Hups. Taas kävi näin. Aloitin myöhään eilen illalla Annukka Salaman Faunoidit-sarjan uuden osan, Piraijakuiskaajan, ja luin sen sitten saman tien loppuun asti vaikka kello kävi aamuyötä. Kirja tempasi mukaansa ensimmäisen osan tavoin, joten oli vain mentävä mukana. Onneksi olin säästellyt kirjaa kesälomaa varten, joten tämän päivän pöpperöisyys ei haittaa.
Piraijakuiskaaja vie lukijan syvemmälle faunoidien maailmaan. Sarjan ensimmäinen osa, Käärmeenlumooja, keskittyi esittelemään nuoria, vielä itseään ja omaa paikkaansa etsiviä faunoideja, ja vasta tässä kirjassa taisivat esiintyä ensimmäiset aikuiset faunoidit. Minulle tuli yllätyksenä se, miten järjestäytynyt koko niiden maailma oikeastaan on. Pääosassa kirjassa oli toki edelleen Unna ja Rufus, edellisessä kirjassa toisiinsa rakastunut pariskunta.
Kirjan rakastavaiset olivat välillä melko ärsyttäviäkin, mutta onneksi muut nuoret tasapainottivat tilannetta. Lisäksi mukaan tuli pari uutta tyyppiä, mikä kasvatti Piraijakuiskaajan räjähdysherkät tilanteet ihan uuteen potenssiin. Tämä toi sen verran ristiriitoja henkilöiden välille, että mielenkiinto pysyi huipussaan. Faunoidien ongelma on se, että henkilöt ovat niin voimakkaasti voimaeläimensä kaltaisia, joten jossain vaiheessa heidän olemuksensa alkaa toistaa itseään.
Piraijakuiskaaja on todella tuore ja ajankohtainen. Pidän Salaman tyylistä todella paljon. Kieli on uskottavaa ja sujuvaa ja tarina kulkee reippaasti ja pysyy sopivan rosoisena. Lisäksi tykkään tästä sarjan uudesta ulkoasusta todella paljon. Se on aiempaa houkuttelevampi ja nuorekkaampi. Tämä ei olekaan mikään lastenkirja vaan meno on välillä aika roisiakin. Mutta jotenkin Salama onnistuu kääntämään veriset leikitkin sympaattisiksi.
Kirja päättyy toisaalta odottamallani tavalla, mutta samalla täysin odottamattomaan käänteeseen. Mitä nyt tapahtuu? Ovatko kaikki metsästäjät pahoja? Onko joku Unnan lähipiirissä mukana kaikessa. Kai Unna saa koulussa edes jonkun ystävän? Voi miksi seuraava osa ei voi olla jo valmiina?
Lue myös arvioni sarjan ensimmäisestä osasta: Käärmeenlumooja, jonka kirjabloggarit valitsivat viime vuoden parhaaksi lasten- ja nuortenkirjaksi. Kirja oli myös oma ykköseni kyseisessä äänestyksessä.
Piraijakuiskaaja WSOY:n, Risingshadown ja Adlibriksen sivuilla.
Salama, Annukka: Piraijakuiskaaja. 377 sivua. Graafinen suunnittelu: Niina Yli-Karjala. WSOY, 2013. ISBN: 9789510397473
Piraijakuiskaaja vie lukijan syvemmälle faunoidien maailmaan. Sarjan ensimmäinen osa, Käärmeenlumooja, keskittyi esittelemään nuoria, vielä itseään ja omaa paikkaansa etsiviä faunoideja, ja vasta tässä kirjassa taisivat esiintyä ensimmäiset aikuiset faunoidit. Minulle tuli yllätyksenä se, miten järjestäytynyt koko niiden maailma oikeastaan on. Pääosassa kirjassa oli toki edelleen Unna ja Rufus, edellisessä kirjassa toisiinsa rakastunut pariskunta.
Kirjan rakastavaiset olivat välillä melko ärsyttäviäkin, mutta onneksi muut nuoret tasapainottivat tilannetta. Lisäksi mukaan tuli pari uutta tyyppiä, mikä kasvatti Piraijakuiskaajan räjähdysherkät tilanteet ihan uuteen potenssiin. Tämä toi sen verran ristiriitoja henkilöiden välille, että mielenkiinto pysyi huipussaan. Faunoidien ongelma on se, että henkilöt ovat niin voimakkaasti voimaeläimensä kaltaisia, joten jossain vaiheessa heidän olemuksensa alkaa toistaa itseään.
