin jälleen ääneen muutamille hassutuksille, joista monesta oli vastuussa mahtava Reino-yksisarvinen. Tähtisilmien parasta antia onkin tavallisten ja yliluonnollisten asioiden yhdistäminen hupaisalla tavalla. Seuraavaa osaa odotellessa!
Lue myös arvioni sarjan ensimmäisestä kirjasta, Ennustuksesta.
Kirous on luettu myös blogeissa Luen ja kirjoitan ja Hemulin kirjahylly.
Lukunäyte sivulta 38:
Tytön ajatukset jatkoivat vaeltamista ja hän huomasi, että ruokalan seinillä riippui suomalaisten eläinten kuvia. Otukset olivat niin vieraan ja kummallisen näköisiä, että Armadaa alkoi naurattaa. Esimerkiksi eläin, jonka kuvan alla luki "sonni", muistutti kovasti Reinoa, hänen yksisarvistaan... paitsi että sonnilla ei ollut siipiä ja sillä oli kaksi sarvea yhden sijasta. Lisäksi eräässä kuvassa oli "elefantti", joka näytti ihan alastomalta sarvitimanttifantilta.
Kirous Kariston sivuilla ja Adlibriksessä.
Steen, Hanna van der: Kirous – Tähtisilmät 2. 417 sivua. Kansi: Sakari Tiikkaja. Karisto, 2011. ISBN: 789512355389.
Kiitos marjis lukuvinkistä! Laitan ykkösosan korvan taakse, kuulostaa ihanan sopivalta rentoutus- ja hyvä mieli -lukemiselta.
VastaaPoistaLinnea, ollos hyvä! :) Juuri sopivaa rentoutukseen!
VastaaPoista