Piraijakuiskaaja on todella tuore ja ajankohtainen. Pidän Salaman tyylistä todella paljon. Kieli on uskottavaa ja sujuvaa ja tarina kulkee reippaasti ja pysyy sopivan rosoisena. Lisäksi tykkään tästä sarjan uudesta ulkoasusta todella paljon. Se on aiempaa houkuttelevampi ja nuorekkaampi. Tämä ei olekaan mikään lastenkirja vaan meno on välillä aika roisiakin. Mutta jotenkin Salama onnistuu kääntämään veriset leikitkin sympaattisiksi.
Kirja päättyy toisaalta odottamallani tavalla, mutta samalla täysin odottamattomaan käänteeseen. Mitä nyt tapahtuu? Ovatko kaikki metsästäjät pahoja? Onko joku Unnan lähipiirissä mukana kaikessa. Kai Unna saa koulussa edes jonkun ystävän? Voi miksi seuraava osa ei voi olla jo valmiina?
Lue myös arvioni sarjan ensimmäisestä osasta: Käärmeenlumooja, jonka kirjabloggarit valitsivat viime vuoden parhaaksi lasten- ja nuortenkirjaksi. Kirja oli myös oma ykköseni kyseisessä äänestyksessä.
Piraijakuiskaaja WSOY:n, Risingshadown ja Adlibriksen sivuilla.
Salama, Annukka: Piraijakuiskaaja. 377 sivua. Graafinen suunnittelu: Niina Yli-Karjala. WSOY, 2013. ISBN: 9789510397473
Tämä jäi kyllä sellaiseen cliffhangeriin, että sydän oli särkyä. Ja odottavan aika on niin tolkuttoman pitkä!
VastaaPoistaSunnittelin jo Piinan teemoja, mutta luovuin niistä sitten kuitenkin... ;)
PoistaKiitos vinkistä. Tilasin tämän ja ekan osan samantien! :)
VastaaPoistaMahtavaa, TeeTee! Tule kertomaan sitten, mitä pidit! :)
PoistaTää oli kyllä yks parhaista kirjoista mitä oon lukenut :)
VastaaPoistaSuski, kiva kuulla! Niin mustakin. :)
PoistaEhdottomasti lukulistalla... kiitos Marjis kuvauksesta!
VastaaPoistaOdottelen siis arviota, Booksy! :)
PoistaTämä oli kyllä todella hyvä kirja, aivan kuten ensimmäinenkin osa. Meni ulkomaanreissu sitten paljolti nenä kirjassa, ja jos ei tullut luettua, niin kuljettiin pää pilvissä kirjaa ajatellen :)
VastaaPoistaMinullakin oli sarjan eka osa lomalla ukana, enkä meinannut malttaa edes syömään lähteä, kun kirja oli keksen. :D
PoistaPiti panna tämä kirjastosta varaukseen! :)
VastaaPoistaSalla, mahtavaa, arviota odotellessa sieltäkin suunasta. :)
PoistaSarjalla on ihana nimi: Faunoidit! :)
VastaaPoistaTuskin itse luen tätä, mutta juttu oli mielenkiintoinen, kiitos! :)
Kaisa, aivan totta! Ja toteutus on myös raikas :)
PoistaKynäilin tästä juuri arvostelua blogiini ja jään kyllä odottelemaan kolmatta osaa. Omasta mielestäni tuo loppu jäi aivan riittämättömäksi ja jätti tuhat kysymystä poukkoilemaan päähäni. Kärsimättömänä odottelen lähtökuopissa kolmannen osan julkaisupäivämäärää.
VastaaPoistaSuosittelen!
Salama tosiaan hallitsee lukijan koukuttamisen taidon, sen verran kutkuttavaan/kamalaan kohtaan kirja jäi! Piraijakuiskaaja ei ollut minusta aivan Käärmeenlumoojan veroinen, mutta silti tosi hyvä!
VastaaPoista